Petteri Orpo: “Sydämemme ei syki byrokratialle, vaan hyvinvoiville ihmisille”

Uutiset

Petteri Orpo, valinta puoluekokouksessa 2020

Hyvät ystävät, 

Helsingissä avattiin syksyllä 2018 uusi lastensairaala. Se oli mittavan yhteisen ponnistelun tulos. Sairaalassa hoidetaan lapsia kaikkialta Suomesta. 

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri arvioi, että maakuntauudistuksen rahoitusmallin myötä HUS:iin tulee kohdistumaan yhteensä 100 miljoonan euron vuosittaiset leikkaukset. Se vaikuttaisi väistämättä myös vaativaan erikoissairaanhoitoon, joka palvelee koko Suomea. 

HUS itse käyttää kovaa kieltä arvioidessaan mallin vaikutuksia. Sen mukaan malli on ilmeisen mahdoton ja rikkoo karkealla tavalla perustuslain rahoitusperiaatetta ja viime kädessä valtion velvollisuuksia huolehtia perusoikeuksien toteutumisesta. Tämä arvio on kannattaa ottaa vakavasti ja sen äärelle on syytä pysähtyä. 

Ei tämä uudistus mitään herkkua ole muillekaan. Esimerkiksi jo nyt taloudellisissa haasteissa olevan Kouvolan sotepalveluista uudistus pakottaisi leikkaamaan 6 miljoonaa euroa. Tai Iisalmelle, jonka palveluista lähtisi yhteensä 2,5 miljoonaa euroa, puolet kunnasta ja puolet sotepalveluista. Vaasan sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoituksesta lähtisi 3,4 miljoonaa euroa, joka vastaa yli 50 sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijän palkkakustannuksia. 

Listaa voi jatkaa, vaikka kuinka pitkälle. Häviäjiä joko sotessa tai kuntaan jäävissä palveluissa on valtava määrä. Forssa, Heinola, Lohja, Kuopio, Kotka, Sastamala, Uusikaupunki, Äänekoski ja niin edelleen. Voittajiakin toki on, mutta eikö koko uudistuksen tarkoituksena ollut parantaa sosiaali- ja terveyspalveluita, eikä jakaa rahaa uudestaan alueiden välillä?

Tässä maassa sosiaali- ja terveyspalveluita on yritetty uudistaa jo ties kuinka monennetta kertaa. Aikoinaan sote-uudistusta lähdettiin tekemään kahdesta syystä: Jotta ihmiset pääsisivät jonoista hoitoon, ja jotta yhteiset rahamme riittäisivät ikääntyvän Suomen palveluihin. 

Marinin hallitus on valinnut mallin, joka ei ratkaise kumpaakaan sote-palvelujen ydinongelmista. Hallituksen ajama ratkaisu ei helpota hoitoon pääsyä eikä hillitse kustannuksia. Uudistus, joka ei vastaa tavoitteisiinsa, ei ole uudistus.

Hallituksen hallintomalli lisää byrokratiaa, mutta ei helpota ihmisten hoitoon pääsyä. Koko 1500-sivuisesta lakipaketista ei löydy keinoja, joilla ihminen pääsisi nopeammin hoitoon – päinvastoin. Tuhannet suomalaiset – eläkeläiset, työttömät, lapsiperheet ja pitkäaikaissairaat – jäävät jonoihin, kun hallitus laajentaa hallintoa. 

Suomen väestö ikääntyy. Palvelujen tarve kasvaa. Tarvitsemme sekä julkista että yksityistä sektoria ja järjestöjä tuottamaan tarpeellisia palveluita. Hallituksen hallintomalli rajoittaa järjestöjen ja yritysten sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotantoa ja vaikeuttaa näin hoitojonojen purkamista.

Kun hoitoon pääsy heikkenee entisestään, vaarana on, että suomalaisten terveyserot ja sen myötä eriarvoisuus kasvavat entisestään. Maakuntamallista johtuvat leikkaukset tulevat johtamaan osalla alueista julkisten terveyspalveluiden alasajoon. Saadakseen säädyllisessä ajassa hoitoa, voi jatkossa joutua hankkimaan terveysvakuutuksen.

Jo nyt lähes puolella lapsista on sairauskuluvakuutus. Hallituksen maakuntamalli tulee todennäköisesti lisäämään vakuutusten kysyntää entisestään, kun palveluiden tarjonta vähenee. On nurinkurista, että vasemmistohallitus on ajamassa suomalaisia sosiaali- ja terveyspalveluita kohti Amerikan mallia. 

Kun jonot kasvavat ja palvelujen laatu heikkenee, jonoihin jäävät ne, joilla ei ole varaa hankkia terveysvakuutusta. Rapistuvat julkiset palvelut ja kasvava yksityisten terveyspalvelujen kysyntä johtaa Amerikan malliin, joka kasvattaa eriarvoisuutta. Yksikään puolue Suomessa ei ole aiemmin tällaista mallia kannattanut. Kokoomuksen ajama valinnanvapaus olisi tuonut valinnan mahdollisuuden jokaiselle suomalaiselle tuloista riippumatta.

Hallituksen sote-hanke ei ole hyvä pienille, eikä suurille kunnille. Palveluiden ulkoistamisen rajoitukset osuvat voimakkaasti pieniin kuntiin, joissa palvelujen ulkoistaminen ollut keino tarjota palveluja lähempänä kunnan asukkaita. Uusi rahoitusmalli leikkaa suurten kaupunkien sote-palvelujen rahoitusta merkittävästi. Malli tulee johtamaan kestämättömään tilanteeseen alueilla, joissa väkiluku kasvaa.

Entisenä valtiovarainministerinä en voi olla sanomatta myös muutamaa sanaa hallintomallin taloudellisista vaikutuksista. Hallituksen ajattelu lähtee siitä, että maakuntamalli vähentää sosiaali- ja terveyspalvelumenojen kasvua 2030-luvulta alkaen. Uskokoon, ken tahtoo. Seuraavat kymmenen vuotta malli tuottaa joka tapauksessa enemmän kustannuksia kuin se, että jatkaisimme ilman uudistusta. 3,1 miljardia euroa lisää menoja ilman, että palvelut parantuvat. Tässä ei ole mitään järkeä. 

Kaavaillussa rahoitusmallissa valta ja vastuu eivät ole samoissa käsissä. Asiantuntijat ovat kritisoineet uudistuksen kannustinvaikutuksia, jotka ohjaavat kustannustehokkuuden sijaan menojen lisäämiseen. Hyvinvointialueen kannattaa siis kuluttaa mahdollisimman paljon rahaa ja resursseja riippumatta hoidon tarpeesta tai laadusta. Hallituksen mallissa maakunnan ei kannata olla alittamatta sille määrättyä budjettia. Tässäkään ei ole mitään järkeä. 

Hallituspuolueet havittelevat maakuntaverosta paikkaajaa hallintomallinsa ongelmiin. Me kokoomuksessa vastustamme jyrkästi maakuntaveroa. Veronkiristykset kohdistuisivat jo ennestään kireään työn ja eläkkeiden verotukseen. Työn verotuksen kiristäminen olisi isku työllisyydelle ja talouden kasvulle, sekä jo ennestään tiukoilla olevien suomalaisten ostovoimalle.

Hyvät ystävät, 

Meiltä kysytään, miksi Kokoomus nyt vastustaa maakuntamallia, kun olimme viime hallituksessa sitä rakentamassa? Sipilän ja Marinin sotemalleissa on kaksi valtavan kokoista eroa. Ensimmäinen on palvelut. Valinnanvapaus olisi parantanut merkittävästi palveluita ja käytännössä poistanut jonot. Toinen edellisen mallin tavoite oli saada rahat riittämään ja se olisi siinä onnistunutkin – ainakin merkittävästi paremmin kuin nykyinen malli, joka lisää menoja 3 miljardia vuoteen 2030 asti.

Emmekä silloinkaan olleet erityisen innostuneita maakuntamallista. Olen toistanut kymmeniä kertoja, että maakuntia ei tule ilman valinnanvapautta. Eikä niitä sitten lopulta tullut.

Marinin hallituksen maakuntabyrokratia ei paranna yhtään sairasta. Julistukset eivät tuo lisää hoitajia. Humaaneinta politiikkaa on se, jossa ei vain puhuta hyvää, vaan myös tehdään hyvää. Kokoomus haluaa korjata sosiaali- ja terveyspalvelujen ongelmat nykyjärjestelmän pohjalta ilman maakuntia. Maakuntamalli tuo vain lisää ongelmia. 

Kunnat ja kuntien yhteistyö ovat paras tapa järjestää palvelut myös tulevaisuudessa. Kun kunnat tekevät yhteistyötä, palvelut saadaan järjestettyä riittävän isolla väestöpohjalla, tehokkaasti ja laadukkaasti. Ja niin, että päätösvalta pysyy paikallisissa käsissä. 

Me kokoomuksessa haluamme saada palvelut toimimaan paremmin. Meille tärkeintä ei ole se, tuottaako palvelut julkinen, järjestö vai yritys, vaan se että palveluihin pääsee. Sydämemme ei syki byrokratialle, vaan terveille ja hyvinvoiville ihmisille.

Jonossa odottamisen sijasta ihmisten on päästävä hoitoon. Me nopeuttaisimme hoitoon pääsyä ja lisäisimme valinnanvapautta ottamalla käyttöön nykyistä laajemman ja pakollisen palvelusetelin ja vammaisten henkilöiden henkilökohtaisen budjetin. Kiristäisimme hoitotakuuta kolmesta kuukaudesta kuukauteen terveyskeskuksissa ja mielenterveyspalveluissa. Me toteuttaisimme terapiatakuun. Kuukaudessa on päästävä hoitoon, mieluiten nopeammin. 

Hyvät ystävät, 

Hallituksen kaavailema maakuntamalli rakentaa uuden alueellisen tulonsiirtoautomaatin, kiristää verotusta ja vie palvelut kauemmas ihmisestä. Maakuntamalli lisää byrokratiaa, ja romuttaa kaupunkien kyvyn investoida tulevaisuuteen, kuten kouluihin, infrastruktuuriin tai vapaa-ajan palveluihin. Mallin myötä pienistä kunnista lähtee ensin päätösvalta, ja nopeasti sen jälkeen palvelut.

Hallituksen hallintomalli heikentää lähidemokratiaa. Ajatuspaja Toivon selvityksen mukaan maakuntauudistus keskittää sote-vallan voimakkaasti suurille kaupungeille. Lähes joka toisessa Suomen kunnista ei olisi edustajaa lainkaan tai vain yksi edustaja maakuntavaltuustossa. Maakuntamalli kaventaa suomalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa palveluihin ja politiikan suuntaan.  

Tämä ei kokoomukselle käy. Me lähdemme kuntavaaleihin puolustamaan kuntia. Puolustamaan sitä, että 5,5 miljoonan asukkaan maassa riittää kaksi hallinnon tasoa ja kaksi verottajaa. Meidän ei tarvitse keskittyä hallintoon, vaan sosiaali- ja terveyspalveluiden oikeisiin ongelmiin. Siihen, että ihmiset saavat ajallaan hoitoa. 

Me olemme kiinnostuneita ihmisten hyvinvoinnista ja palveluista, emme hallintomalleista. Uudistusta, joka ei palvele sen tavoitteita, ei kannata tehdä. Siksi hallituksen maakuntamalli on kaadettava.