Budjettiriihessä panoksia tutkimukseen ja apua Itämeren tilanteeseen

Kansanedustajien blogit

Vuoden 2019 talousarvio tulee olemaan tämän hallituksen viimeinen. Hallitusohjelman kunnianhimoinen tavoite työllisyysasteen nostamisesta on jo saavutettu. Tämä ei kuitenkaan riitä, sillä vasta lähemmäs 80% työllisyysasteella voimme säilyttää nykyisentasoiset hyvinvointipalvelut ja tulonsiirrot. Vaikka jälleen budjettiriihessä päätettiin lisätoimenpiteitä työllisyyden nostamiseksi, lisää tarvitaan. Osaavan työvoiman saatavuus alkaa jo nyt olla talouskasvun pullonkaula ja avoimet työpaikat ja työnhakijat eivät parhaalla mahdollisella tavalla kohtaa. Siksi oli ensiarvoisen tärkeää, että budjettiriihessä kohdennettiin panoksia koulutukseen, tutkimukseen, innovaatioihin ja tuotekehitykseen.

Ensi vuonna tutkimukseen ja kehitystoimintaan tehdään pysyvä 112 miljoonan euron määrärahatason korotus. Panostamalla tutkimukseen, tieteen tekemisen edellytyksiin ja tutkijoiden työhön panostamme samalla tulevaisuuteen ja hyvinvointiin.

Suomen Akatemian myöntövaltuutta nostetaan ensi vuonna 25 miljoonalla eurolla. Tämä määräraha kohdennetaan erityisesti nuorten tutkijoiden työn tukemiseen, sekä tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan laadun ja uudistumiskyvyn vahvistamiseen.

Huippututkimusta ei synny tyhjästä ilman vahvaa perustaa. Meidän on pidettävä huoli siitä, että tutkijoilla on riittävät taloudelliset edellytykset tärkeän työnsä tekemiseen. Erityisesti nuorten, tutkijauransa alussa olevien tieteentekijöiden tukemiseen oli nyt tärkeää saada taloudellista lisävoimaa. Jatkuva epävarmuus työn jatkuvuudesta ei edistä tieteen ja innovaatiotoiminnan kehittymistä tai luovan tutkimustyön tekemistä ylipäätään.

Myös ammattikorkeakouluissa tehtävää tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa tuetaan 5 miljoonalla eurolla. Lisäksi Business Finlandin yrityslähtöisen tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan myöntövaltuuksiin lisätään 69 miljoonaa euroa. Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy on saamassa 7 miljoonan euron lisärahoituksen, ja valtion tutkimusrahoitukseen yliopistosairaaloissa lisätään 6 miljoonaa euroa. Yliopistosairaaloiden tutkimusrahoitus pysyy näin ollen tämän vuoden tasolla.

Osaajapulaa helpotetaan myös lisäämällä 20 miljoonaa euroa toisen asteen ja korkea-asteen koulutukseen. Määrärahoja kohdennetaan muun muassa työttömien koulutukseen, maahanmuuttajien kielikoulutukseen, uuden lukiolain toimeenpanoon ja ammatillisen koulutuksen uudistuksen toimeenpanoon. Lisäksi syksyn aikana eduskuntaan tulee useita lakiehdotuksia, joilla mahdollistetaan nopeat täydennys-, lisä, ja muuntokoulutukset nykyistä joustavammin.

Koulutuksen periytyvyys on edelleen yksi suurimpia haasteita, johon meidän on haettava aktiivisesti ratkaisuja. Varhaiskasvatus tasaa oppimiseroja ja siksi olenkin erityisen iloinen hallituksen sopimista varhaiskasvatuksen panostuksista. Ensi vuonna jaetaan 10 miljoonaa euroa varhaiskasvatuksen tasa-arvorahaa, jolla voidaan esimerkiksi pienentää ryhmäkokoja haasteellisilla alueilla ja lisäksi laajennetaan viisivuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilua.

Budjettiriihessä tehtiin myös päätöksiä Itämeren tilan parantamiseksi. Lyhyen aikavälin nopeana toimenpiteenä lisättiin kolmen vuoden aikana 45miljoonaa peltojen kipsi- ja kalkkikäsittelyihin. Toimenpiteillä voidaan vähentää ravinteiden valumista vesistöihin. Pidemmän aikavälin toimena sovittiin lainsäädännöstä, jolla ravinteiden kierrätystä ja liiallista ravinteiden levitystä pelloille voidaan vähentää ilman, että maanviljelijöiden kustannukset liiaksi nousevat. Myös kahden miljoonan lisäys Metsähallituksen luontopalveluiden retkeilyreitistön korjaamiseen on pieni, mutta tärkeä panos ihmisten luonnossa liikkumisen mahdollisuuksien ylläpitoon.

Budjettiriihessä sovittiin myös asiasta, joka on ollut yrittäjien haasteena pitkään: yrittäjien ei-omistavat perheenjäsenet tulkitaan nykylainsäädännössä yrittäjiksi eivätkä näin ollen ole oikeutettuja työttömyysturvaan. Tulevaisuudessa heidät katsotaan palkansaajiksi. Tämä on oikeudenmukainen muutos, joka helpottaa pienyrittäjien ja itsensä työllistävien yrittäjien perheenjäsenten tilannetta.

Muita esiin nostamisen arvoisia asioita on muun muassa osakesäästötilin käyttöönotto, jonka valmistelua jatketaan syksyn mittaan.

Ensi vuoden budjetti on tasapainoinen kokonaisuus. Tämä hallitus on käytännössä pääsemässä lähes kaikkiin talouspoliittisiin tavoitteisiinsa. Emme voi kuitenkaan tuudittautua hyviin talous- ja työllisyyslukuihin. Koska seuraava taantuma on vain ajan kysymys ja kestävyysvaje on edelleen ratkaisematta, kunnianhimoa tasoa on nostettava tulevaisuudessa entisestään.

Valtion velkaantuessa vielä ensi vuonnakin arviolta 1,4 miljardia euroa, on rakenteellisten uudistusten tarve ilmeinen myös seuraavalla hallituskaudella. Vastuullinen talous- ja uudistuspolitiikka on ainut tapa varmistaa, että hyvinvointivaltio toimii myös ensi vuosikymmenellä.

Sari Multala
kansanedustaja