Valkoposkihanhien kannan rajoitus metsästyslakiin ennen seuraavia tuhoja – pallottelu ministeriltä toiselle lopetettava

Kansanedustajien blogit

Valkoposkihanhi on ollut jo pitkään kaupunkipuistojen tuholainen, mutta tänä keväänä sietokyky on ylittynyt myös maaseudulla.  Kansalaisaloite valkoposkihanhien metsästämisen sallimiseksi keräsi vain kuukaudessa yli 50 000 allekirjoitusta ja etenee näin eduskuntaan.

Valkoposkihanhien aiheuttama ongelma ei ole millään tavalla uusi, mutta ongelma on kasvava. Kymmenessä vuodessa valkoposkihanhikanta on kaksinkertaistunut, eikä tällä hetkellä ei ole tiedossa mitään tekijää, joka rajoittaisi kannan kasvutahtia. Suomeen on saapunut tänä keväänä arvion mukaan noin 650 000 valkoposkihanhea, jotka aiheuttavat tuhoa etenkin itäisen Suomen pelloilla ja kaupunkien puistoissa. 

Linnut aiheuttavat mittavia vahinkoja, mutta luonnonsuojelulaki ei mahdollista kaatolupaa yleisenä poikkeuksena ja ennakoivasti, vaan ainoastaan yksittäisinä poikkeuksina sen jälkeen, kun vahinko on jo tapahtunut.

Olemme kokoomuksen eduskuntaryhmässä esittäneet, että valkoposkihanhi lisättäisiin metsästettävien lajien joukkoon. Esimerkiksi Ruotsissa ja Virossa lintudirektiivin mahdollistamaa joustoa on jo hyödynnetty siten, että valkoposkihanhi on metsästyslain piirissä oleva laji. Miksi emme siis tekisi näin myös Suomessa? Räjähtänyt kanta kestää kyllä hallitun metsästämisen.

Ympäristövaliokunnan julkisessa kuulemisessa (4.6.2020 https://verkkolahetys.eduskunta.fi/fi/valiokuntien-julkiset-kuulemiset-ja-avoimet-kokoukset/040620_ymv) kaikki olivat samaa mieltä asiasta – valkoposkihanhien suojametsästys voidaan siirtää metsästyslakiin. Miksi mitään ei kuitenkaan tapahdu? Kyse on kuulemisen perusteella rahasta. Maataloudelle maksettiin vuonna 2018 noin 1,1 miljoonaa euroa korvauksia valkoposkihanhien aiheuttamista vahingoista. Ympäristöministeriön mukaan korvausten maksaminen siirtyisi lakimuutoksen myötä maa- ja metsätalousministeriön vastuulle. Maa- ja metsätalousministeriö katsoo kuitenkin, että se ei voisi maksaa vahinkoja riistavahinkojen osalta.

Kyseiset korvaukset maksetaan kuitenkin veronmaksajien rahoilla. Viivästyvätkö kaikki toimet nyt sen takia, että budjettitekniikasta tulee ylitsepääsemätön ongelma? On käsittämätöntä, jos kaikkien kannattama muutos viivästyy, tai pahemmassa tapauksessa kaatuu riitaan siitä, kumman ministeriön kautta valkoposkihanhien aiheuttamien vahinkojen korvaukset kanavoidaan.

Toki tarvitsemme muitakin keinoja valkoposkihanhien aiheuttamien ongelmien hoitoon. Karkottimien tai ruokintapeltojen lisääminen eivät silti tarjoa yksinään riittävää ratkaisua. Nyt on otettava käyttöön kaikki keinot, joilla haitat saadaan pidettyä kurissa eikä vain siirretä niitä paikasta toiseen. Valkoposkihanhen saaminen metsästyslain piiriin vaatii muutoksia kyseisen lintudirektiivin 9 artiklan lisäksi metsästysasetukseen ja riistavahinkokorvauslakiin.  Pitkällä aikavälillä on EU:ssa edistettävä ratkaisua, jossa valkoposkihanhi lisätään lintudirektiivin liitteeseen kaksi ja näin mahdollistetaan kansallisesti helpompi tulkinta.

Koska valkoposkihanhi aiheuttaa viljelykasveille ja muulle omaisuudelle vakavaa vahinkoa pitäisi lajin rajoitettu metsästys sallia mahdollisimman pian osana lintujen aiheuttamien vahinkojen ehkäisyä. Ratkaisu on nyt hallituksen käsissä.