Muoviongelma koskettaa meitä kaikkia
Merillä ajelehtii Skandinavian kokoisia jätelauttoja. Mikromuoveja Itämeressä. Nämä kuulostivat tieteiskirjallisuuden dystooppisilta kuvauksilta vielä jokunen vuosikymmen sitten, mutta ovat totisinta totta tänään. Kalastus ja turismi kärsivät vuosittain miljarditappiot muoviroskan johdosta. Jo merilintuja kuolee vuosittain arviolta miljoonan yksilön verran muovien aiheuttaman ongelman vuoksi. Meriin päätynyt muovi päätyy ravintoketjun myötä lopulta ihmiseen. Valtamerien muovijätteet ja ympäristöön päätyvät mikromuovit ovat globaali uhka, josta meillä kaikilla on vastuu yhdessä.
Tilannetta ei helpota yhtään se tosiasia, että muovia valmistetaan tällä hetkellä enemmän kuin koskaan aiemmin. Muovien globaali tuotanto on kasvanut 20-kertaiseksi 1960-luvulta lähtien. Tuotannon odotetaan myös kaksinkertaistuvan seuraavan 20 vuoden aikana.
Toivoa tilanteeseen tuo, että muovin vähentämiseen on herätty niin Euroopan kuin kotimaan tasolla. Suomi tukee mikromuovien kieltämistä kosmetiikassa ja toivoo komission etenevän asiassa nopeasti. Kokoomuksen puolelta on esitetty muun muassa muoviveron selvittämistä.
Valtavaksi paisunut muoviongelma ei ratkea vain yhdellä, tai edes muutamalla toimella. Kyse on laajemmasta kokonaisuudesta. Lainsäädännön lisäksi tarvitaan muovin uudelleenkäyttöön ja kierrättämiseen tähtääviä toimenpiteitä. Uudet innovaatiot ovat omiaan myös vähentämään muovin käyttöä ja ympäristöhaittoja.
Pelkästään muovipussien vähentäminen päivittäisestä kulutuksesta on ympäristöteko. Muovipussien käyttöä on vähentänyt muun muassa muovikassien muuttuminen maksulliseksi. Muutoksen myötä kulutus on laskenut joissain kaupoissa jopa 60 prosenttia, mikä tarkoittaa vuodessa kymmeniä miljoonia muovipusseja aikaisempaa vähemmän.
Toivon muovittoman maaliskuun herättäneen meidän jokaisen tarkastelemaan omia kulutustottumuksiamme ja kiinnittämään huomiota kierrättämisen tärkeyteen. Tulevat sukupolvet ansaitsevat maailman, joka on elämisen arvoinen. Tuo tulevaisuus on toivottavasti muoviton.