Länsiväylä ja Keski-Uusimaa: Uusimaa on enemmän kuin Helsinki

Maakunta-ja sote-uudistuksen yhteydessä Helsingin asema on noussut vahvasti esiin viime viikkojen julkisessa keskustelussa. Kaupungistuminen onkin väistämätön jo tapahtunut suuntaus, ja on välttämätöntä huomioida tämä myös muissa yhteiskuntarakenteissa ja palveluissa, sekä Uudenmaan rahoituksessa.  Elinvoimainen pääkaupunkiseutu on myös muun Suomen hyvinvoinnin elinehto. On kuitenkin muistettava, että Uudenmaan alueella on muitakin isoja kaupunkeja, ja paljon elinvoimaisia suuria ja keskisuuria kehyskuntia. On muun Uudenmaan alueen aliarviointia korostaa vain Helsingin merkitystä elinkeinoajurina. Helsinki tarvitsee muita kehyskuntia ollakseen houkutteleva metropolialueen pääkaupunki sekä ihmisille että yrityksille. Muualla Uudellamaalla Helsingin ulkopuolella ollaankin oltu huolestuneita siitä, miten tulevissa maakuntavaaleissa valtasuhteet demokratian suhteen toimivat.

Eduskuntavaaleissa Uusimaa ja Helsinki ovat omina vaalipiireinään, ja silloinkin ne ovat Suomen suurimmat vaalipiirit. Maakuntavaaleissa on suunniteltu olevan Helsinki ja muu Uusimaa yhdessä yhtenä vaalipiirinä, mikä sisältäisi yhteensä yli 1.6 miljoonaa asukasta! Vertailuna esim. Keski-Pohjanmaa 69 000 Kainuu 75 000, ja Varsinais-Suomi 475 000 vaalipiirin asukkaallaan. Helsingin Sanomien vuonna 2017 tekemän laskelman mukaan 16 Uudenmaan kuntaa jäisi kokonaan ilman edustajaa 99-paikkaisessa maakuntavaltuustossa.    

Sosiaali-ja terveyspalvelut ovat kuntalaisia oleellisesti koskettavia palveluja. Uudenmaan vaalipiiri pitää jakaa kahteen kuten on eduskuntavaaleissa. Ei ole kuntalaisten etu, että vaikutusmahdollisuudet karkaavat liian kauas ja päätöksiä tehdään suurimman kunnan edustajien lähtökohdista. Helsingin ylivalta näkyy tällä hetkellä hyvin esim. kuntayhtymien HSL:n ja HSY:n päätöksissä. Helsinki vie ja muut kunnat vikisee, kun Helsingillä on ylivalta äänestyksissä. Näin ei voi olla tulevassa maakunnassa.