Mielipide: Rahat ja henki

Aluevaaliehdokkaiden kirjoitukset Keski-Uusimaa Uutiset

Terveydenhoitohenkilöstö kokee tällä hetkellä suurta kuormitusta, olen tästä samaa mieltä kuin Jorma Piisinen (K-U 29.12.2021), eikä tilanteen korjaaminen ole helppoa. Minun lääkkeeni tilanteeseen ovat kuitenkin erilaiset kuin Piisisellä.

Aluetutkija Timo Aron mukaan ikäluokat pienenevät dramaattisesti jo vuoteen 2035 mennessä, Työvoimapula kärjistyy, erityisen kriittinen tilanne on sote-alalla, joka jo tällä hetkellä kärsii työvoimapulasta. Samaan aikaan ikääntyvän väestön hoitotarve kasvaa. Haasteen ratkaisuun ei ole helppoa tietä, tarvitsemme sekä pienenevien ikäluokkien lisäkoulutusta että ulkomaalaista lisätyövoimaa. Hyvin toteutettu työperäinen maahanmuutto on ratkaisu – ei ongelma. Oleellisin asia on integroinnin tukeminen, Suomeen töihin muuttajilta tulee jopa vaatia suomen tai ruotsin kielen opettelemista. 

Työni johdosta minulla on paljon kokemusta ihmisten johtamisesta, myöskin palkkaan ja palkitsemiseen liittyen. Peruspalkka on oleellisin palkanosa, mutta myös kannustavia lisäosia on oltava. Kannatan hoitohenkilöstön ansiotason kasvattamista palkanosalla, joka voidaan sitoa tuloksen ja suorituksen paranemiseen.

Vuonna 2007 sairaanhoitajien palkkoja korotettiin tuntuvasti, mutta tämä johti kilpalaulantaan koko työmarkkinakentässä. Hoitohenkilöstön suhteellinen palkka-asema ei parantunut, euromääräisesti palkkaerot jopa kasvoivat. Työehtosopimuskierros kokonaisuudessaan ja talouskasvun hiipuminen johtivat Suomen kilpailukyvyn romahdukseen ja kasvanut inflaatio söi lopulta korotukset.

Pelkkä ansiotason kasvu ei riitä. Henkilöstö on kertonut, että Keusotessa prosessit eivät ole kunnossa ja resursseja hukataan. Henkilöstö joutuu käyttämään aikaansa paljon muuhun kuin varsinaiseen työhönsä, mikä johtaa työtyytymättömyyteen ja suureen vaihtuvuuteen. Panostaisinkin erityisesti johtamisen kehittämiseen ja työtyytyväisyyden lisäämiseen. Noidankehä, jossa esimiesten aika kuluu rekrytointiin, uudet hoitajat ovat ”oppimiskäyrällä” ja kokeneita lähtee pois, on katkaistava.

Tilanteen korjaaminen on ensi sijassa esimiesten ja johdon vastuulla, myös henkilöstöä on syytä kuunnella. Kyse on siitä millä henkilöstön saa luottamaan, innostumaan, kehittämään ja tuntemaan työnsä arvokkaaksi. On tärkeää, että jokainen voi keskittyä mahdollisimman hyvin osaamistaan vastaaviin työtehtäviin. Oleellista on myös mahdollinen kielellisen osaamisen tuki – oli kyse sitten suomen tai ruotsin kielestä.

Motivoitunut henkilöstö suoriutuu tehtävistään paremmin ja tuloksekkaammin. Tämä mahdollistaa myös kannustavien palkanosien rahoittamisen.

Vesa Müller
Henkilöstöjohtaja, kaupunginvaltuutettu
Aluevaaliehdokas (kok.)
Järvenpää