Keskustelunavaus: kohti 60 000 uutta työpaikkaa

Uutiset

Kokoomuksen keskustelunavaus uusista työllisyystoimista

Tuoreet työllisyystilastot kertovat, että työllisyyden kasvu on pysähtynyt. Työllisten määrä ei vuodenvaihteen jälkeen ole käytännössä kasvanut lainkaan.

Hallitus on asettanut tavoitteekseen julkisen talouden menojen ja tulojen tasapainon vuonna 2023. Tämän tavoitteen saavuttaminen ja suunniteltujen menolisäysten toteutus edellyttää työllisyysasteen nousua 75 prosenttiin. Vuonna 2023 työllisiä pitäisi olla 60 000 ennustettua enemmän. Väestön ikääntymisen jatkuessa tämäkään ei vielä riitä turvaamaan hyvinvointiamme. Meidän on tehtävä rohkeita uudistuksia nyt, jotta työllisyys voisi nousta ensi vuosikymmenen lopussa 80 prosenttiin. Silloin suomalaisten palveluiden rahoitus on kestävällä pohjalla.

Kokoomus tukee hallitusta tavoitteessa nostaa työllisyyttä. Olemme valmiita kannattamaan ja tukemaan jokaista hallituksen esittämää todennetusti vaikuttavaa työllisyyskeinoa. Kokoomuksen keinot eivät nojaa vain lisärahan suuntaamiseen työvoimapalveluihin, vaan esitämme myös aitoja rakenteellisia uudistuksia.

Hallituksen työtä helpottaakseen kokoomus julkaisee keskustelunavauksen keinoista, joilla työllisyyttä saataisiin nostettua vähintään 60 000 hengellä. Olemme olemassa oleviin asiantuntijalaskelmiin pohjaten keränneet mittakaavaltaan 30 000 uuden työllisen edellyttämät toimet, joille voidaan arvioida luotettavasti työllisyysvaikutukset. Toisen vaadittavan 30 000 työllisen osalta olemme listanneet lukuisia vaikuttavia toimia, joilla ajatellaan laajasti olevan vahva positiivinen, mutta vaikeasti arvioitavissa oleva työllisyysvaikutus.

Osa toimenpiteistä tuo julkiselle taloudelle säästöjä, osa taas kasvattaa menoja. Olemme arvioineet, että saatavat säästöt riittävät kattamaan lisämenoja vaativien toimien kulut. Esityksemme on siis suorien budjettivaikutusten osalta kokonaisuutena julkisen talouden kannalta joko neutraali tai positiivinen.

Kunnianhimoista työllisyystavoitetta ei saavuteta ilman kunnianhimoisia keinoja. Työn tekemisen ja teettämisen on oltava nykyistä kannattavampaa sekä työntekijöille että työnantajille. Meidän on aktiivisesti kannustettava ja tuettava työvoiman ulkopuolella olevia ihmisiä hakeutumaan työelämään. Kärsimme samaan aikaan työttömyydestä ja työvoimapulasta – ja tämä ongelma on viime vuosina pahentunut. Työ ja tekijät on saatava paremmin kohtaamaan. Lisäksi työikäisten määrän vähentyessä tarvitsemme myös lisää tekijöitä Suomeen rajojemme ulkopuolelta.

Työn tekemisen ja teettämisen on oltava nykyistä kannattavampaa sekä työntekijöille että työnantajille.

Hyvinvointiyhteiskunnassa jokaisella työikäisellä ja työkykyisellä on velvollisuus mahdollisuuksiensa mukaan tehdä työtä ja osallistua työmarkkinoille. Tämä on edellytys yhteiskunnan laadukkaille palveluille ja sosiaaliturvalle. Hyvä työllisyyspolitiikka on viime kädessä myös parasta hyvinvointi-, koulutus- ja senioripolitiikkaa.
Yhteiskunnan on aina puolustettava heikommassa asemassa olevaa. Meillä on Suomessa hyvä työelämä ja hyvä sosiaaliturva. Muihin Pohjoismaihin verrattuna me kuitenkin alisuoriudumme selvästi. Työllisyysasteemme on naapurimaitamme alhaisempi. Rakenteellinen työttömyytemme on Pohjoismaiden korkein.

Meillä liian moni on työelämän ulkopuolella. Liian moni on syrjäytynyt pitkäksi aikaa sosiaaliturvan varaan ilman riittäviä kannustimia hakeutua töihin tai koulutukseen. Yhteiskuntamme hyvää tarkoittavista rakenteista onkin muodostunut esteitä työllistämiselle ja työllistymiselle. Liian jäykkien työelämäsäädösten vuoksi yrittäjiltä jää työtä teettämättä. Korkea sosiaaliturva luo suojaa, mutta laskee myös kannustimia hakeutua aktiivisesti takaisin työelämään. Kun työllisyyttä halutaan ylös ja työttömyyttä alas, on rakenteita uudistettava rohkeasti.

Haluamme vastedeskin pitää kiinni työelämän reiluista pelisäännöistä sekä hyvästä sosiaaliturvasta. Kokoomus haluaa ottaa mallia muista Pohjoismaista ja uudistaa suomalaisen yhteiskunnan rakenteita niin, että työn tarjoamisesta ja tekemisestä tulee nykyistä kannattavampaa. Koviakin keinoja tarvitaan, jos ne tukevat pehmeää päämäärää – nykyistä useamman suomalaisen pääsemistä kiinni työhön. Tämä on välttämättömyys, jos haluamme turvata lastemme ja vanhempiemme laadukkaat palvelut sekä tänään että huomenna. Jos oikoteitä korkeaan työllisyyteen olisi, olisi ne jo löydetty.

Kokoomus jatkaa työllisyyskeinojensa yksityiskohtien tarkentamista sekä työllisyysvaikutusten täsmentämistä osana vaihtoehtobudjetin valmistelua. Julkaisemme työkalupakkimme ehdotukset jo nyt keskustelunavauksena ennen hallituksen budjettiriihtä, jotta hallituksella olisi aikaa tutustua ehdotuksiin ja hyödyntää niitä omassa työssään.

Työllisyyden nosto on meidän yhteinen asiamme.

Petteri Orpo
Kokoomuksen puheenjohtaja


Työllisyystoimet:

1) Porrastetaan ansiosidonnainen työttömyysturva

Muutetaan ansiosidonnaista työttömyysturvaa niin, että turva on työttömyyden alussa nykyistä parempi, minkä jälkeen tukisumma laskee joko tasaisesti tai portaittain työttömyyden pitkittyessä. Tuen keston lyhentämistä voidaan myös arvioida, jos tukisumma on alkuvaiheessa nykyistä selkeästi suurempi. Lähtökohtana on tavoitella kustannusneutraalia uudistusta. Porrastuksen rinnalla työttömyysturvaan liittyisi edelleen myös tiukat velvoitteet työnhakuun tai muuhun aktiivisuuteen yhdistettynä työllistymistä tukeviin palveluihin. Aktiivimallin perusperiaatteet voidaan siis sisällyttää myös porrastusmalliin soveltuvin osin.

Työllisyysvaikutus: n. 10 000 työllistä (1)

2) Luovutaan työttömyysputkesta

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan enimmäisajan lisäksi työttömällä on mahdollisuus saada työttömyysturvan lisäpäiviä eläkeikään asti. Työttömyysputkella on haluttu tukea ikääntyneitä työttömiä, mutta malli toimii alkuperäistä tavoitettaan vastaan nostamalla työttömyyttä. Työttömyysputken vaikutuksia tarkastelleet tutkimukset ovat osoittaneet, että työttömyysputki nostaa ikääntyneiden työttömyyttä ja laskee työllisyyttä (mm. Kyyrä ja Pesola 2017). Työttömyysputkesta luopumalla nostetaan ikääntyneiden työllisyyttä merkittävästi. Nykyisten putkessa olevien asema turvataan.

Työllisyysvaikutus: n. 10 000 työllistä (2)

3) Toteutetaan työllisyyttä ja tasa-arvoa vahvistava perhevapaauudistus

Kokoomuksen mielestä perhevapaauudistus on toteutettava siten, että se huomioi lapsen edun, parantaa vanhemmuuden ja työelämän tasa-arvoa, lisää perheiden valinnanvapautta ja joustoja, vahvistaa naisten työllisyyttä ja työmarkkina-asemaa, sekä lisää lasten osallistumista varhaiskasvatukseen.

Kokoomuksen mallissa kotihoidontuki korvataan joustavammalla hoitorahalla. Tuet riittävät täysimääräisinä siihen asti, kunnes lapsi on 1,5-vuotias ja puolitettuina kolmevuotiaaksi asti. Tämä kannustaa palaamaan töihin nykyistä aiemmin.

Perhevapaauudistuksen rinnalla on tärkeää jatkaa vanhemmuuden kustannusten tasaamista siirtämällä vastuuta yksittäiseltä työnantajalta koko yhteiskunnalle.

Työllisyysvaikutus: n. 3000 työllistä (3)

4) Ulosoton suojaosuuden korotus

Korottamalla ulosoton suojaosuutta nykyisestä 672,30 eurosta noin 900 euroon parannetaan ulosotossa olevien kannustimia työn vastaanottamiseen. Suojaosan korotus olisi nopeavaikutteinen toimenpide, joka olisi tehtävissä valtioneuvoston päätöksellä. Muutoksen seurauksena kasvavat kustannukset voitaisiin kattaa muiden esitettyjen toimien seurauksena säästyneistä rahoista.

Työllisyysvaikutus: n. 2 000 (4) 

5) Toimeentulotuen asumiskustannusten omavastuun (7 %)

Toimeentulotukeen palautetaan pieni omavastuu, mikä kannustaa asumaan edullisemmassa asunnossa ja purkaa kannustinloukkuja. Asumistuessa on jo omavastuu, mutta monella toimeentulotuki korvaa asumistuen jälkeiset asumismenot kokonaan. Tämä heikentää työnteon kannustimia, koska toisin kuin asumistuessa pienikin lisätyö leikkaa nopeasti toimeentulotukea. Pieni omavastuu kannustaa etsimään kohtuuhintaisempaa asuntoa. Edullisemman asunnon löytämistä tuetaan kohdentamalla tuetut vuokra-asunnot paremmin kaikkein pienituloisimmille.

Työllisyysvaikutus n. 2500 (5)

6) Jatketaan varhaiskasvatusmaksujen alentamista

Alennetaan edelleen työssäkäyvien varhaiskasvatusmaksuja, mikä helpottaa pienten lasten vanhempien kannustinloukkuja. Alennuksen myötä varhaiskasvatusmaksu nousisi nykyistä vähemmän vanhemman työllistyessä. Lisäksi lasten osallistuminen varhaiskasvatukseen todennäköisesti lisääntyisi, millä on pitkässä juoksussa positiivisia vaikutuksia lasten kehitykseen. Maksujen laskeminen rahoitetaan muista toimista kertyneistä suorista tuloista.

Työllisyysvaikutus n. 2500 (6)

 


Edellämainituilla työllisyystoimilla 30 000 uutta työllistä

Yhteensä tähän mennessä esitetyillä kuudella ensimmäisellä työllisyystoimella voidaan arvioida saatavan 30 000 uutta työllistä.
Seuraavilla toimilla arvioidaan olevan yhdessä tätäkin suurempi vaikutus työllisyyteen, mutta toimien tarkkoja työllisyysvaikutuksia on haastavaa arvioida.


7) Työn verotuksen keventäminen

Muutetaan verotuksen rakennetta siirtämällä painopistettä työstä ympäristöhaittojen, päästöjen ja kulutuksen verotukseen. Tavoitteena tulee olla keventää vaalikauden aikana työn verotusta miljardilla. Kokoomus on osana vaaliohjelmaansa julkaissut tarkan ehdotuksen kevennyksen rahoituksesta (7).

8) Työttömien henkilökohtaisen palvelun lisääminen ja vahvistaminen

Hallitus esittää hallitusohjelmassa pysyviä lisäresursseja TE-toimistojen määräaikaishaastatteluihin ja nuorisotakuun edistämiseen vuosittain 9 miljoonaa euroa. Kokoomus esittää summaa tuplattavaksi ja rahoitettavaksi edellä mainittujen etuuksien leikkauksilla. Esimerkiksi Tanskassa on havaittu, että osana aktiivista työvoimapolitiikkaa henkilökohtaisen työvoimaneuvojan tapaaminen on vaikuttava tapa lyhentää työllisyysjaksoja (8). Uutta panostusta kohdennetaan erityisesti työttömien nuorten tukeen.

9) Palkkatuen kehittäminen ja kohdentaminen

Kokoomus tukee hallituksen pyrkimyksiä jatkaa edellisen hallituksen aloittamaa palkkatuen käytön sujuvoittamista. Palkkatuki on kuitenkin hyvin kallis aktivointitoimi työllisyyden kasvattamiseksi. Siksi tuki on kohdennettava ensisijaisesti yksityiselle sektorille, jossa tuen vaikuttavuus on suurin unohtamatta kolmannen sektorin merkitystä erityisesti osatyökykyisten ja vaikeimmin työllistyvien tukemisessa.

10) Edistetään paikallista sopimista

Kokoomus haluaa edistää aitoa ja reilua paikallista sopimista työpaikoilla. Työehtosopimukset määrittelisivät jatkossakin työsuhteen minimiehdot. Muilta osin asioista voidaan sopia paikallisesti, jos työnantajan ja työntekijän välinen luottamus on kunnossa. Jos yhteistä ymmärrystä ei löydy, noudatettaisiin työehtosopimusta. Paikallisen sopimisen edistämisen yhteydessä minimiehtojen toteutumisen valvontaa tehostettaisiin ja henkilöstön asemaa ja vaikutusmahdollisuuksia työpaikoilla parannettaisiin lainsäädäntöuudistuksin, jotta neuvotteluasetelma olisi tasapainoinen. Sopiminen tulee mahdollistaa myös liittoon kuulumattoman luottamusvaltuutetun johdolla tehtäväksi. Työpaikkakohtainen sopiminen lisäisi yritysten halukkuutta palkata rohkeammin lisää työvoimaa.

11) Sosiaaliturvan uudistaminen

Sosiaaliturva on uudistettava siten, että työnteko on nykyistä kannattavampaa. Kokoomus on esittänyt ratkaisuksi yleistukea (9). Yleistuki yhdistää toimeentulotuen, yleisen asumistuen sekä Kelan maksamat työttömyysetuudet yhdeksi yksinkertaiseksi tueksi, joka vähenee tasaisesti ja ennakoidusti tulojen kasvaessa tasoittaen näin kannustinloukkuja. Lyhytaikaisenkin työn vastaanottaminen olisi kannattavaa, kun tuki ei katkeaisi yllättäen tai maksatus ei viivästyisi keikkatyön vuoksi. Jokainen työllä tienattu euro parantaisi henkilön toimeentuloa. Malli olisi vastikkeellinen, yksilöperusteinen ja syyperusteinen, mutta maksatus olisi mahdollisimman pitkälle automatisoitu tulorekisterin avulla.

12) Jatkuvan oppimisen malli ja osaamistason nosto

Muuttuvassa työelämässä mukana pysymistä tuetaan luomalla kattava jatkuvan oppimisen malli. Jokaisella on oltava mahdollisuus ylläpitää ja päivittää osaamistaan nykyajan ja tulevaisuuden tarpeisiin vastaavaksi. Hyvät perusvalmiudet ja vahva peruskoulutus turvaavat mahdollisuuden myös jatkuvalle oppimiselle ja osaamistason nousulle. Tällä luodaan edellytykset tulevaisuuden kasvulle ja työllisyydelle. Oman osaamisen päivittämisen on oltava joustavammin mahdollista elämäntilanteesta tai pohjakoulutuksesta riippumatta. Tarvitsemme jatkuvan oppimisen mallin, jossa vastuuta on sekä työntekijällä, työnantajalla että julkisella vallalla. Hallituksen tulisi käynnistää mallista pikaisesti parlamentaarinen valmistelu.

13) Työperäisen maahanmuuton lisääminen

Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa. Työperäisen maahanmuuton kasvu vahvistaa talouskasvua ja julkista taloutta.  Tämän vuoksi työvoiman saatavuusharkinnasta on luovuttava. Vastaavasti jälkikäteisvalvontaa tulee tehostaa. Ulkomaisille tutkinto-opiskelijoille tulee valmistumisen jälkeen automaattisesti myöntää vähintään kahden vuoden

14) Työvoima saatava liikkeelle

Työvoima on saatava liikkeelle. Asuntotuotantoa voidaan edistää keventämällä rakentamisen sääntelyä ja huolehtimalla kaupunkien riittävistä kasvun resursseista ja kannusteista. Kokoomuksen kaupunkiohjelmassa esitetään kaupungeille jaettavaksi uutta kasvurahaa asukasluvun kasvun ja valmistuneiden asuntojen mukaan (10). Hankeyhtiöillä voidaan vauhdittaa kaupunkien välisten nopeiden yhteyksien toteutusta. Hallituksen on osoitettava omaisuudenmyyntituloista kaksi miljardia kaupunkien välisiin nopeisiin yhteyksiin, joita voidaan vauhdittaa hankeyhtiömallin avulla.

15) Osatyökykyisille polkuja työelämään

Noin 1,9 miljoonalla työikäisellä on jokin pitkäaikaissairaus tai vamma. Heistä noin kolmannes arvioi tämän vaikuttavan heidän työhönsä tai työnsaantimahdollisuuksiinsa. Osatyökykyisten henkilöiden auttamiseksi työelämään on käytettävä yhtäaikaisesti ja yksilöllisesti räätälöiden erilaisia keinoja, kuten kuntoutusta, koulutusta ja lisätukea työpaikalle. Osatyökykyisten työllistymiseksi tarvitaan enemmän eri tahojen yhteistyötä ja koulutusta, sähköisiä palveluja sekä parempaa tiedonkulkua. Näitä toimia on kehitetty edellisten hallitusten toimesta OSKU- ja OTE -hankkeissa. Niissä kehitettyjä toimia on järkevää jatkaa.

16) Yrittämisen edellytyksistä huolehdittava – kotitalousvähennystä ei saa leikata

Jotta yrittäjät ja yritykset voivat jatkossakin tarjota töitä, toimeentuloa ja hyvinvointia suomalaisille, on yrittämisen edellytyksistä huolehdittava. Työpaikkoja syntyy vain yrityksiin, jotka menestyvät ja pärjäävät. Kokoomus keräsi viime syksynä yrittäjiltä ajatuksia yrittämisen edistämisestä (11). Yksittäisten temppujen sijaan yrittäjät toivoivat kannustavaa ja vakaata toimintaympäristöä. Norminpurkutyötä pitää pitkäjänteisesti jatkaa. Esimerkiksi tulorekisteriä on edelleen kehitettävä niin, että pienyrittäjien hallinnollinen taakka vähenee.

Hallituksen tulee perua kotitalousvähennyksen heikennys. Kotitalousvähennyksen heikentäminen iskee juuri niihin työntekijöihin ja pienyrittäjiin, joille kotitaloustyöt ovat olleet polku työmarkkinoille.

Lähteet ja linkit:

1) Arvioitu työllisyysvaikutus perustuu erilaisille porrastusmalleille laskettujen työllisyysvaikutusten suuruusluokkaan. (Hetemäen työllisyysryhmä 2016, EK ja SY)

a. Hetemäen työllisyysryhmä 2016 (VM)

b. EK:n esitys työllisyystoimista

c. SY:n esitys työllisyystoimista

2) Arvio perustuu TEM:n työllisyyspaketti työryhmän esitysten arvioihin sekä ETLAn tutkimusjohtaja Niku Määttäsen arvioon. TEM:n arvion mukaan työllisyysrahasto säästäisi noin 250 miljoonaa euroa, lisäksi verotulot kasvaisivat noin 75 miljoonaa euroa.

d. Työllisyyspaketti työryhmän esitykset – TEM 33/2016

e. ETLAn tutkimusjohtaja Niku Määttäsen arvio

3) Työllisyysvaikutusarvio perustuu TEM:n työllisyyspaketti työryhmän (e) arvioon kotihoidontuen lyhentämisestä kuudella kuukaudella, jonka oletetaan vaikutuksiltaan rinnastuvan esiteltyyn malliin. TEM:n on arvioinut, että muutos säästäisi 15 milj. Koska tässä yhteydessä arvioidut tapaukset eivät ole täysin identtisiä, ei muutoksen odoteta tuovat säästöjä.

Tutustu kokoomuksen perhevapaauudistukseen tästä

4) Arvio perustuu TEM:n työllisyyspaketti työryhmän (e) esityksille laskettuun arvioon. Myöhemmin OM:n arvioinut kustannukseksi noin 40 milj.

f. OM 38/2017

5) Arvio perustuu EK:n (b) laskemaan arvioon. Arvion mukaan säästö julkiselle taloudella 100 milj. euroa. Myös TEM:n työllisyyspaketti työryhmä (e) suosittelee työllisyyskeinoa.

6) Työllisyysvaikutuksen mittakaava arvioitu Hetemäen työllisyysryhmän arvioiden pohjalta (a). Arvioitu kustannus n. 50 milj. VM:n laskelmien pohjalta.

7) Vaaliohjelman talous- ja veropolitiikan liite:

Lue talous- ja veropoliittinen liite tästä

8) TEM:n työllisyyspaketti työryhmän esitykset (e). Vastaavan toimenpiteen työllisyysvaikutukseksi on raportissa arvioitu 5000 työllistä.

9) Kokoomuksen yleistuen esittely osana Tulevaisuuden sosiaaliturva -asiakirjaa:

Lue Tulevaisuuden sosiaaliturva -asiakirja tästä

10) Laajemmin ideoita asuntotuotannon vauhdittamiseen löytyy kokoomuksen kaupunkipoliittisesta ohjelmasta:

Lue kaupunkipoliittinen ohjelma tästä

11) Kokoomuksen yrittäjyystavoitteet

Lue yrittäjyystavoitteet tästä