Miten Suomi avataan? – Kokoomuksen keskustelunavaus koronan exit-linjaukseksi

Uutiset

Kokoomus haluaa Suomelle selkeän strategian siitä, miten Suomi tulee ulos koronakriisistä. Suomalaiset tarvitsevat selkeän näkymän, koska ja miten akuutista kriisistä päästään eteenpäin. Tämä näkymä sisältää konkreettisen tiedon siitä, koska koko aikuisväestö on rokotettu ja milloin rajoitteita päästään purkamaan. 

Suomi ei saa jäädä muusta Euroopasta tai maailmasta jälkeen rokottamisessa, yhteiskunnan turvallisessa avaamisessa ja tavoitteessa paluusta normaaliin. Kun tautitilanne saadaan hallintaan, ei sitä saa päästää enää nousemaan.  ”Testaa, jäljitä, eristä, hoida” -strategiasta on siirryttävä ”estä, testaa, jäljitä, eristä, hoida -strategiaan” ja sitä on toteutettava tehokkaasti.

Kriisien hoitamisesta ennakoivaan johtamiseen

Rokotteiden laajamittaisen käyttöönoton sekä vaikuttavien ja oikein kohdennettujen toimien avulla koronapandemia on saatavissa hallintaan. Useat maat ovat jo kääntäneet katseensa viikkotason rajoituksista normaalin elämän palauttamiseen. Myös Suomen pitää pystyä katsomaan tulevaan ja muuttaa näkökulmaa aina kulloisenkin akuutin tilanteen hoitamisesta ennakoivaan johtamistapaan. 

Emme tarvitse vailla katetta olevia puheita loppukireistä, vaan konkreettisen näkymän siitä, koska ja miten pandemia oikeasti saadaan painettua alas. Se luo uskoa tulevaan ja sitouttaa suomalaiset paremmin elämää rajoittavien koronatoimien noudattamiseen.

Ennakoiva johtaminen tarkoittaa sitä, että katsotaan kolmea viikkoa pidemmälle ja varaudutaan tuleviin tilanteisiin. Vaikka näkymä tulevan koronatilanteen kehittymisestä on sumea, jo nyt on varauduttava massarokottamiseen, rajoitusten purkamiseen sekä yhteiskunnan hallittuun avaamiseen.

Yleistä

Koronaviruksen aiheuttama pandemia on vaikuttanut voimakkaasti ihmisten elämään vuoden 2020 alkupuolelta lähtien. Vuosi sitten emme tienneet viruksesta tai sen vaikutuksista paljoakaan. Silloin tulevaisuus näytti todella epävarmalta ja ennustamattomalta.

Ajan kuluessa tietämyksemme koronaviruksesta on jatkuvasti lisääntynyt. Viruksen aiheuttamaa tautia osataan hoitaa paremmin. Viruksen tarttuminen ja siihen altistavat tilanteet osataan tunnistaa entistä paremmin. Maskien käyttäminen on todettu hyödylliseksi ja niitä on riittävästi saatavilla kohtuulliseen hintaan.

Lisääntynyt tieto ja kehittyvä teknologia avaavat näkymää koronapandemian jälkeiseen aikaan. Se, kuinka nopeasti pandemiasta päästään eroon, on osin omissa käsissämme. Tarvitaan määrätietoista johtamista, ennakoimista sekä suunnitelmallisuutta kriisin hoitamiseen. Lopulta kaikki on kiinni siitä, kuinka hyvin rokottamisessa onnistutaan ja kuinka tauti onnistutaan tukahduttamaan kausivaihtelun ja rokotteiden avulla.

Työntekijöiden ja yritysten pitkään jatkunut epävarmuus, jäissä oleva kulttuuri- ja tapahtuma-ala, lasten ja nuorten hyvinvointi ja yleinen väsymys koronaan ovat yhtälö, joka huutaa vastauksia. Tarvitsemme selkeitä esityksiä siitä, miten korona selätetään. Kokonaiskuva koronan hoitamisesta puuttuu.

Kokoomus haluaa antaa oman panoksensa koronapandemian hoitamiseen liittyviin asioihin, jotka ovat poliittisten päättäjien käsissä. Olemme tarkoituksella jättäneet keskustelunavauksesta pois koronakriisin taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten arvion ja niihin vastaamisen. Keskustelunavaus on luotu maaliskuussa 2021 sen hetkisten tietojen varassa. Emme vieläkään tiedä kaikkea koronaviruksesta tai sen muunnoksista. Siksi korostamme, että olemme valmiita muuttamaan näkemystämme, mikäli asiantuntijatieto osoittaa toisenlaisia johtopäätöksiä. Korostamme myös, että olemme muodostaneet näkemyksemme niiden tietojen valossa, jotka ovat opposition saatavilla. 

Meidän on otettava opiksemme tästä kriisistä. Meidän on analysoitava tarkasti, mitä voimme tehdä paremmin seuraavan, yhteiskuntaa laajasti koettelevan kriisin koittaessa. Ennakointia, varautumista ja yhteiskunnan kriisinkestävyyttä on vahvistettava erilaisten kriisien varalta. 

Tautitilanne ja koronaviruksen leviämisen hillitseminen

Koronaviruksen leviämistä on torjuttava mahdollisimman tehokkaasti “testaa, jäljitä, eristä, hoida” -strategian mukaisesti. Rajoitustoimilla huolehdittava siitä, että tartuntojen määrä pysyy riittävän alhaisena erityisesti terveydenhuollon kapasiteetin turvaamiseksi ja riskiryhmien suojaamiseksi, mutta myös koronaepidemiasta palautumisen nopeuttamiseksi. Mikäli tautitilanne yltyy erittäin vaikeaksi, myös tartuntamäärien painaminen alaspäin on hidasta ja koronatilanne pitkittyy.

Koronapandemian hillitsemisen kannalta on asetettava tavoitteeksi taudin tukahduttaminen kesän aikana. Mikäli tartuntamäärät lähtevät kesän jälkeen neljännen kerran nousuun, voidaan tarvita tiukkojenkin rajoitustoimien asettamista, jotta tartuntamäärät saadaan painettua alas. Rokotteen antama suoja tulee kuitenkin todennäköisesti helpottamaan tätä merkittävästi.

Koronan leviämisen estämiseksi tehtävien rajoitustoimien tulee olla alueellisesti kohdennettuja, ajallisesti rajattuja, oikeasuhtaisia ja vaikuttavia. Rajoitusten tulee lähteä pienimmän haitan periaatteesta. Ennen järeämpiä toimia on aina varmistettava, että kaikki lievemmät rajoitustoimet ovat jo käytössä.

Testaaminen on edelleen hyvin keskeisessä osassa koronaviruspandemian torjunnassa. Testauskapasiteetti riittää tällä hetkellä hyvin kaikkien oireellisten testaamiseen. Kun testaamisen kapasiteetti ei enää ole pullonkaula, kannattaa ylimääräistä testauskapasiteettia suunnatta satunnaistestaukseen. Satunnaistestauksella voidaan erityisesti pahimmilla epidemia-alueilla helpottaa oireettomien taudinkantajien löytämistä.

Suomen tulisi lisäksi harkita pikatestien hankkimista ja laajamittaista jakelua pahimmille epidemia-alueille. Laajalla pikatestauksella voitaisiin saada kiinni oireettomia taudinkantajia alueilla, joissa tauti on pahiten levinnyt. Kattavaa pikatestausta on sovellettu menestyksekkäästi muissa Euroopan maissa.

Kesäkuussa 2020 säädettiin väliaikainen laki koronan torjuntaan käytettävien suojavälineiden vapauttamisesta arvonlisäverosta. Väliaikaista suojavälineiden vapautusta arvonlisäverosta on jatkettava. Vapautusta tulisi laajentaa koskemaan myös muita kuin suoraan julkiseen terveydenhuoltoon liittyviä hankintoja niin yrityksille kuin kuluttajille. 

Mikäli tulevaan syksyyn voidaan lähteä tukahdetun koronatilanteen kanssa, se antaa mahdollisuuden luopua rajoituksista hyvin laajasti. Erityisesti rajakontrollin tulee jatkossakin olla tiukka, jotta uusien virusmuunnosten saapumista Suomeen voidaan rajoittaa tehokkaasti.

Toimenpiteet:

  • Koronaviruksen aiheuttama epidemia on pidettävä kurissa terveydenhuollon kapasiteetin, riskiryhmien suojelemisen sekä epidemiasta palautumisen nopeuttamisen vuoksi.
  • Rajoitusten on oltava oikea-aikaisia ja alueellisesti kohdennettuja. Rajoituksissa on hyödynnettävä pienimmän haitan periaatetta eli kaikki kevyemmät toimet on otettava käyttöön ennen raskaampia.
  • Pahimmilla epidemia-alueilla on käynnistettävä laaja satunnaistestaus oireettomien taudinkantajien löytämiseksi testauskapasiteetin puitteissa.
  • Suomen tulisi harkita koronan pikatestien hankkimista ja laajamittaista jakelua pahimmille epidemia-alueille oireettomien taudinkantajien löytämiseksi.
  • Väliaikaista koronan torjuntaan käytettävien suojavälineiden vapautusta arvonlisäverosta on jatkettava. Vapautuksen tulisi julkisten terveyspalvelujen lisäksi koskea myös yrityksiä ja kuluttajia.

Tiedonsaanti

Tiedon julkisuus ylläpitää luottamusta ja luo mahdollisuuden jatkuvaan yhteiseen ja kriittiseen koronatoimenpiteiden punnintaan. Hallituksen viestinnän tulee olla mahdollisimman avointa. Kaikki tautia ja viranomaisten toimintatapaa koskeva tieto on julkistettava. Demokratia ja hallinnon avoimuus edellyttävät, että kansalaisilla, medialla ja oppositiolla on mahdollisuus tarkastella hallituksen päätöksiä parhaan mahdollisen tiedon valossa.

Toimenpiteet:

  • Hallituksen viestinnän tulee olla mahdollisimman avointa. Kaikki tautia ja viranomaisten toimintatapaa koskeva tieto on julkistettava.

Rajakontrolli

Rajakontrollin merkitys koronaviruksen leviämisen estämisessä on keskeinen. Rajakontrolli voidaan jakaa ”kovaan” rajakontrolliin eli kenellä on oikeus tulla maahan ja ”pehmeään” rajakontrolliin eli rajaturvallisuutta koskeviin toimiin. Ensiksi mainitussa Suomen linja on ollut EU:n tiukimpia. Jälkimmäiseksi mainitussa se on kuitenkin ollut EU:n löysimmästä päästä.

Rajaturvallisuuden puutteet ovat johtaneet siihen, että virusmuunnosten leviäminen Suomeen on ollut liian helppoa. Tehtyjen virheiden pohtimisen sijaan on kuitenkin tärkeämpää katsoa eteenpäin. Tulevina kuukausina rajakontrollin merkitys nousee entisestään uusien virusmuunnosten levitessä maailmalla. Se, kuinka tehokkaasti virusmuunnosten leviämistä saadaan tehokkaasti estettyä rajoilla, ratkaisee käytännössä sen kuinka suuri rajoitustarve tulee olemaan maan rajojen sisällä. 

Hallituksen on tuotava eduskuntaan lakiesitys, jolla Suomessa otetaan käyttöön systemaattinen tuoreen negatiivisen ennakollisen testitodistuksen vaatiminen maahan tulevilta. Yhdistettynä karanteeniin tämä on tehokas ja erittäin yleisesti Euroopassa käytössä oleva tapa estää viruksen leviämistä maahan ulkomailta. Myös tartuntatautilain jo mahdollistamat toimivaltuudet pakkotesteihin on otettava käyttöön rajoillamme koko maassa.

Perustuslaki ei ole asiassa esteenä. Perustuslakivaliokunta on todennut, että se näkee mahdollisena säätää Suomeen saapuvia henkilöitä koskevista vaatimuksista, joilla pyritään estämään koronaviruksen leviämistä Suomeen ulkomailta tulevien henkilöiden mukana. Tarvitaan vain tekoja. Rajakontrollia täytyy olla valmis säätämään jatkuvasti kehittyvän epidemiatilanteen mukaisesti.  

Toimenpiteet:

  • Hallituksen on tuotava eduskuntaan lakiesitys, jolla Suomessa otetaan käyttöön systemaattinen tuoreen negatiivisen ennakollisen testitodistuksen vaatiminen maahan tulevilta.
  • Tartuntatautilain mahdollistamat toimivaltuudet pakkotesteihin on otettava käyttöön rajoilla koko maassa.

Rokotteet

Koronaviruksen aiheuttama maailmanlaajuinen epidemia ei laannu ennen laajamittaista rokotekattavuutta. Tiukalla rajakontrollilla ja matkustuskuplilla elämää pystytään kuitenkin palauttamaan normaalimmaksi jo ennen globaalia rokotekattavuutta. Lopullisesti koronavirus voitetaan vasta, kun tartunnat on saatu kansainvälisesti painettua alas.

Rokotekehitys on onneksi edennyt historiallisen nopeasti. On osin onnekasta, että lähetti-RNA:han pohjautuva rokoteteknologia löi läpi juuri nyt, kun koronarokotteita tarvitaan. Myös perinteisten rokotteiden kehittäminen on edennyt nopeasti.

Koronaviruksen kansainvälisen torjunnan tärkeyttä alleviivaavat virusmuunnokset, joiden synty- ja leviämisriski kasvaa alueilla, joissa tartuntoja on paljon. On relevantti riski, että syntyy helposti leviävä virusmuunnos, jonka torjumiseen nykyiset rokotteet tai taudin aiempi sairastaminen eivät anna suojaa. Siksi epidemian maailmanlaajuinen saaminen hallintaan on tärkeää kaikkien kannalta.

Suomi, kuten monet muutkin maat, ovat tilanneet lukuisia eri rokotteita EU:n yhteishankintamekanismin kautta. On ollut järkevää hajauttaa riskiä ja valmistautua tilaamaan rokotteita merkittävästi yli tarpeen. Jo nykyiset myyntiluvan saaneiden rokotusten tilatut annokset nousevat lähes 15 miljoonan rokotteen tasolle, mikä riittää suomalaisten moninkertaiseen rokottamiseen.

Rokotetoimittajista Pfizer-BioNTech, Moderna ja AstraZeneca saivat ensimmäisinä myyntiluvat. Näiden rokotteiden toimitukset ovat käynnissä ja osin jo kohtuullisessa vauhdissa. Johnson & Johnsonin rokote sai myyntiluvan maaliskuussa 2021 ja myös sen toimitukset käynnistyvät pian. Muut tilatut rokotteet, Novavax, Curevac sekä Sanofi-GSK, ovat vielä kauempana myyntiluvasta ja toimitusten käynnistymisestä.

Jo nyt on näkymä siitä, että rokotteita saadaan kesäkuun loppuun mennessä riittävä määrä koko aikuisikäisen väestön rokottamiseen ainakin ensimmäisen kerran. Skenaario on huomattavasti valoisampi kuin monet aikaisemmat arviot suomalaisten riittävän rokotekattavuuden saavuttamisesta.

Koronarokotteiden saatavuuden pullonkaulojen helpottaessa keskeisimmät puutteet hallituksen valmistelussa liittyvät massarokottamisen käytännön järjestelyihin, joiden johtaminen on tällä hetkellä puutteellista.

Massarokottamisen onnistumisen kannalta työterveyden on välttämätöntä olla mukana rokottamisessa. Hallitus on sopinut työterveydessä rokottamisen korvauksista, mutta korvaustaso on liian matala, eikä vastaa rokottamisen tosiasiallisia kustannuksia. Rokotusten järjestelyt ja logistiikka ovat edelleen auki. Suomalaisten rokottaminen on yhteinen ponnistus, joka ei voi tapahtua erillisissä siiloissa, vaan yhteisen pöydän äärellä. Rokottamiseen osallistuvat tahot on kerättävä yhteiselle foorumille ja massarokottamisen käytännön suunnitelmat on tehtävä valmiiksi nopeasti.

Rokotteiden logistiikka on suunniteltava huolella ja työterveyden kautta menevien rokotteiden logistiikka on syytä järjestää omana erillisenä kokonaisuutena suoraan työterveyshuollon järjestäjien kautta. Rokottamisen korvausten on vastattava rokottamisen kustannuksia.

Huolellisella massarokottamisen suunnittelulla voidaan järjestellä työvuorot ja lomat siten, että rokottaminen saadaan mahdollisimman sujuvasti hoidettua. Mikäli massarokottamisen käytännön järjestelyt tökkivät, voi pahin rokotushuippu osua heinäkuulle, jolloin jo ennestään kuormittuneiden sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden lomat jouduttaisiin järjestämään uudelleen tai rokotukset viivästyisivät.

Hallituksen on asetettava tavoitteellinen päivämäärä sille, että kaikki halukkaat aikuiset on saatu rokotettua. Alustavan aikataulun asettaminen helpottaa ihmisten ja yritysten ennakointia tulevaan.

Toimenpiteet:

  • Hallituksen on asetettava tavoitteellinen päivämäärä sille, että kaikki halukkaat aikuiset on saatu rokotettua ennakoitavuuden lisäämiseksi.
  • Massarokottaminen on hoidettava kuntoon yhdessä työterveyden kanssa. Tarvitaan selkeä suunnitelma, vastuunjako sekä ratkaisut rokotteiden logistiikasta.
  • Yksityisen terveydenhuollon osalta rokotteiden korvaustaso on nostettava 20 euroon, joka on lähempänä rokotuksesta aiheutuvia todellisia kustannuksia
  • Osana huoltovarmuuden suunnittelua on luotava kansallinen rokotestrategia, jossa tulevaisuutta varten kehitetään toimivat rokotteiden hankintamekanismit joko kumppaneiden tai kotimaisen rokotetuotannon avulla.

Rokotustodistus

Suomen on kiirehdittävä kansallisen digitaalisen rokotetodistuksen valmistelua. Tämän hetken tietojen mukaan kansallinen digitaalinen rokotustodistus voisi olla kesäkuussa käytettävissä, mutta kehitykseen liittyy merkittäviä epävarmuuksia. Hallituksen on priorisoitava rokotustodistuksen kehittämistä korkeammalle, koska siitä voi olla merkittävää hyötyä välineenä yhteiskunnan vaiheittaisessa avaamisessa.

Suomen rokotustodistusta valmistellaan yhteensopivaksi EU:n rokotustodistuksen kanssa. Koska EU:n laajuisen rokotustodistuksen valmistelussa kestää aikansa, Suomen on syytä pyrkiä rokotustodistuksen kansalliseen käyttöönottoon ennen EU:n laajuisen todistuksen käyttöönottoa.

Rokotustodistuksessa tulisi kertoa tieto saaduista rokotteista, negatiivisesta koronatestituloksesta sekä sairastetusta koronataudista ja siten kehittyneistä vasta-aineista. Todistuksen tulee kunnioittaa yksityisyydensuojaa, ja tietojen tulisi olla sovelluksen käytettävissä vain käyttäjän suostumuksella. Todistuksen tulisi myös kertoa, mikäli henkilöllä on terveydellinen este vaadittujen tai keskeisten rokotteiden saamiselle. Valmistelussa tulee huomioida perustuslain asettamat reunaehdot.

Ensimmäisenä digitaalisen rokotustodistuksen avulla tulee pyrkiä avaamaan matkustamista. Mikäli ihminen on rokotettu, hänen tulisi rokotustodistuksen avulla pystyä matkustamaan kevyemmillä rajamenettelyillä. On myös selvitettävä, olisiko rokotustodistuksen avulla mahdollista avata kahdenvälisiä kuplia eri maihin, jotta rokotetut ihmiset voisivat matkustaa maiden välillä.

Esimerkiksi Tanskassa rokotustodistus on otettu välineeksi yhteiskunnan avaamiseen. Kun riskiryhmät ja riittävä osa muusta väestöstä on rokotettu, voitaisiin harkita yhteiskunnan vaiheittaista avaamista esimerkiksi ravintola-, kirjasto-, museo- ja muussa toiminnassa rokotustodistuksen omaaville henkilöille. Rokotustodistuksen käytössä tulisi hyödyntää kansainvälisiä esimerkkejä ja kokemuksia. Malliin liittyy selkeitä haasteita yhdenvertaisuuden ja perustuslain näkökulmasta, mutta mielestämme asiaa tulisi joka tapauksessa selvittää.

Rokotustodistuksen kotimaisesta käytöstä epidemian hallinnassa on luovuttava, kun tautitilanne sen mahdollistaa. Todistuksesta luopumiselle on sovittava alustava aikataulu. 

Toimenpiteet:

  • Kansallisen digitaalisen rokotustodistuksen kehittämistä on kiirehdittävä huolehtien kuitenkin tarkasti ihmisten tietosuojasta.
  • Suomen on aloitettava neuvottelut matkustuskuplien luomisesta rokotepassiin perustuen. Tavoitteena on mahdollistaa mahdollisimman laaja matkustaminen rokotustodistuksen omaaville ihmisille.
  • Rokotustodistuksen ottamista välineeksi yhteiskunnan vaiheittaiseen avaamiseen tulee selvittää.
  • Rokotustodistuksen kotimaisesta käytöstä epidemian hallinnassa on luovuttava, kun tautitilanne sen mahdollistaa.  

Rajoitusten purkaminen

Hallituksen on annettava selkeä suunnitelma koronarajoitusten purkamisesta. Suunnitelmaan on asetettava tautitilanteen kehittymiseen liittyvät kynnykset, joiden alittuessa rajoituksia puretaan. Kynnykset voivat liittyä esimerkiksi R0-lukuun, virustartuntojen ilmaantuvuuteen, positiivisten näytteiden osuuksiin koronatesteistä, tartuntalähteiden selvittämisen asteeseen tai sairaalahoidon kuormitukseen.

Esimerkiksi Tanskassa ja Isossa-Britanniassa on esitetty julkiset suunnitelmat rajoitusten purkamisen aikataulusta. Suunnitelmien ikataulut voivat tautitilanteen muuttuessa elää. Kuitenkin jo suunnitelma, jossa näkyy alustavat päivämäärät ja ehdot rajoitusten purkamiselle, vahvistaisi ihmisten kriisinsietokykyä, lisäisi ennakoitavuutta sekä ihmisille että yrityksille. Suunnitelma myös vaatisi hallitusta ennakoimaan tilanteen kehitystä ja antamaan selkeitä mittareita toiminnalleen.

Perusvaiheen, kiihtymisvaiheen ja leviämisvaiheen tautitilanteiden kriteereitä on muutettava vastaamaan tautitilanteen kansallista erilaisuutta ja kriteereihin on mahdollisesti lisättävä uusi vakavampi vaihe. Myös käsitteet olisi syytä nimetä uudelleen, koska ne eivät kuvaa tautitilannetta selkeästi. 

Toimenpiteet:

  • Hallituksen on annettava selkeä suunnitelma koronarajoitusten purkamisesta. Suunnitelmaan on asetettava tautitilanteen kehittymiseen liittyvät kynnykset, joiden alittuessa rajoituksia puretaan.

Koronan voittaminen on kansainvälinen kysymys

Koronakriisin ratkaiseminen on kansallisten toimien lisäksi ennen kaikkea kansainvälinen kysymys. Niin kauan kuin korona leviää laajasti jossain päin maailmaa, se altistaa viruksen muuntumiselle. Virusmuunnokset voivat olla resistenttejä nykyisille rokotteille ja erota tunnetusta viruksesta ja virusmuunnoksista niin tarttuvuudeltaan kuin vaarallisuudeltaan. Siksi koronan voittaminen on paitsi kansallinen myös kansainvälinen kysymys.

Kansainvälisen yhteisön tehtävänä on vaikuttaa siihen, että koko maailman väestö saadaan mahdollisimman tehokkaasti rokotettua ja tauti saadaan painettua alas myös kehittyvissä maissa. Keskeinen väline koronaviruspandemian torjumiseen on kansainvälinen rokoteohjelma.

Suomen on osana EU:ta tehtävä töitä sen eteen, että EU-alueen kansalaisten rokottamisen jälkeen rokotetoimitukset ohjataan globaalisti mahdollisimman tehokkaasti viruksen torjumiseen. Kehitysyhteistyömäärärahoja on syytä ohjata koronaviruspandemian torjumiseen. Kansainvälinen rokoteyhteistyömekanismi Covaxilla on keskeinen rooli. Covaxin tavoitteena on jakaa kaksi miljardia rokotetta vuoden 2021 aikana.

Kehittyvissä maissa köyhyys ja epätasa-arvo ovat koronakriisin myötä kasvaneet, mahdollisuus koulunkäyntiin on entisestään vähentynyt ja samalla koronavirus on vaatinut päivästä toiseen enemmän kuolonuhreja. Korona on vaikeuttanut kehitysyhteistyön toteutumista, mutta samalla lisännyt sen tarvetta maailmalla.

Toimenpiteet:

  • EU:n ja Yhdysvaltojen tulisi yhdessä aktiivisesti edistää rokotusohjelmia kehitysmaissa ja täten myös ottaa aktiivisempi rooli rokotusdiplomatian edistämisessä. Suurvaltojen väliset jännitteet heijastuvat myös rokotuspolitiikkaan.  EU ei voi jäädä sivusta katsojan rooliin.
  • Koronaviruksen vaikutukset on otettava huomioon kaikissa Suomen kehityspolitiikan tavoitteissa.
  • Kansainvälistä tiedonvaihtoa tulisi tehostaa, jotta pandemioiden hallitsematon leviäminen voitaisiin tulevaisuudessa estää ajoissa. WHO:n toimintaa on uudistettava ja sen uskottavuutta vahvistettava.

Yhteenveto: kokoomuksen toimenpiteet koottuna

  1. Koronaviruksen aiheuttama epidemia on pidettävä kurissa terveydenhuollon kapasiteetin, riskiryhmien suojelemisen sekä epidemiasta palautumisen nopeuttamisen vuoksi.
  2. Rajoitusten on oltava oikea-aikaisia ja alueellisesti kohdennettuja. Rajoituksissa on hyödynnettävä pienimmän haitan periaatetta eli kaikki kevyemmät toimet on otettava käyttöön ennen raskaampia.
  3. Pahimmilla epidemia-alueilla on käynnistettävä laaja satunnaistestaus oireettomien taudinkantajien löytämiseksi testauskapasiteetin puitteissa.
  4. Suomen tulisi harkita koronan pikatestien hankkimista ja laajamittaista jakelua pahimmille epidemia-alueille oireettomien taudinkantajien löytämiseksi.
  5. Väliaikaista koronan torjuntaan käytettävien suojavälineiden vapautusta arvonlisäverosta on jatkettava. Vapautuksen tulisi julkisten terveyspalvelujen lisäksi koskea myös yrityksiä ja kuluttajia.
  6. Hallituksen viestinnän tulee olla mahdollisimman avointa. Kaikki tautia ja viranomaisten toimintatapaa koskeva tieto on julkistettava.
  7. Hallituksen on tuotava eduskuntaan lakiesitys, jolla Suomessa otetaan käyttöön systemaattinen tuoreen negatiivisen ennakollisen testitodistuksen vaatiminen maahan tulevilta.
  8. Tartuntatautilain mahdollistamat toimivaltuudet pakkotesteihin on otettava käyttöön rajoilla koko maassa.
  9. Hallituksen on asetettava tavoitteellinen päivämäärä sille, että kaikki halukkaat aikuiset on saatu rokotettua ennakoitavuuden lisäämiseksi.
  10. Massarokottaminen on hoidettava kuntoon yhdessä työterveyden kanssa. Tarvitaan selkeä suunnitelma, vastuunjako sekä ratkaisut rokotteiden logistiikasta.
  11. Yksityisen terveydenhuollon osalta rokotteiden korvaustaso on nostettava 20 euroon, joka on lähempänä rokotuksesta aiheutuvia todellisia kustannuksia
  12. Osana huoltovarmuuden suunnittelua on luotava kansallinen rokotestrategia, jossa tulevaisuutta varten kehitetään toimivat rokotteiden hankintamekanismit joko kumppaneiden tai kotimaisen rokotetuotannon avulla. 
  13. Kansallisen digitaalisen rokotustodistuksen kehittämistä on kiirehdittävä huolehtien kuitenkin tarkasti ihmisten tietosuojasta.
  14. Suomen on aloitettava neuvottelut matkustuskuplien luomisesta rokotepassiin perustuen. Tavoitteena on mahdollistaa mahdollisimman laaja matkustaminen rokotustodistuksen omaaville ihmisille.
  15. Rokotustodistuksen ottamista välineeksi yhteiskunnan vaiheittaiseen avaamiseen tulee selvittää.
  16. Rokotustodistuksen kotimaisesta käytöstä epidemian hallinnassa on luovuttava, kun tautitilanne sen mahdollistaa.  
  17. Hallituksen on annettava selkeä suunnitelma koronarajoitusten purkamisesta. Suunnitelmaan on asetettava tautitilanteen kehittymiseen liittyvät kynnykset, joiden alittuessa rajoituksia puretaan.
  18. EU:n ja Yhdysvaltojen tulisi yhdessä aktiivisesti edistää rokotusohjelmia kehitysmaissa ja täten myös ottaa aktiivisempi rooli rokotusdiplomatian edistämisessä. Suurvaltojen väliset jännitteet heijastuvat myös rokotuspolitiikkaan.  EU ei voi jäädä sivusta katsojan rooliin.
  19. Koronaviruksen vaikutukset on otettava huomioon kaikissa Suomen kehityspolitiikan tavoitteissa.
  20. Kansainvälistä tiedonvaihtoa tulisi tehostaa, jotta pandemioiden hallitsematon leviäminen voitaisiin tulevaisuudessa estää ajoissa. WHO:n toimintaa on uudistettava ja sen uskottavuutta vahvistettava.