Vakuutuslääkärien armoilla
Miikka oli kolmekymppinen, urheilullinen kauppatieteiden kandi. Elämä näytti valoisalta, kunnes helmikuussa 2016 pelattiin kohtalokas lätkämatsi. Siinä Miikka taklattiin niin rajusti, että hän sai aivovamman. Aluksi Miikan vammaa hoidettiin lievänä aivovammana, jossa yleensä oireet häviävät muutamassa viikossa. Kyseessä oli kuitenkin vähintään keskivaikea aivovamma. Iskun voimasta osa aivoista kuoli. Miikalla oli kaikkiaan kahdeksan aivoverenvuotoa. Hän joutui opettelemaan kirjoittamisen alusta asti uudestaan. Enää hänen silmänsä eivät kestä valoa. Miikka väsyy nopeasti – hänellä on laajoja vaurioita aivojen eri osia yhdistävissä hermoradoissa, mistä johtuen aivot käyvät ikään kuin ”yhdellä moottorilla”. Yhden päivän keskittyminen voi tuottaa useamman vuorokauden lähes yhtäjaksoisen nukkumisen.
”Päätä mulla on särkenyt nyt 700 päivää yhtäjaksoisesti”, Miikka kertoo.
Miikka saattaa olla työkyvytön lopun elämäänsä. Näin kaikkien hoitavien tahojen mielestä – paitsi vakuutuslääkärien. Loukkaantuessaan Miikalla oli sekä koti-, sairas- ja urheiluvakuutus, kaikki samasta yhtiöstä.
Yhtiön mukaan Miikka ei ole oikeutettu kuntoutukseen saati ansionmenetyskorvauksiin minkään näiden vakuutusten pohjalta. Miikan kohdalla ansionmenetyskorvaukset olisivat tarkoittaneet vuosien kuluessa yhteensä 1,8 miljoonan laskua vakuutusyhtiölle. Ei ihme, että aivovammaa ei pidetty elämistä haittaavana. Miikka on löytänyt ympärilleen kymmenkunta ihmistä, joilla kaikilla on yksilöllinen aivovamma – kaikki tapaukset ovat erilaisia. Ainoa niitä yhdistävä tekijä on se, että kukaan ei ole saanut korvauksia vakuutusyhtiöltä.
Olen kuullut liian monista tapauksista, joissa lapset tai aikuiset ovat loukkaantuneet ja saaneet elämän mullistavia vammoja, mutta jääneet ilman hoitoa tai niiden korvauksia. Vakuutuslääkärijärjestelmä ei toimi.
Tämä on tiedetty jo pitkään. Luottamus järjestelmää kohtaan on kansalaisilla heikko. Syynä on ollut muun muassa se, ettei järjestelmä ole läpinäkyvä ja päätöksien perustelut ovat ulospäin liian epäselviä. Siksi asiaa kehittämään pistettiin jo useampi vuosi sitten työryhmä. Yksi sen ehdotuksista oli, että pitäisi olla puolueeton taho päätöksien tekemistä varten. Se ei ole toteutunut. Ainoa toteutunut asia oli se, että sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan jäsenten sidonnaisuudet on ilmoitettava.
Käytännössä vakuutusyhtiöiden lääkäreiden kannanottojen mukaan potilaiden vammojen tai sairauksien välillä harvoin on syy-yhteyttä vahinkotapahtuman kanssa. Tämä tarkoittaa tietenkin sitä, että vakuutusyhtiöt ovat keksineet keinot sanoutua irti korvausvastuista pyörittämällä omaa lääkärijärjestelmää.
Lisäksi lainsäädäntö kohtelee terveydenhuollon ammattihenkilöstöä ja vakuutuslaitosten lääkäreitä eri tavoin. Tapaturmavakuutuslain säädöksen mukaan vakuutuslaitoksen lääkärin ei tarvitse noudattaa terveydenhuollon ammattihenkilöistä säädettyjä lääkintälaillisia todistuksia ja lausuntoja koskevia muotovaatimuksia, vaan he voivat kirjata kannanottonsa asiakirjoihin paljon vapaammin.
Näyttää siis siltä, että Suomessa alidiagnosoidaan järjestelmällisesti ihmisten vammoja. Tähän on saatava muutos. Vakuutusyhtiön pitäisi voida vapautua korvausvastuusta vain siinä tapauksessa, että he voivat todistaa lääkärin tekemän diagnoosin virheelliseksi. Ei voi olla oikein, että vahingon kärsineellä korvauksenhakijalla on todistustaakka siitä, että vamma tai oireet johtuvat sattuneesta vahingosta.
Kansa kaipaa muutosta tilanteeseen. Mutta toistensa hallituksissa ristiin istuvat tahot eivät muutokseen suostu. Kansalaisaloitteen laatija pyysi työmarkkinajärjestö SAK:ta levittämään aloitettaan, mutta sai kielteisen vastauksen,
Miikka kertoo, että moni sanoo hänelle ”onneksi loukkaannuit Suomessa, niin sähän saat hoitoa”. Mutta se ei pidä paikkaansa. Tästä korvauksia saamattomien ihmisten kokemasta epäoikeudenmukaisuudesta on oltava tie parempaan. Miikka jaksaa taistella, mutta tämä voi sattua kenelle tahansa – sinunkin lapsellesi. Kaikilla ei riitä taistelutahtoa. Jos haluat vauhdittaa muutosta, niin käy kirjoittamassa nimesi kansalaisaloitteeseen osoitteessa https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2837.