Uusi laki nostaa varhaiskasvatuksessa työskentelevien koulutusastetta

Kansanedustajien blogit

TALENTIAN puheenjohtaja Tero Ristimäki kirjoitti mielipidesivulla (HS 31.8.), miten pula lastentarhan­opettajista pahenee ja lastentarhanopettajien ammattikunnan arvostus laskee.

Puute työntekijöistä on todellinen ongelma, mutta ammattikunnan arvostus ei ole kyllä kadonnut minnekään.

Kesällä hyväksytyn uuden varhaiskasvatuslain tavoitteena on parantaa varhaiskasvatuksen laatua henkilöstön koulutusastetta nostamalla. Tulevaisuudessa kaksi kolmasosaa kaikesta päiväkotien henkilöstöstä on korkeasti koulutettuja, joko lastentarhanopettajia (kandidaatin tutkinto) tai varhaiskasvatuksen sosionomeja (amk). Kummallakin ammattiryhmällä on oma koulutuksen tuoma ydin­osaaminen.

Molemmat ammattiryhmät ovat yhtä lailla tärkeitä. Varhaiskasvatuksen sosionomeilla ja kasvatustieteen kandidaateilla on myös yhtäläinen jatko-opintokelpoisuus kouluttautua kasvatustieteen maisteriksi. Tutkintoa edellytetään tulevaisuudessa päiväkodin johtajan tehtävään.

Kuten Ristimäkikin totesi, ­yksikään jo nyt lastentarhan­opettajan pätevyyden omaava ei menetä pätevyyttään.

Pitkällä siirtymäajalla vuoteen 2030 halutaan varmistaa nimenomaan se, että osaajia saadaan joka paikkaan riittä­västi.

Päivittäisessä työssä lastentarhanopettajat ja varhaiskasvatuksen sosionomit työskentelevät yhdenvertaisessa asemassa moniammatillisesti. Pulaa lastentarhanopettajista helpottaa myös se, että aloituspaikka­määriä on yliopistoissa lisätty viimeksi tuhannella uudella opiskelijalla.

Varhaiskasvatuksessa tarvitaan sekä sosiaalipuolen painotuksen omaavia sosionomeja ­että kasvatustieteellisen koulutuksen saaneita lastentarhan­opettajia.

Viime kädessä tärkeintä on lapsen etu. Se toteutuu, kun ympärillä on turvallisia ja osaavia kasvatus- ja sosiaalialan ­ammattilaisia tukemassa jokaisen yksilön kasvua ja kehitystä. Uusi varhaiskasvatuslaki vie ­oikeaan suuntaan.

Raija Vahasalo

kansanedustaja (kok)
eduskunnan sivistysvaliokunnan jäsen, Kirkkonummi

HS 4.9.2018