Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen: Suomi ei saa olla EU:n jarru
Tiedote
3.5.2018
Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen vaatii Suomelta – niin nykyiseltä kuin tulevaltakin hallitukselta – rohkeutta tukea EU:n uusia avauksia. Suomi ei saa asettua jarruksi unionin kunnianhimoiselle kehittämiselle Brexitin jälkeisessä ajassa eikä vastustaa komission kaavailemia panostuksia tutkimukseen, osaamiseen ja opiskelijavaihdon kaksinkertaistamiseen.
EU-komission ehdotus unionin rahoituskehykseksi 2021–2027 esiteltiin eilen. Ehdotuksessa koulutus, tutkimus- ja innovaatiotoiminta sekä nuoriso ovat painopisteinä. Erasmus+ -vaihto-ohjelman rahoitus yli kaksinkertaistuisi.
Kehysehdotuksessa painotetaan erityisesti ns. eurooppalaista lisäarvoa eli sitä, että yhdellä eurolla EU-tasolla saadaan enemmän aikaiseksi kuin samalla eurolla kansallisella tasolla.
– EU-rahoituskehyksissä on kyse siitä, mihin haluamme EU:n panostavan. Haluamme Euroopan olevan kilpailukykyinen ja rakentavan tulevaisuutta, sanoo opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen.
– Suomi ei saa asettua jarruksi unionin kunnianhimoiselle kehittämiselle Brexitin jälkeisessä ajassa eikä vastustaa komission kaavailemia panostuksia tutkimukseen, osaamiseen ja opiskelijavaihdon kaksinkertaistamiseen. Nettomaksuosuuden yksisilmäinen tuijottaminen johtaa näköharhaan: kysymys on ennen kaikkea siitä, mitä rahalla saadaan, opetusministeri sanoo.
– On tärkeää, että EU-budjetti tukee talouskasvua ja rakentaa tulevaisuuden osaamispohjaa. Koulutus on parasta lääkettä niin kilpailukyvyn, eriarvoisuuden kuin Euroopan kolhitun yhtenäisyyden ongelmiin. Sitä paitsi Euroopalla on viimeinen hetki herätä, kun globaali kilpailu osaamisesta kiristyy. Tieteen painopisteet liikkuvat nyt Euroopan ulkopuolella, ja kaikkialla maailmassa investoidaan voimakkaasti koulutukseen ja tutkimukseen, Grahn-Laasonen sanoo.
Erasmus+ -liikkuvuusohjelman rahoitus kaksinkertaistuisi
Komission pohjaehdotuksessa katsotaan nyt vahvasti tulevaisuuteen ja priorisoidaan tutkimusta, innovointia, koulutusta, nuorisoa ja digitaloutta. Opetusministeri on hyvin tyytyväinen eilen julkaistuun esitykseen, jossa muun muassa Erasmus+-ohjelman määräraha kaksinkertaistuisi.
– Erasmus+ -ohjelma on loistava esimerkki EU:n onnistumisista. Se antaa suomalaisille nuorille kansainvälisyyden ja liikkuvuuden mahdollisuuksia, sanoo Grahn-Laasonen.
Komissio esittää Erasmus+ -liikkuvuusohjelmaa kasvatettavan yli kaksinkertaiseksi nykyisestä. Erasmus+ on jo yli 30 vuoden ajan edistänyt eurooppalaista vuorovaikutusta ymmärrystä ja yhteenkuuluvuutta tarjoamalla opiskelun työskentelyn ja harjoittelun mahdollisuuksia ulkomailla. Ehdotus kattaa korkeakoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, yleissivistävän koulutuksen, aikuiskoulutuksen, nuorison ja liikunnan.
– Suomi on kannattanut Erasmus+ -ohjelman tuntuvaa kasvattamista ja hyvien toimintamallien jatkamista. Ohjelma on lisännyt merkittävästi koulutus- ja nuorisosektorin kansainvälistymistä. Suomalaiset osallistuvat ohjelmaan innokkaasti ja siitä on ollut meille valtava hyöty, opetusministeri sanoo.
Vuosi sitten opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi 10 teesiä kansainvälistymisestä ja liikkuvuudesta. Opetusministerin mukaan Erasmus+ -ohjelman lisärahoitus täyttäisi teeseissä asetetut odotukset.
Viime vuonna 21 150 suomalaista osallistui Erasmus+ -ohjelman rahoittamiin ulkomaanjaksoihin. Suomi osallistunut EU:n koulutus- ja nuoriso-ohjelmiin vuodesta 1992. Vuoteen 2017 mennessä jo yli neljännesmiljoona suomalaista on osallistunut niihin. Eri arvioinneissa on todettu, että ohjelma on Suomessa merkittävästi lisännyt koulutussektorin ja nuorisotyön kansainvälistymistä. Vuonna 2017 Suomessa yli puolet korkeakoulujen ja ammattioppilaitosten ulkomaanjaksoista rahoitettiin Erasmus+ -ohjelmasta.
Tutkimusrahoitukseen esitetään merkittävää lisäystä
Uusi tutkimuksen puiteohjelma Horizon Europe tulee jatkamaan huippututkimuksen ja innovaatioiden tukemista. Komission mukaan 83 prosenttia T&I-huippuhankkeista ei olisi edennyt ilman EU-tason panostusta. Näin T&I-panostukset ovat keskeisiä investointeja Euroopan kilpailukykyyn.
Komissio ehdottaa tutkimus- ja innovaatiotoimintaan noin 100 miljardin euron kokonaisbudjettia, mikä olisi merkittävä lisäys nykyiseen noin 80 miljardin euron budjettiin. Komission ehdotus uuden ohjelman rakenteesta ja painopisteistä on linjassa Suomen tavoitteiden kanssa.
Tutkimuksen ja innovaatioiden puiteohjelmassa on tärkeää korostaa eurooppalaista lisäarvoa, monenkeskistä yhteistyötä, vaikuttavuutta sekä korkean laadun ja avoimen kilpailun periaatteita ja tasapainoa tutkimus- ja innovaatiotoiminnan välillä.
– Brexitin jälkeinen tilanne on saanut EU:n uuteen tilanteeseen, ja myös Suomen linjan on elettävä tämän uuden todellisuuden mukaan. Lisäämällä EU-rahoitusta tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioiden rahoitukseen EU tukee talouskasvua, kilpailukykyä ja työllisyyttä. Komission ehdotus on näin linjassa Suomen tavoitteiden kanssa, opetusministeri Grahn-Laasonen sanoo.
Lisäksi komission ehdotuksessa vahvistettu Euroopan sosiaalirahasto+ tukee nuorisotyöllisyyttä ja vahvistaa osaamistasoa ja osallisuutta sekä torjuu köyhyyttä. Erilliset sosiaalipolitiikan rahoitusvälineet on yhdistetty yhdeksi ohjelmaksi. Rahanjakokriteereiksi on BKT:n ohella nuorisotyöttömyys, ilmastonmuutos ja maahanmuutto. Luova Eurooppa -ohjelma jatkaa nykyiseltä pohjalta. Ohjelmassa edistetään luovuutta koulutuksessa, tuetaan eurooppalaista kulttuuriperintöä ja monimuotoisuutta sekä vahvistetaan luovien alojen kilpailukykyä.
Lisätietoa:
Erasmus+ -ohjelma ja OKM:n 10 teesiä: http://minedu.fi/erasmus
Opetusministerin erityisavustaja Heikki Kuutti Uusitalo, puh. 050 302 8246