Turvallisuus on jokaisen perusoikeus

Kansanedustajien blogit

Suomi on yksi maailman turvallisimmista maista ja kyselyiden mukaan maailman onnellisin maa. Emme voi kuitenkaan ummistaa silmiämme ympäröivän yhteiskunnan haasteilta, jotta näin olisi myös tulevaisuudessa. Turvallisuusuhat kuten hybridivaikuttaminen ovat lisääntyneet – se on näkynyt valitettavasti jo eduskuntavaaleissakin. Tällä vaalikaudella on otettu monia askelia oikeaan suuntaan turvallisuuden parantamiseksi ja turvallisuusuhkien ennakoimiseksi, tärkeimpänä siviili- ja sotilastiedustelulakien hyväksyminen eduskunnassa.

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) loppuvuodesta julkaiseman kyselytutkimuksen perustella Suomalaisten maanpuolustustahto on laskenut alimmalle tasolleen lähes 30 vuoteen. Tämä yhdessä muihin turvallisuusuhkiin on huolestuttava signaali Suomen kokonaisturvallisuuden näkökulmasta.

Erityisen huolestuttavana pidän sitä, että maanpuolustustahto on eniten hiipunut nuorimmilla, alle 25-vuotiailla vastaajilla. Tämä on osoitus siitä, että asevelvollisuusjärjestelmää on uudistettava, jotta myös nuoret kokevat maamme puolustamisen arvoiseksi ja löytävät tavan, jolla voivat siihen osallistua. Kokonaisturvallisuuden näkökulmasta kaikkien osallistuminen maanpuolustukseen on ensiarvoisen tärkeää. Kannatan kutsuntojen laajentamista koko ikäluokkaa koskevaksi. Aseellisen maanpuolustuksen lisäksi olisi lisättävä vaihtoehtoja, joissa tietoa ja valmiuksia puolustaa maatamme lisätään muilla tavoin.

Aseellinen maanpuolutus ja yleinen ja yhtäläinen asevelvollisuus ovat maanpuolustuksen kivijalka. Suurvaltapolitiikan palattua ja kansainvälisen ilmapiirin kiristyttyä tästä on pidettävä kiinni. Leikittely esimerkiksi hävittäjien määrällä tai oman liikkumatilamme kaventaminen Nato-jäsenyyden mahdollisuuden kieltämällä on vastuutonta. Meidän on jatkettava tiivistä yhteistyötä kumppanimaidemme, kuten Ruotsin ja Yhdysvaltain kanssa. Jos emme rauhan aikana hae kumppaneita ja harjoittele heidän kanssaan, ei meillä ole tiukan paikan tullessa toivoa saada apua. Samasta syystä kannatan myös Nato-jäsenyyden mahdollisuuden ylläpitoa ja jopa Natoon hakeutumista. Emme varustaudu ja valmistaudu sotaan siksi, että siihen joutuisimme vaan siksi, ettemme siihen enää koskaan joutuisi. Hyvä maanpuolustusvalmius toimii pelotteena samalla kun diplomatia ja hyvät välit naapureihimme ovat välttämättömät sekä turvallisuuden että talouden näkökulmasta.

Yhä useampi suomalainen kokee kasvaneen maahanmuuton lisänneen turvattomuuden tunnetta. Eurooppa on epäonnistunut yhteisessä turvapaikkapolitiikassaan. Hädänalaisia on autettava ja tämä tapahtuu parhaiten ottamalla kiintiöpakolaisia suoraan pakolaisleireiltä. Jotta EU:ssa päästään sopuun paremmasta turvapaikkapolitiikasta, on jokaisen EU:n ulkorajan oltava pitävä. Kiintöpakolaisuuteen perustuva turvapaikkapolitiikka auttaa heitä, jotka ovat aidosti avun tarpeessa ja vähentää mahdollisuuksia ja tarvetta ihmissalakuljetukseen. Tulevaisuudessa ilmastonmuutos lisää ilmastopakolaisuutta, joten myös kunnianhimoinen ilmastopolitiikka on mitä parasta maahanmuuttopolitiikkaa. Vaikka Suomen päästöt ovat maailman mittakaavassa pienet, eturintamassa kannattaa olla: Teknologian kehityksestä hyödymme vain, jos yrityksemme ovat itse sitä kehittämässä.

On tärkeää, että turvapaikkaprosessi on nopea ja sujuva. Uusintahakemukseen ja -käsittelyyn tulisi olla oikeus vain siinä tapauksessa, että on tullut ilmi uusia seikkoja turvapaikan myöntämiseen liittyen. Turvapaikkaan oikeutettujen tulisi päästä nopeasti kielikoulutukseen ja töihin. On kaikkien etu, että Suomeen ulkomailta tulleet oppivat mahdollisimman nopeasti kielen ja pätevöityvät ammattiin. Ilman toisen asteen koulutusta on Suomessa vaikea työllistyä. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet tulee palauttaa mahdollisimman nopeasti ja EU:n kanssa pyrittävä mahdollisimman pian neuvotelemaan yhteinen palautussopimus maihin, joissa Suomella sitä ei vielä ole (kuten Irak).

On toisaalta myös niin, että joistakin maista tulleet turvapaikanhakijat ovat yliedustettuina rikostilastoissa. Suomessa on elettävä Suomen lakien ja sääntöjen mukaan. Vakavien rikosten tekijät tulee karkottaa ja maahantulokiellosta on määrättäviä rangaistuksia tulee koventaa. Järjestäytyneelle rikollisuudelle sakkorangaistus ei ole riittävä pelote.

Työperäistä maahanmuuttoa Suomi tarvitsee. Huoltosuhteemme on erittäin nopeasti heikkenevä ja syntyvien lasten alhainen määrä ei tätä tule helpottamaan. Tulemme tarvitsemaan merkittävästi lisää työikäistä ja työtätekevää väestöä, jotta pystymme rahoittamaan palvelut ja tulonsiirrot. Työluvan saaminen tulee olla sujuvaa ja nopeaa ja valmistumisen jälkeen oleskelulupaa voisi jatkaa automaattisesti, jos saa työpaikan määräajan kuluessa. Maahanmuuttoviraston päätöksistä vuonna 2018 alle kymmenennes liittyi turvapaikan hakuun, loput muuhun, kuten opiskeluun tai työhon liittyvään oleskelulupaan. Tätä prosessia tulee entisestään nopeuttaa ja sujuvoittaa ja myös työvoiman saatavuusharkinnasta tulisi luopua. Jos alalla on työvoimapula, ei ole mieltä odotuttaa päteviä työntekijöitä byrokratiajonoissa.

Suomen säilyminen turvallisena ja hyvinvoivana maana edellyttää, että täällä voivat elää ja tehdä työtä erilaiset ihmiset. Se onnistuu, kun huolehdimme oikeudenmukaisesta turvapaikkapolitiikasta ja korkeasta työllisyydestä. Suomen suurin turvallisuusuhka on vastakkainasettelun koveneminen, jota myös ulkopuolisten on helppo käyttää hyväksi. Tämän seurauksia on jo nähty länsimaissakin eikä Suomella ole sellaiseen varaa.

Sari Multala