Petteri Orpo: Suomalaisten hyvinvointia ei voi turvata velalla

Uutiset

Tänä syksynä suomalaiset kohtaavat samanaikaisesti useita haasteita. Edessä on vaikea talvi. Venäjän hyökkäyssodasta lauennut energiakriisi johtaa sähkön ja lämmön hinnan moninkertaistumiseen. Hintojen laaja-alainen nousu ei jää pelkkään energiaan, vaan vaikuttaa myös ruokaan ja muihin hyödykkeisiin. Korkojen nousu osuu asuntovelallisen lisäksi velkaiseen valtioon. Suomea kohtaavat samanaikaisesti energiakriisi, ruokakriisi ja velkakriisi. Lisäksi taloutemme syöksyy taantumaan. Pian meillä on edessämme palveluiden kriisi.

Tästä on kuitenkin päästävä yli. Toimia tarvitaan, jotta suomalaiset kodit eivät ajaudu kohtuuttomaan ahdinkoon. Siksi poliitikkojen on oltava pragmaattisia: suomalaisten on saatava ensi talvena lämpöä ja sähköä asuntoihinsa, ja teollisuuden on saatava tarvittava energiansa, jotta talouden pyörät eivät täysin hyydy. Tuhansien eurojen sähkölaskut sähkölämmitteisissä omakotitaloissa voivat olla todellisuutta ensi talvena. Tilanne on kestämätön.

Suurimman euromääräisen laskun maksaa tavallinen, työssä käyvä omassa kodissaan asuva suomalainen. Hän maksaa kyllä veronsa, mutta saa vastineeksi yhä vähemmän. Reaalipalkkojen romahtaminen näkyy suoraan arjessa. Kuinka paljon taloa voidaan lämmittää, mitä ruokaa ostetaan. Ylimääräiseen ei juuri jää rahaa.

Kokoomus on ehdottanut useita keinoja tilanteen helpottamiseksi. Niitä ovat palkkaveron kevennykset ja kohdennetut toimenpiteet sähkön hintaan, esimerkiksi sähkön arvonlisäveron alentaminen. Lisäksi olemme ehdottaneet työmatkavähennyksen korottamista ja sekoitevelvoitteen madaltamista myös tulevana vuonna. Myös kotitalousvähennyksen korotus ja laajentaminen auttaisi monia. Meidän on kannettava vastuuta niistä suomalaisista, joihin sähkömarkkinoiden kriisi kovinten osuu.

Hallitus tarjoaa vaihtoehtoa, jossa menoja kasvatetaan velaksi. Kokoomus tarjoaa vaihtoehtoa, jossa kasvatetaan tuloja. Hallitus on budjettiriihessään lisännyt jälleen miljardeja valtiovarainministeriön budjettiesityksen perään. Velkaantuminen ei kuitenkaan voi jatkua loputtomiin. Hallitus näyttää kuitenkin heittäneen pyyhkeen kehään.

Hallituksen toimet tarjoavat pientä laastaria ensi talveksi, mutta pidempi aikaväli on unohtunut. On varmaa, että emme ole nyt viimeisessä kriisissä, jonka Suomi kohtaa. Suomen talous ei kasva ensi vuonna ennusteiden mukaan lainkaan, mutta korkomenot laukkaavat huimissa lukemissa. Tämän hallituksen politiikan jäljiltä peruspalveluiden turvaaminenkin on vaakalaudalla, sillä rahat ovat lopussa.

Menoja on helppo lisätä, mutta nyt tulisi miettiä myös sitä mistä saadaan tuloja. Onko ainoastaan niin että suomalaisten pitää hoitaa inflaatio pienentämällä omaa kulutustaan? Eikö olisi myös niin, että valtiokin osallistuisi talkoisiin vähentämällä julkista kulutusta, eli pienentämällä menoja.

Meidän on saatava aikaan kasvua ja hillittävä velkaantumista. Ratkaisu uuden ongelman edessä ei voi aina olla uusi valtiontuki. Suomi tarvitsee vastuuta omasta taloudestaan. Vain siten voimme huolehtia suomalaisten hyvinvoinnista, palveluista ja turvallisuudesta.