Sivistyspolitiikan verkoston blogi: Tutkinnolle eräpäivä
”Mitähän ministeri tarkoitti antamassaan haastattelussa sillä, että noin miljoona suomalaista pitäisi uudelleen kouluttaa? Ketä uudelleen kouluttaminen tarkoittaa ja miten se toteutettaisiin? Ainakin pääkaupunkiseudulla oppisopimusraha on tiukassa. Valtion rahoitusta on pienennetty useita vuosia peräkkäin, joten mistä rahat tulevat ja kuka koulutuksen hoitaa? Yritykset eivät ole innokkaita lisäämään resurssejaan oppisopimuksen jalkauttamiseen, koska se sitoo niiden henkilökuntaa.” Näin pohti eräs Kokoomuksen aikuiskasvatuksen ja täydennyskoulutuksen vaikuttajaryhmän jäsen uutisointia uudelleenkoulutuksesta (LINKKI).
Kokoomuksen voimavarana ovat asiantuntijoista koostuvat verkostot ja vaikuttajaryhmät, jotka käyvät sosiaalisen median ryhmissä väliin kipakkaakin keskustelua ajankohtaisista teemoista. Kerran eräs vaikuttajaryhmäläinen totesi: ”Aika skeptinen olen tähän vaikuttamismahdollisuuteen… mutta yritetään nyt kuitenkin.” Niin hyviä tuloksia kuin suomalainen koulutusjärjestelmä tuottaakin, opetus- ja koulutusalan päättäjien ja virkamiesten olisi aika ajoin hyvä astua ulos omasta virastostaan ja tutustua koulutuksen käytäntöihin arjessa. Tämän vuoksi vaikuttajaryhmien sosiaalisessa mediassa tapahtuva näkemysten vaihtaminen on joustava ja nopea tapa käydä dialogia opetustyön käytännöistä.
Mediassa ovat esillä olleet työn ja elinkeinoelämän muutokset. Puheenjohtaja ja business-enkeli Paavo Beckman alusti Laatukeskuksen Q-Prof –seminaarissa Espoon Hanasaaressa (15.3.) organisaatioiden muutoksesta (LINKKI). Kysymykseeni kuinka disruptio vaikuttaa koulutuksen tulevaisuuteen, hän vastasi lyhyesti: ”Koulutus menee ihan uusiksi”. Tulevaisuuden koulutuksen tehtävänä on käsitellä tiedon soveltamista ja kriittistä ajattelua. Tarvitsemme uudenlaista työyhteisökulttuuria, ja tekoälyllä on tulevaisuudessa keskeinen rooli koulutuksessa. Koska tieto vanhenee entistä nopeammin, on kysyttävä, tarvitsemmeko eräpäivän tutkinnoille.
Tulevalle hallituskaudelle aikuiskasvatuksen ja täydennyskoulutuksen verkosto esittää toimivan muuntokoulutusjärjestelmän rakentamista. Tavoitteena tulee olla työelämässä toimivien, mutta erityisesti opetustyötä tekevien, peruskoulutuksen ja ammattiosaamisen ajan tasalla pitäminen. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen muuntokoulutuksen tulee sopia yhteen rahoitusjärjestelmän kanssa. Vaikuttajaryhmäläisten mukaan nykyiset positiivisen rakennemuutoksen tukemiseen tähtäävät muuntokoulutukset projekti- tai muulla erityisrahoituksella ”eivät vain toimi ja saavat tekemisen näyttämään ihan puuhastelulta.”
Tiedämme, että tulevaisuudessa oppiminen ei pääty yhden tutkinnon suorittamiseen. Tarvitaan sitoutumista elinikäisen oppimisen ideologiaan, jossa tietoja alati päivitetään, osallistutaan täydennyskoulutukseen ja pätevöidytään uusille osaamisalueille. Voisiko kyseeseen tulla eräänlainen uusimuotoinen erikoistumiskoulutus jokaisen tutkinnon suorittamisen jälkeen?
Mutta mitähän ministeri tarkoitti? Ehkä sitä, että koulutus joustaa ja kykenee reagoimaan nopeasti, kun työelämä tarvitsee ammattilaisia.
Tarja Lang
Tutkimuspäällikkö, PhD., MBA
Kokoomuksen aikuiskasvatuksen ja täydennyskoulutuksen vaikuttajaryhmä