Petteri Orpon puhe Snellman-säätiön kevätseminaarissa 8.5.2021

Uutiset

Hyvät ystävät, 

Kolmekymmentä vuotta sitten olin nuori mies suorittamassa asepalvelustani Parolannummella panssariprikaatissa. Olimme metsäleirillä ja istuskelimme leirinuotiolla. Yksi palveluskavereistani kertoi kuulleensa, että Berliinin muuri oli murtunut. Oli kuin joku olisi aukaissut ikkunan huoneeseen, joka oli ollut pitkään kiinni. Huoneeseen tulvi raikasta ilmaa ja valoa. 

Kokoomus oli ensimmäinen puolue, joka kannatti Suomen jäsenyyttä Euroopan unionissa. Ilkka Suominen, Pertti Salolainen ja monet muut kokoomuslaiset tekivät merkittävän työn Suomen saattamiseksi läntiseen yhteisöön.

YYA-Suomessa aikuiseksi kasvaneelle ihmiselle EU-jäsenyys oli valtava muutos. Sama raitis ilma ja valo, jotka tuntuivat valtaavan Euroopan, kun Berliinin muuri murtui, tulvi myös Suomeen. EU-jäsenyyden myötä Suomi on avautunut, eurooppalaistunut ja kansainvälistynyt. Olemme osa sitä läntisten maiden joukkoa, johon olemme aina halunneetkin kuulua. 

Yhteiselo 27 maan kanssa ei aina ole helppoa, kaukana siitä. On maita, jotka eivät saa yhteisistä säännöistä huolimatta talouttaan järjestykseen. On maita, jotka ovat 2muuttumassa autoritaarisiksi valtioiksi. On maita, joiden demokratiat kipuilevat populismin paineessa.  

EU:n talous ei kasva riittävästi. EU ei tuota uutta ja innovatiivista samaa tahtia Yhdysvaltojen ja Kiinan kanssa. Olemme jäämässä jälkeen kehityksestä. Läntinen, avoin yhteiskuntamalli, joka perustuu kansanvaltaan ja markkinatalouteen, on menettänyt hohtoaan. 

Kiina on nousemassa Yhdysvaltoihin verrattavaksi maailmanmahdiksi. Yhdysvallat on meille edelleen tärkeä kumppani, mutta se on maana syvästi jakautunut. Venäjä muuttuu koko ajan arvaamattomammaksi. Sen aloittamat konfliktit ovat ovellamme. 

Ongelmia on, haasteita on. Jopa vaaroja on. Euroopan on kyettävä ottamaan enemmän vastuuta omasta turvallisuudestaan. Suomelle on elintärkeää olla muokkaamassa omaa ja maanosamme tulevaisuutta EU:n jäsenenä. EU on maailman suurin talousalue ja sen sisämarkkinat ovat suomalaisten yritysten kannalta merkittävät. 

Me kokoomuksessa olemme yhtä mieltä siitä, Euroopan unioni on Suomen tärkein ulko- ja turvallisuuspolitiikan viitekehys, ja sen jäsenyys lisää Suomen turvallisuutta.

Kannatamme sitä, että EU tekee yhteisiä toimia koronan kukistamiseksi sekä koronakriisistä toipumiseksi. 

Yhteinen tavoite ei tarkoita, että keinot sen saavuttamiseksi ovat arvostelun yläpuolella. Elvytyspaketin perusta on vastoin kokoomuslaista talouspoliittista ajattelua. Paketti syntyi kriisissä, ja muutos aiempaan on suuri. Elpymisväline on huonosti suunniteltu, neuvoteltu ja sovittu. Moni kokoomuslainen on huolissaan suunnasta, johon paketti EU:ta vie. Osa kollegoistani eduskunnassa painottaa voimakkaasti tätä näkökulmaa, ja minä ymmärrän heidän mielipidettään. 

Minä olen niiden kokoomuslaisten joukossa, jotka näkevät tilanteen niin, että äänestyksessä elvytyspaketista on loppu viimein kysymys EU:n vakaudesta ja yhtenäisyydestä. Silloin kyse on myös Suomen turvallisuuspoliittisesta asemasta ja riskeistä maamme taloudelle. 

Tällä viikolla pakotimme hallituksen neuvottelupöytään ja palautimme ryhtiliikkeellä Suomen eurolinjan vastuulliseksi. Se on vahva linjaus tälle ja tulevillekin hallituksille. Tämä osaltaan mahdollisti sen, että selkeä enemmistö kokoomuksen ryhmästä voi tukea paketin läpimenoa eduskunnassa. 

EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittinen merkitys on jäänyt talouspolitiikan ja laskuharjoitusten varjoon. Suomi on taistellut itsensä itsenäiseksi maaksi ja osaksi läntisten, vapaiden demokratioiden ryhmää. Se on vaatinut sotia ja uhreja, sekä määrätietoista työtä. Tässä viiteryhmässä me haluamme pysyä, ja siitä ei saa lipsua.  

Kansantaloustieteen emeritusprofessori ja sotatieteiden tohtori Vesa Kanniainen kirjoitti eilen Helsingin Sanomissa näin: 

EU:n elvytyspaketin hyväksyminen on Suomen etu. Suomelle elvytyspaketista lankeava kustannus on pieni hinta siitä, mitä turvallisuuspoliittista hyötyä EU-jäsenyydestä maallemme on. Asiat tärkeysjärjestykseen. 

Olen samaa mieltä tohtori Kanniaisen kanssa. Riskit, joita elvytyspaketin kaatumiseen liittyy, ovat mielestäni liian suuria, että niitä kannattaisi ottaa. Näillä perusteilla minä äänestän paketin hyväksymisen puolesta ensi viikolla. 

Hyvä ystävät, 

On aika kääntää katse EU:n tulevaisuuteen. Mitä kokoomus haluaa EU:n tulevaisuudelta? Mitä Suomi tavoittelee EU:ssa? 

EU-myönteisyys ei ole sinisilmäisyyden synonyymi.

Suomen edun toteutuminen vaatii sinnikästä työtä, eikä se muutu yhtään helpommaksi. Siihen on kaksi syytä yli muiden: Britannian EU-ero ja muutokset Saksan sisäpolitiikassa. 

Britannia oli Suomelle tärkeä kumppani, sillä Britannia tasoitti pelikenttää meille edullisella tavalla. Britannialle oli tärkeää, että kauppa käy ja kilpailu sisämarkkinoilla toimii. Britannia antoi riittävän vastapainon Saksalle ja Ranskalle. 

Angela Merkelin Saksa oli Suomelle arvokas kumppani, sillä intressimme EU:n talouspolitiikassa olivat usein samanlaiset. Pitkään Saksa pysyi kannassaan ja sanoi ei EU:n yhteiselle velkaantumiselle. 

Brexit on tapahtunut ja Saksan suunta EU-politiikassa on tällä hetkellä kysymysmerkki. Kun valta maassa vaihtuu, myös EU-politiikan suunta hakee uomaansa. Se vaikuttaa koko EU:n kehitykseen. 

Muutokset ovat olleet ja ovat nopeita. Se tarkoittaa, että meidän on oltava hereillä ja osattava tehdä politiikka EU:ssa.  

Vaikutin vuosia erilaisissa ministerikokoonpanoissa EU:n päätöksentekoon. Erityisesti yksi asia kävi selväksi.

Ne maat, jotka tulevat pöytään selkeiden tavoitteiden kanssa ja ovat hankkineet asialleen tukea, menestyvät. 

Valtiovarainministerinä olin kokoamassa niin kutsuttua pohjoisten EU-maiden Hansa-ryhmää. Sen pyrkimys oli vahvistaa jokaisen jäsenvaltion vastuuta omasta taloudestaan ja veloistaan. Sanna Marinin hallitukselta oli virhe jättäytyä yhteistyöstä pois. Hansa-ryhmästä kolme oli mukana nuukassa nelikossa, joka on saanut hyvin omia tavoitteitaan läpi. 

Oikeusvaltioperiaatteen vaalimisessa kokoomus on näyttänyt suuntaa jo pitkään. Jo Jyrki Kataisen pääministerikaudella Suomi yhdessä muiden kanssa sai aikaan sen, että luotiin menettely, jonka avulla oikeusvaltioperiaatteen vastaisesti toimiva jäsenvaltio voi saada sanktioita. Euroopan kansanpuolueessa Kokoomus otti härkää sarvista ja vaati Unkarin valtapuolue Fideszin erottamista. Tämä toteutui tänä keväänä. Työ oikeusvaltioperiaatteen vaalimiseksi jatkuu edelleen.

Kokoomukselle on tärkeää, että EU kehittyy ulko- ja turvallisuuspoliittisesti vahvemmaksi toimijaksi. Terrorismi, hybridivaikuttaminen ja rajat ylittävä rikollisuus ovat esimerkkejä asioista, joihin yhdessä pystymme vastaamaan paremmin kuin yksin. Olemme esittäneet, että EU:n asemaa ulkopoliittisena toimijana vahvistettaisiin lisäämällä määräenemmistöpäätöksiä. Me haluamme myös syventää EU:n ja Naton yhteistyötä entisestään. 

Suurin osa EU-maista nojaa puolustuksessaan puolustusliitto Natoon. Suomen liittyminen Natoon ei kokoomuksen tavoitteista huolimatta ole todennäköistä nykyisen hallituksen aikana. Siksi meidän pitäisi tarkastella EU:n ja Naton tehtävien yhdistämistä puolustusasioissa. Suomen pitää edetä puolustusratkaisuissaan samaa tahtia ja samansuuntaisesti Ruotsin kanssa.

Hyvät ystävät, 

Jotta Suomi voi edistää meille tärkeitä tavoitteita EU:ssa, meidän on rakennettava yhteistyötä samanmielisten kanssa. Meidän on oltava luovia sen rakentamisessa. Meidän on nähtävä vaivaa. Kokoomus on tähän työhön sitoutunut. Olemme siihen yhtä sitoutuneita kuin lähes 30 vuotta sitten, viedessämme Suomen EU:n jäseneksi.

Onnittelen teitä Snellman-säätiön stipendin saajia! Kun ajattelen teitä, ajattelen puolueen, Suomen ja EU:n tulevaisuutta. 

Ei ole itsestään selvää, että EU yhteisönä säilyy. Edellä kuvaamani EU:n haasteet eivät ratkea vuodessa tai kahdessa, vaan niiden selvittämiseksi joudumme vielä pitkään tekemään töitä. Kukaan ei ole parempi johtamaan tätä työtä kuin kokoomus. 

Kokoomus ja Suomi tarvitsevat teitä, EU-Suomessa syntyneitä ja kasvaneita, jotka ymmärtävät EU:n merkityksen suomalaisten turvallisuudelle ja hyvinvoinnille. 

Teidän tehtävänne on varmistaa omalta osaltanne, että meillä on jatkossakin vahva läntinen unioni, jonka jäsenenä Suomi muovaa omaa ja maanosansa tulevaisuutta. 

Kiitos ja onnittelut vielä kerran. Olette tehneet valtavan työn, josta on syytä olla ylpeä.