Mielipide: Voiko työperäinen maahanmuutto ratkaista hoitajapulaa?

Aluevaaliehdokkaiden kirjoitukset Uutiset

Työvoimapulan kiristyessä lähivuosina sekä eläköitymisten, nousukauden tuomien alanvaihtojen, että hoitajamitoitusten kasvattaman hoitajatarpeen takia tarvitaan osaajia.

Hiljattain päätettiin, että uusia aloituspaikkoja lisätään huomattavasti terveydenhuoltoalan oppilaitoksiin. Tämä avaa mahdollisuuden yhä useammille suomalaiselle opiskelijoille saada alan opiskelupaikka ja myöhemmin työpaikka, mutta työperäistä maahanmuuttoa tullaan tarvitsemaan.

Aloituspaikkoja lisätään lähes 2300 paikalla. Uusista opiskelupaikoista suurin osa kohdistuu juuri sote-aloille.

Aloituspaikkojen nosto ei auta pulaan, ellei samalla varmisteta koulutuksen laadukkuutta. Pelkkä määrällinen kehitys ei riitä.

Opetuksen laadun varmistus nousee tärkeään rooliin.

– se voi tuoda tarpeellista helpotusta, mutta ei ratkaise pulaa kokonaan

– verrattaessa hoitotyötä esim. ICT-työhön on asetelma erilainen

– hoitotyössä suuria vaatimuksia asettaa mm, kulttuurien erilaisuus, kieli, uskonto sekä hoitotyön erilaiset ominaispiirteet

– ensisijaisesti tulisi rekrytoida omasta maasta

– Suomesta rekrytoitaessa tulee huomioida alan vetovoimaisuuden parantaminen

– omassa maassa on paljon nuoria sekä varttuneempia, joista voitaisiin kouluttaa hyviä hoitajia; henkilöitä, jotka ovat kiinnostuneet hoitotyöstä ammattina.

– selkeästi ei ole tullut esille, se että meillä on jo tällä hetkellä maassamme paljon eri maista tulleita terveydenhoitoalan ammattilaisia mm. sairaanhoitajia, jotka eivät ole saaneet/hankkineet Valviran valtuutusta toimia alan ammattihenkilöinä Suomessa.

– meillä on Suomessa asiakkaita/potilaita, jotka voisivat saada omalla äidinkielellään sekä kulttuuri huomioiden hoitoa.

– aloituspaikkoja tulee lisätä sekä suomalaisille, jotka haluavat hakeutua hoitotyön ammatteihin, mutta myös jo hyvin suomea puhuville, maassamme jo asuville terveydenhuollon ammattilaisille.

Eija Wellman,
Aluevaaliehdokas Länsi-Uusimaa