Mielipide: Ennaltaehkäisy ja elintapamuutokset diabeteksen hoidon painopistealueiksi

Aluevaaliehdokkaiden kirjoitukset Keski-Uusimaa Uutiset

Tällä hetkellä 30 vuotta täyttäneistä suomalaisista jo 430 000 henkilöä, eli noin 12 % sairastaa kakkostyypin diabetesta. Sairastuneiden määrä on THL:n tilastojen mukaan lisääntynyt vuosituhannen vaihteesta jopa 20 000 henkilöllä vuodessa ja määrä oli kolme vuotta sitten 2,5 kertaistunut vuoteen 2017 mennessä. Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen kunnissa on jo noin 20 000 kakkostyypin diabeetikkoa. Insuliinipuutosdiabetesta eli lähinnä tyypin 1 diabetesta sairastaa puolestaan noin 50 000 suomalaista. Lisäksi on joukko erilaisia harvinaisempia diabetestyyppejä, jotka voivat johtua esim. geenimutaatioista ja muiden sairauksien lääkehoidosta.

Arvioiden mukaan noin 15 % terveydenhuollon kustannuksista menee erityyppisiin diabeteksesta aiheutuneiden sairauksien ja komplikaatioiden hoitoon. Hyvällä hoidolla on mahdollista ehkäistä lisäsairaudet ja ennenaikaiset kuolemat, sekä saavuttaa merkittäviä terveydenhuollon kustannussäästöjä.

Nurmijärvellä oli käytössä tehokas ja asiakaslähtöinen diabeteksen hoitomalli. Toimintamalli olisi mielestäni ollut perusteltua laajentaa koskemaan koko Keusoten aluetta. Hoitotiimiin kuului diabeteksen hoidosta tohtorin väitöskirjan tehnyt lääkäri ja kaksi erikoistunutta diabeteshoitajaa, jotka vastasivat potilaiden terveyden seurannasta ja hoidosta. Malliin kuului tärkeänä osana asiakkaan terveydentilan
jatkuva seuranta ja hoitohenkilökunnan tapaaminen vähintään kerran vuodessa. Tämä potilaskeskeinen ja asiakaslähtöinen hoitomalli oli kuntien välisissä vertailuissa todettu kustannustehokkaaksi ja hoitotuloksiltaan hyvin onnistuneeksi. Malli muutettiin hoidosta vastaavia lainkaan kuulematta kuntayhtymän toiminnan aloittamisen jälkeen. Nyt 2 tyypin diabeetikkoja hoidetaan pääasiassa (70 %)
etäyhteyksillä. Samalla säännöllisistä asiakkaiden määräaikaiskontrolleista on luovuttu. Tämä siitäkin huolimatta, että määräaikaiskontrollin merkityksestä on hyvän hoitotuloksen näkökulmasta erittäin vahvaa tieteellistä näyttöä. Etähoitoon siirtyminen johti siihen, että useita diabeteksesta aiheutuvia vakavia tautitiloja ja – asteita jää hoitamatta. Mitä maksaakaan yhden rytmihäiriöpohjaisen halvauspotilaan loppuelämän mittainen laitoshoito elämän laadusta puhumattakaan.

Kakkostyypin diabetesta sairastavat ovat hyvin moninainen joukko. Aktiivisesti hoitoa vaativat sekä elintapaohjeita tarkasti noudattavat voivat menestyksellisesti ehkäistä sairaudesta aiheutuvia komplikaatioita. Toisin on niiden, maan hiljaisten potilaiden joukko, joiden hoitotasapaino ja elintapojen hallinta ei onnistu ilman välitöntä ja jatkuvaa seurantaa. Hoitamattoman diabeteksen terveydenhoitokustannukset tulevat yhteiskunnalle 4.5 kertaa kalliimmiksi hoidettuun verrattuna.

Vakavat komplikaatiot pitkäaikaissairauksista tulevat maksuun vasta vuosikymmenten viiveellä. Diabeteksen ennaltaehkäisy ja elintapamuutokset on nostettava hoidon painopistealueiksi. Sairaudesta aiheutuvien komplikaatioiden vähentäminen edellyttää hyvinvointialueelta täydellistä toimintamallin muutosta.
Sairauden seuranta ja hoito eivät voi onnistuta pääosin etäyhteyksillä. Diabeteksen hoito vaatii asiakkaan sekä hoitohenkilökunnan kesken tapahtuvaa aktiivista vuorovaikutteista hoitotapahtumaa.

Kimmo Behm
Kunnanjohtaja, eläkkeellä
aluevaaliehdokas
Nurmijärvi