Ikääntyneet eivät saa jäädä koronakriisissä vaille tarvitsemaansa apua ja tukea

Uutiset

Kokoomuksen 20 keinoa ikääntyneiden ja riskiryhmään kuuluvien arjen, terveyden ja toimintakyvyn tukemiseksi

Koronaviruksen hillitsemiseksi tehdyt välttämättömät rajoitukset ovat kaikkialla Suomessa pysäyttäneet arjen sellaisena kuin olemme sen aiemmin tunteneet. Muuttuneissa olosuhteissa on kuitenkin varmistettava jokaiselle turvallinen arki.

Huoli omasta ja läheisen pärjäämisestä on nyt monella suuri. Erityisesti ikääntyneillä ja muilla riskiryhmiin kuuluvilla on kohonnut riski saada koronavirustartunnasta vakava oirekuva. Siksi riskiryhmien suojeleminen on ensiarvoisen tärkeää.

Moni ikääntynyt tarvitsee apua selvitäkseen poikkeusolojen yli. Ilahduttavalla tavalla monet suomalaiset ovat jo lähteneet tarjoamaan apuaan omassa lähiympäristössään. Yritykset ympäri Suomen ovat kehittäneet palveluratkaisuja ikääntyneiden tukemiseksi ja lukuisat järjestöt jalkautuneet avun ja tuen järjestämiseksi.

Poikkeusolot rajaavat elämäämme, mutta se ei saa vähentää solidaarisuuttamme ja kunnioitustamme muita ihmisiä kohtaan. Ikääntyneet tarvitsevat tässä poikkeustilanteessa kaiken mahdollisen tuen ja arvostuksen. Kokoomus pitää välttämättömänä, että poikkeustilan aikana meidän on huolehdittava siitä, että yksikään ikääntynyt tai riskiryhmään kuuluva ei jää koronakriisissä vaille tarvitsemaansa apua ja tukea.

Kokoomus edellyttää, että ikäihmisten arjen, terveyden ja toimintakyvyn tukemiseksi tehdään selkeitä valtakunnallisia linjauksia ja ohjataan niiden toteuttamiseen riittävät resurssit. Myös kuntien ja kansalaisjärjestöjen hyvä yhteistyö tässä haastavassa tilanteessa korostuu.

Turvallisesta arjesta on huolehdittava

Poikkeusoloissa moni ikääntynyt on entistä enemmän muiden ihmisten avun ja tuen varassa.

Koronakriisin keskellä on välttämätöntä varmistaa, että kukaan ei jää oman kotinsa vangiksi, vaille tarvitsemaansa apua ja tukea. On muistettava, että kaikilla ei ole omaista tai ystävää, joka voisi asioida ruokakaupassa tai apteekissa heidän puolestaan.

Taudilta suojautuvien, kotiinsa jäävien ikäihmisten sekä muiden riskiryhmiin kuuluvien on poikkeusoloissakin saatava kotiinsa riittävät palvelut ja apu, jotta turvallinen kotona asuminen toteutuu. Myös mahdollisuutta hankkia palveluita, jotka tukevat omassa kodissa asumista, on parannettava.

Riskiryhmiä on myös kyettävä suojaamaan koronatartunnoilta paremmin. Terveydenhuollon lisäksi myös kotihoitoon ja vanhusten hoivaan on saatava riittävästi suojavälineitä, jotta taudin leviämistä

voidaan ehkäistä. Hoivakotien ja kotihoidon henkilöstöä tulisi myös testata säännöllisesti oireettomien kantajien löytämiseksi leviämisen ehkäisemiseksi. Myös hoivakoteihin kotihoidosta tai sairaalahoidosta siirtyvät uudet asukkaat tulisi testata ennen siirtoa ja asettaa karanteenin omaisiin oloihin kahdeksi viikoksi.

Kokoomus ehdottaa:

  • 1. Riittävä ja luotettava tieto tarjolla olevista palveluista ja tuesta on varmistettava jokaiselle ikääntyneelle ja riskiryhmään kuuluvalle. Avun tarpeessa olevia on aktiivisesti etsittävä ja heihin on oltava säännöllisesti yhteydessä. Informoinnissa on huomioitava eri viestintäkanavat mahdollisimman monen ikäihmisen tavoittamiseksi.
  • 2. Palvelusetelit tarvitaan osaksi keinovalikoimaa, jolla turvataan peruspalvelujen saatavuus ja kotiin tuotavat palvelut. Palvelusetelillä on mahdollisuus hankkia esimerkiksi kotiinkuljetuspalveluita lääkkeille ja ruualle. Palvelusetelillä myös varmistetaan peruspalvelujen saatavuus ilman viiveitä ja kevennetään koronaviruksen aiheuttamaa kuormitusta sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Palvelusetelillä voitaisiin myös lisätä mahdollisuuksia fyysisen kunnon ylläpitämiseen, liikunnan lisäämiseen ja kuntoutukseen, mikä tukisi ikääntyneillä hyvän toimintakyvyn säilyttämistä.
  • 3. Kotitalousvähennyksen leikkaus on peruttava ja ikääntyneille on toteutettava Sitran mallin mukainen parannettu kotitalousvähennys. Mallissa kotitalousvähennys on pienituloisille suoran tuen ja verohuojennuksen yhdistelmä. Näin varmistetaan, että jokaisella on toimeentulostaan riippumatta mahdollisuus hankkia tarvitsemiaan palveluita.
  • 4. Ateriapalvelua voitaisiin laajentaa suuremmalle joukolle poikkeustilan aikana. Se vähentäisi kaupassakäynnin tarvetta ja ikäihmisen kerran päivässä saama lämmin ateria rauhoittaisi myös monen omaisen mieltä.
  • 5. Riittävät ja asianmukaiset suojavälineet on varmistettava hoivahenkilöstölle kotiin tuotavien, välttämättömien sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaamiseksi ja ikääntyneiden suojaamiseksi koronatartunnoilta.
  • 6. Virustestausta on lisättävä. Koronavirustartuntojen leviämisen ehkäisemiseksi ikääntyneiden palveluissa on varmistettava, että vanhuspalveluiden työntekijöitä testataan säännöllisesti ja myös hoivakoteihin siirtyvät uudet asukkaat testataan. Siirtyvät asukkaat tulisi myös asettaa karanteeniin kahdeksi viikoksi.
  • 7. Digitaaliset ratkaisut ja teknologia on saatava avuksi ikäihmisten asioinnin ja yhteydenpidon helpottamiseksi. Ikääntyneille tarvitaan helppokäyttöisiä välineitä, kuten monipalvelupäätteet, sekä tukea niiden ottamiseksi käyttöön.

Oikea-aikainen hoito on turvattava poikkeusoloissakin

Tämänhetkisen tiedon valossa valtaosa väestöstä sairastaa koronaviruksen aiheuttaman taudin lieväoireisena, mutta koronan on havaittu aiheuttavan vakavia oireita erityisesti ikääntyneille, eli yli 70-vuotiaille ja muille riskiryhmään kuuluville. Iäkkäillä riski on korkein yli 80-vuotiailla. Vakavan infektion vaaraa lisäävät myös perussairaudet, jotka merkittävästi huonontavat sydämen ja keuhkojen toimintaa tai elimistön vastustuskykyä.

Riskiryhmien suojaamisen ja taudin ennaltaehkäisyn lisäksi on tärkeää varmistaa nopeasti hoito, kun epäillään hengitystieinfektiota ikääntyneellä tai riskiryhmään kuuluvalla, sillä koronalla voi myös olla pitkäaikaisia terveysvaikutuksia.

Ikäihmiset käyttävät normaalioloissa paljon terveyskeskuspalveluja ja oikea-aikainen hoitoon pääsy on koronatilanteesta huolimatta tärkeää terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Kiireettömän hoidon saatavuus poikkeusoloissa on turvattava siten, että oikea-aikainen hoito toteutuu muillekin kuin koronapotilaille.

Moni sairaus vaatii säännöllistä hoitoa. Esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksien, syövän, diabeteksen ja mielenterveysongelmien hoitamiseksi on varmistettava, että ihmiset voivat ja he uskaltavat hakea apua terveysongelmiinsa koronaepidemian aikanakin. Mikäli oikeaa hoitoa ei saada ajoissa, on riskinä terveysongelmien paheneminen. Tämä voi pahimmillaan johtaa monien ihmishenkien ennenaikaiseen menettämiseen. Siksi ikäihmisten kiireellisten vaivojen hoitoon pääsy on turvattava myös koronaepidemian aikana.

Tarpeellisista lääkäri- ja seurantakäynneistä ei tulisikaan luopua kuin aivan välttämättömästä syystä. Tällöinkin potilaille on tarjottava mahdollisuutta asioida esimerkiksi etäpalveluilla tai puhelimitse, jotta hoidon oikea-aikaisuus voidaan turvata ja ongelmien paheneminen estää.

Yhä useampi ikääntynyt on myös vaarassa kokea vakavaa yksinäisyyttä eristäytymisen seurauksena. Rutiinien rikkoutuessa päihteidenkäyttö voi lisääntyä ja henkinen hyvinvointi olla koetuksella. Tämä lisää riskiä mielenterveysongelmien puhkeamiselle tai pahenemiselle.

Kokoomus ehdottaa:

  • 8. Tehokas viestintä koronainfektiosta, infektion ennaltaehkäisy ja hoito on varmistettava myös ikäihmisille.
  • 9. Kiireetöntä hoitoa ja palvelua ei saa ennenaikaisesti, kohtuuttomasti vähentää koronaepidemiaan varautumiseksi. Ikäihmisen varauksen peruuttaminen pitäisi tehdä vasta huolellisen harkinnan perusteella ja mahdollisuuksien mukaan palvelu on järjestettävä muulla, asiakkaalle sopivalla tavalla, kuten puhelimitse tai etäyhteydellä.
  • 10. Monisairaiden ja paljon palveluita tarvitsevien asemaan on kiinnitettävä erityistä huomiota palveluiden järjestämisessä poikkeusolosuhteissa.
  • 11. Yksinäisyys, mielenterveys- ja päihdeongelmat, sekä muu akuutti avun ja tuen tarve on otettava aktiivisesti puheeksi peruspalveluissa ja varmistettava matalalla kynnyksellä tuki ongelmien ilmetessä. Mielenterveyspalveluiden saatavuudesta on huolehdittava kaikissa ikäryhmissä.
  • 12. Omaishoitajien asemaan koronakriisissä on kiinnitettävä erityistä huomiota. Kuntien on syytä varautua tilanteeseen, jossa omaistaan hoitava henkilö sairastuu koronavirukseen.
  • 13. Erityisesti muistisairaiden ja heidän omaistensa tilanne koronakriisissä on haastava, sillä monia tukipalveluita, kuten ryhmätoimintoja ja päivätoimintaa on jouduttu koronan vuoksi perumaan. Muistisairaalle rutiinien muuttuminen voi olla kuormittavaa. Tiiviistä yhteydenpidosta ja neuvonnasta omaistaan hoitaville on huolehdittava.
  • 14. Koronakriisin jälkihoidossa on varauduttava palveluiden kuormittumiseen ja varmistettava matalan kynnyksen palveluiden ja peruspalveluiden saatavuus. Patoutuneet jonot on purettava viiveettä haittojen minimoimiseksi, tarvittaessa ostopalvelua hyödyntäen, esim. palvelusetelillä sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa.

Toimintakyvyn heikkenemistä vältettävä – ikääntyneiden liikunnasta ja kuntoutuksesta huolehdittava

Normaalioloissa esimerkiksi liikunta- ja kulttuuripalvelut ovat ikäihmisten arjessa tärkeitä hyvinvointia lisääviä tekijöitä. Muista eristäytyminen on nyt välittömän terveyden suojaamiseksi tärkeää, mutta toimintakyvyn ylläpidosta tulisi huolehtia esimerkiksi ulkoilemalla ja kuntoilemalla kotona. Vähentynyt liikkuminen näkyy nopeasti toimintakyvyn heikkenemisenä ja lisää kaatumisen riskiä kotona.

Liikunnan vaikutus ihmisten toimintakykyyn on merkittävä. Liikunnalla ehkäistään tehokkaasti vanhuusiällä tyypillistä lihaskatoa. Lisäksi liikunta tukee mielen hyvinvointia, vähentää muistisairauden riskiä ja hidastaa muistisairauden etenemistä.

Liikkumattomuuden vuosittaiset yhteiskunnalliset kustannukset ovat koko väestön osalta useita miljardeja euroja. Ikääntyneiden kunnon laaja ja yhtäkkinen heikkeneminen olisi vakava riski jo ennestään kuormittuneiden vanhuspalveluiden kantokyvylle. Ikääntyvässä Suomessa riittävästä liikunnasta ja hyvästä toimintakyvystä huolehtiminen onkin välttämätöntä.

Yksinäisyyden torjumiseksi ja ikääntyneiden aktiivisuuden lisäämiseksi tarvitaan laajaa yhteistyötä, jossa esimerkiksi järjestöjen ja vapaaehtoisten osaaminen kannattaa hyödyntää. Ikääntyneiden aktivoimiseksi poikkeusoloissa on otettava kaikki keinot käyttöön. Esimerkiksi tuolijumppaa televisiossa, yhteinen liikunta- tai lauluhetki parvekkeella, pihoilla järjestettäviä musiikkikeikkoja tai etäyhteyksien hyödyntämistä liikunta- ja kulttuuripalveluiden lisäämiseksi.

Kokoomus ehdottaa:

  • 15. Ikääntyneiden riittävään liikkumiseen ja toimintakykyyn on kiinnitettävä erityistä huomiota koronakriisin aikana ja sen päätyttyä. Tarvittaessa on varmistettava kuntouttavien palveluiden nopea saatavuus.
  • 16. Hyödynnetään hyviksi havaittuja toimintamalleja ikääntyneiden palveluiden kehittämisessä. Edellisellä hallituskaudella toteutetun ”Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa” -kärkihankkeen hyviä toimintamalleja, kuten kotikuntoutus, asiakas- ja palveluohjaus sekä kotihoidon johtaminen, on hyödynnettävä kotihoidon kehittämisessä. Kansallista muistiohjelmaa tulee jatkaa ja jalkauttamista alueille tehostaa.
  • 17. Ikääntyneiden mahdollisuuksia oman kunnon ylläpitämiseen on tuettava. Ohjeita liikunnan lisäämiseksi ja turvallisen voima- ja muun harjoittelun toteuttamiseksi on oltava kaikkien ikääntyneiden saatavilla.
  • 18. Vahvistetaan liikunnan käyttöä hoitomuotona ja kuntoutuksessa. Sote-alan ammattilaisten koulutuksessa liikunnan roolia terveyttä edistävänä tekijänä on lisättävä. Ennaltaehkäisyn ja kuntouttavan työotteen on oltava mukana kaikissa ikääntyneiden palveluissa jo varhaisessa vaiheessa.
  • 19. Seniorineuvola on askel kohti ikääntyneiden tarpeista lähtevää palvelua. Suomi on maailmalla esimerkki äitiys- ja lastenneuvolatoiminnastaan, mutta ikääntyneiden palveluissa meillä on parannettavaa. Moni ikääntynyt kuuluu heihin, jotka tarvitsevat sosiaali- ja terveysasioissa paljon palveluita ja neuvontaa. Palveluiden tulee olla jouhevasti saatavilla myös henkilöille, jotka eivät koe hallitsevansa riittävästi internetin tai älypuhelimen käyttöä.
  • 20. Parhaillaan lomautettuna olevien sote-alan ammattilaisten osaaminen kannattaa ottaa käyttöön ikääntyneiden avun ja tuen turvaamiseksi. Myös kolmannen sektorin toimijoiden ja vapaaehtoisten tarjoamaa apua kannattaa hyödyntää huomioiden avuntarjoajien luotettavuus ja toiminnan turvallisuus ikäihmisille.

Kannanoton valmisteluun ovat osallistuneet Kokoomuksen sosiaali- ja terveystyöryhmän jäsenet: Mia Laiho, Sari Sarkomaa, Paula Risikko, Anna-Kaisa Ikonen, Juhana Vartiainen, Pia Kauma ja Terhi Koulumies.