Kalle Jokinen: Kokoomuksen johdolla yhteiskunnasta tulee mahdollistava ja kannustava

Kalle Jokisen puhe eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Oulussa 2018

Hyvät kollegat ja kuulijat,

On hienoa olla täällä Oulussa, missä on pitkät perinteet aidolle yrittäjyydelle ja vastuun kantamiselle. Viime aikoina on saatu lukea useita hyviä uutisia Oulusta, kuten sen, että ICT-ala on täällä jo noussut yli Nokian huippuvuosien. Oulusta on kuoriutunut Suomen piilaakso, ja työttömyys on alentunut runsaasti. Tämä lämmittää mieltä.

Kesä oli lämmin, mutta poliittisesti varsin rauhallinen. Viimeistään nyt syksyn kuviot ovat työpöydillä, ja eduskunnassa sekä politiikassa tämä tarkoittaa jälleen työntäyteistä syksyä. Paljon on vielä tehtävää, vaikka voimme olla tyytyväisiä monesta onnistumisesta vaalikauden aikana.

Vuoden 2015 jälkeen 110 000 ihmistä on löytänyt työpaikan. lloitsemme jokaisen puolesta. Tämä on valtava joukko. Suuruusluokkaa voi havainnollistaa vertaamalla esimerkiksi siihen, että Suomessa on reilut 100 000 sairaanhoitajaa tai 110 000 jalkapalloilijaa, tai Suomen viidenneksi suurimmassa kaupungissa Oulussa on 200 000 asukasta.

Työllistyminen heijastuu työllistyneiden perheisiin ja lähipiiriin. Työllisyyspolitiikka on samalla myös sosiaalipolitiikkaa ja perhepolitiikkaa. Työllistyminen tuo tullessaan parempaa toimeentuloa ja elämää. Mielelläni ajattelen niitä lapsia, jotka ovat isän tai äidin työllistymisen turvin saaneet tänä kesänä vaikkapa uuden polkupyörän tai iloinneet perheen yhteisestä lomareissusta.

Työllistyminen vaikuttaa myös merkittävästi ihmisten henkiseen hyvinvointiin. Henkinen hyvinvointi heijastuu lähipiiriin. Haluan uskoa, että taloudellisen paineen helpottaessa perheissä on vähemmän riitaa, päihteiden käyttöä, pahoinpitelyjä ja huostaanottoja. Vanhempien työllistyminen luo tulevaisuudenuskoa myös perheen nuorille sekä kannustaa opiskelemaan ja pyrkimään elämässä eteenpäin.

Onnelliset lapset ja nuoret ovat meidän missiomme ja paras palkintomme tehdä kokoomuslaista politiikkaa.

Työllisyyteen ja talouskehitykseen voi olla tyytyväinen, mutta tämä ei meille vielä riitä.

Talouden tiukkaa tervehdyttämistä on jatkettava. Myös työllisyyteen tarvitaan uusia toimia. Kokoomus on asettanut seuraavaksi etapiksi 75 prosentin työllisyysasteen ja valtiontalouden kääntämisen ylijäämäiseksi.

Oppositiosta on ilmoittautunut jo monta purkuporukkaa ja hallituksen saavutusten repijää. Meille sopii paremmin rakentajan rooli. Yhteiskunta kehittyy paremmaksi ja turvallisemmaksi rakentamalla ja luomalla uutta kuin repimällä ja rikkomalla.

Tämä hallitus onkin rakentanut ja valanut vahvan perustuksen uudelle Suomi-talolle tervehdyttämällä taloutta valtiovarainministeri Petteri Orpon johdolla.

Nyt rakennetaan seiniä ja kattoa uudistamalla sote-palveluita, sosiaaliturvajärjestelmää, koulutusjärjestelmää ja työelämää.

Mutta samaan aikaan kun veli Ponteva rakentaa vastuullisesti suomalaisille talouden tulevia myrskyjä kestävää vahvaa Suomi-taloa, opposition Veli Viulu ja Veli Huilu hekottavat ahkeralle ja kosiskelevat kansaa soitollaan, vailla huolta ja vastuuta tulevaisuudesta.

Kokoomus haluaa purkaa kahleet suomalaisten tulevaisuuden menestykseltä. Siksi haluamme purkaa normeja ja edistää rakenteellisten uudistusten tekemistä työelämässä, jotta työllisyyttä voidaan edelleen kasvattaa.

Väestömme vanhenee, ja vuosi vuodelta meillä on vähemmän käsipareja tekemässä töitä, joilla hyvinvointivaltion ylläpito rahoitetaan. Työttömyysaste on pudonnut 7,2 prosenttiin, mutta eri arvioiden mukaan rakenteellisen työttömyyden raja alkaa jo tulla vastaan. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka talous kasvaisi, ei työttömyys enää vähenisi. On aivan päivänselvää, että tilanteessa, jossa ikääntymisen johdosta suurenevat menot kaventavat valtionkassan liikkumavaraa, emme voi tyytyä nykyiseen tasoon.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä on edistänyt rakenteellisten uudistusten tekemistä. Eduskuntaryhmässä on toiminut useita politiikan sisältöjä valmistelevia työryhmiä. Edustaja Satosen vetämä kannustinloukkutyöryhmä ja edustaja Lepomäen vetämä verotyöryhmä ovat syventyneet moniin sosiaaliturvan ja verotuksen kysymyksiin ja kuulleet laajasti asiantuntijoita sekä valmistelleet uusia poliittisia avauksia.

Kannustinloukkutyöryhmän valmistelema kokoomuksen sosiaaliturvamalli hyväksyttiin kesäkuussa puoluekokouksessamme Turussa.

Yleistuki on kokoomuksen ratkaisu moniin nykysosiaaliturvan ongelmiin. Nykyisten tukien yhdistäminen yhdeksi yksinkertaiseksi yleistueksi, joka vähenee tasaisesti ja ennakoidusti tulojen kasvaessa, vähentää kannustinloukkuja ja parantaa kannustimia työntekoon. Lyhytaikaisenkin työn vastaanottamisesta tulee kannattavaa, kun ei tarvitse huolehtia tuen saamisen katkeamisesta tai viivästymisestä.

Kokoomuksen johdolla yhteiskunnasta tulee mahdollistava ja kannustava.

Menestyvät yritykset ovat koko hyvinvointimme perusta. Yritysten menestyksen positiiviset vaikutukset heijastuvat koko yhteiskuntaan työllisyyden ja verotulojen kasvuna.

Se tiedetään myös täällä Oulussa. Kokoomus pitää erittäin tärkeänä, että suomalaisten yritysten ja yrittäjien toimintaedellytykset ovat kunnossa nyt ja tulevaisuudessa.

Emme jätä yrittäjyyden edistämistä puheiden tasolle. Kokoomuksen eduskuntaryhmä toteutti vuonna 2014 yrittäjyyskiertueen, jonka aikana kansanedustajat jalkautuivat yrityksiin keräämään ajatuksia yrittäjyyden edistämisestä. Kierroksen jälkeen listattiin kymmenen yrityksille keskeisintä yrittäjyystavoitetta.

Nyt neljä vuotta myöhemmin kaikki näistä tavoitteista ovat toteutuneet tai edistyneet merkittävästi. Esimerkiksi maksuperusteinen arvonlisävero ja yrittäjävähennys on otettu käyttöön, palkkaamisen kynnystä on madallettu muun muassa koeaikoja pidentämällä ja yritysten tulolähdejakoa ollaan parhaillaan poistamassa. Pienten ja keskisuurten yritysten lainansaantia on helpotettu, ja luoton hintaa pystytty alentamaan. Tekesin eli Business Finlandin innovaatiosetelit on laajennettu myös pk-yrityksille, ja sukupolvenvaihdoksia yrityksissä on helpotettu.

Tekoja yrittäjyyden puolesta tarvitaan lisää. Syksyn aikana Kokoomuksen eduskuntaryhmä järjestää Yrittäjyystekoja 2018 -kiertueen. Ensimmäisiä tapaamisia ja tilaisuuksia on jo sovittu ympäri Suomen.

Kiertue on jatkoa vuoden 2014 kiertueelle. Uuden kiertueen tarkoituksena on kuulla yrittäjäkentän kuulumisia ja päivittää kymmenen tavoitetta suomalaisen yrittäjyyden vahvistamiseksi. Ehdotusten ja palautteen pohjalta Kokoomuksen eduskuntaryhmä julkistaa uudet ja päivitetyt yrittäjyystavoitteensa loppuvuodesta.

Tavoitteet ovat osa Kokoomuksen eduskuntavaaliohjelmaa kevään 2019 eduskuntavaaleissa.

***

Kokoomus oli suuressa roolissa, kun viime kauden lopulla tartuttiin tosissaan liikenteen korjausvelkaongelmaan. Tälle hallituskaudelle rakennettiin 600 miljoonan euron korjausvelkapaketti, jonka lisäksi liikenneverkon rahoitukseen ohjattiin kärkihankerahoitusta 364 miljoonaa euroa.

Tällä hallituskaudella on siis panostettu perusväylänpitoon lisää lähes miljardi euroa.

Olemme pitkästä aikaa saaneet jonottaa silta- ja asfalttitietyömailla. Kärkihankerahoitus ja korjausvelan lisärahoitus päättyvät tämän vuoden loppuun.

Kokoomukselle on täysin selvää, että tulevalla hallituskaudella on jatkettava panostuksia liikenneverkon ylläpitoon ja kehittämiseen entistä suuremmin panoksin.

Teiden kuluminen ja lisäinvestointien tarpeet ovat merkki talouden positiivisesta rakennemuutoksesta. Liikennemäärät kasvavat edelleen. Suomi tarvitsee pitkän linjan investointistrategian tulevaisuuden infrahankkeisiin. Ruotsi panostaa yli kuusi kertaa enemmän resursseja liikenneverkkoon kuin Suomi. Kun haluamme pysyä kilpailukykyisinä, on meidänkin toimittava. Talouden kasvu ei ole mahdollista ilman toimivaa infraa.

Meillä on jonossa lukuisia keskeisiä ratahankkeita: nopeammat junayhteydet esimerkiksi Turkuun ja Tampereelle sekä lentorata, joka tarjoaisi suoran yhteyden maakunnista Helsinki-Vantaan lentokentälle. Jotkut haaveilevat jopa yli 15 miljardia maksavaa Helsinki-Tallinna- tunnelia.

Jättihankkeissa on kuitenkin oltava visionäärisyyden lisäksi taloudellista realismia.

Saimme viime kaudella käännettyä liikennerahoituksen kärjen olemassa olevan verkon kunnostukseen, uusien hankkeiden sijasta. Valitettavasti olemassa olevan liikenneverkon parantaminen ja ylläpito ovat jälleen unohtumassa utopististen haaveiden alle Tallinnan tunnelista ja Jäämeren radasta. Näiden kymmenien miljardien investointien taikominen kannattaviksi hankkeiksi vaatisi fakiirien silmänkääntötemppuja.

Samalla on hyvä muistaa, että ihmisten ja tavaroiden pitää pystyä kulkemaan tänään ja huomenna sekä sujuvasti että turvallisesti nykyisellä verkolla. Raideliikenteen liikennesuoritetta halutaan nostaa, mutta ylläpitorahoitusta suunnattaessa on huomattava, että suuressa ja harvaan asutussa maassa yli 90 prosenttia liikenteestä kulkee teitä pitkin.

Kesällä moni meistäkin on ajanut päätieverkon ulkopuolella ja todennut miten suuri tarve kunnostuksille on jo kolmi- ja nelinumeroisillakin teillä. Liikenneverkko ei ole verkko, elleivät verkon eri osat ole liikennöitävässä kunnossa.

Ensi vuosi on korjausvelan osalta siirtymäkausi nykyisestä korjausvelkaohjelmasta seuraavan hallituskauden ohjelmaan. On täysin välttämätöntä, että liikenneverkon korjausvelkaa paikataan myös jatkossa.

Olemassa oleva liikenneverkko laitetaan kuntoon täydentäen sitä harkituilla kehittämisinvestoinneilla.

Kokoomus on myös turvallisuuspuolue

Eduskuntaryhmämme toimii tuloksellisesti sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden saralla sekä oikeuspolitiikassa. Turvaamme poliisille rahoituksen 7200 poliisin palkkaamiseen, palautamme sakon muuntorangaistuksen ja kiristämme seksuaalirikosten rangaistuksia vastaamaan kansalaisten yleistä oikeustajua. Toimimme aktiivisesti puolustuspolitiikassa, valmistelemme puolustuskykymme kannalta välttämättömiä kalustoinvestointeja ja varmistamme tiedustelulainsäädännön etenemisen. Me haluamme, että suomalaiset voivat nukkua yönsä rauhassa eikä kenenkään tarvitse pelätä.

Maahanmuutto nousee puheenaiheena usein esille.  Meidän on kuitenkin oltava realistisia ja muistettava suhteellisuudentaju: Suomeen tehtiin vuonna 2017 vähän yli 4 000 uutta turvapaikkahakemusta. Näistä noin 40 prosenttia sai myönteisen päätöksen. Määrät ovat huomattavasti pienentyneet huippuvuodesta 2015. Tilanne voi kuitenkin muuttua nopeastikin tulevaisuudessa. Tähän vaikuttavat ilmastonmuutoksen tuomat elinolosuhteiden muutokset, väestönkasvu, sekä erilaiset kriisit, jotka kohtaavat pääosin Lähi-Itää ja Afrikkaa. Ensisijaisesti on kyettävä kehittämään elinolosuhteita, jotta kenenkään ei tarvitsisi lähteä kotimaastaan. On myös tärkeää, että järjestelmämme on rakennettu kestämään yllättäviä tilanteita. Tällä hetkellä näin ei välttämättä ole.

Aiheesta on viimeisen vuoden aikana virinnyt laaja keskustelu eurooppalaisten johtajien johdolla, ja myös Suomessa meidän on kyettävä katsomaan tilannetta rationaalisesti ja ääripäiden väliltä. Rajoja ei ole mahdollista sulkea, emmekä sitä haluakaan, sillä Suomi elää kansainvälisessä vuorovaikutuksessa. Toisaalta on realismia myöntää, että jokainen Suomeen hakeutuva ei yksinkertaisesti voi saada turvapaikkaa, etenkin jos määrät kasvavat nopeasti. Ruotsin kehityskulku ja maahanmuuton ongelmat ovat tulleet viimeistään viimeisen vuoden aikana silmiemme eteen median kautta. Kokoomus edustaa tässä pragmatismia.

Tarvitsemme siis nykyistä tehokkaamman, mutta toisaalta myös inhimillisemmän ja kestävämmän järjestelmän. Hyvä järjestelmä kohdentaisi avun niille, jotka sitä eniten tarvitsevat. Ei vain niille, jotka pääsevät ovelle asti koputtamaan pitkän matkan jälkeen. Resurssit, joita käytetään, tulisi käyttää mahdollisimman järkevästi ja tasaisesti.

Yksi mahdollisuus voisivat olla Euroopan ulkopuolelle perustettavat pakolaisleirit, tai oikeastaan turvalliset pakolaiskaupungit. Tämän tyyppistä järjestelmää on jo esitetty EU-johtajien huippukokouksessa sekä muiden muassa Ranskan presidentti Macronin toimesta.

Kun turvapaikkaa haettaisiin jo Euroopan ulkopuolella, eikä Eurooppaan asti lähtemisestä saisi etua, motiivit yrittää hengenvaarallista matkaa Välimeren yli myös vähenisivät.

Tällainen järjestelmä säästäisi myös huomattavasti resursseja Euroopassa, kun kallista vastaanottotoimintaa ja hakemusten käsittelyä ei tarvitsisi järjestää kohdemaassa.

Myös elintasoperusteinen turvapaikanhaku loppuisi tehokkaammin, mikä mahdollistaisi aidosti hädänalaisten auttamisen.

***

Toinen teema on työperäinen maahanmuutto.

Työperäistä maahanmuuttoa on helpotettava. Tämä edellyttää tarveharkintajärjestelmän poistoa ja toisaalta myös lupaprosessien nopeuttamista. Myös ministeri Mykkäsen esille nostamaa pisteytysjärjestelmää on voitava tarkastella. Vastaavanlainen työperäisen maahanmuuton pisteytysjärjestelmä on olemassa esimerkiksi Kanadassa ja Australiassa.

Kanada valitsee maahanmuuttajansa pistejärjestelmällä – koulutuksesta tai hyödyllisestä työkokemuksesta saa paljon pisteitä. Monet Kanadan maahanmuuttajista ovatkin korkeasti koulutettuja. Kanada ei juuri ole joutunut kohtaamaan niitä maahanmuuttoon liittyviä ongelmia, jotka kuohuttavat eniten tunteita Euroopassa. Kanadassa ei ole ollut Ranskan tai Britannian kaltaisia levottomuuksia.

Kansan tuki maahanmuuttopolitiikalle on ensisijaisen tärkeää, ja maahanmuuton ongelmakohtiin tulee puuttua.

Minulla on tähän hyvä käytännön esimerkki suomalaisesta pk-yrityksestä. Iisalmessa Metallityö Vainion henkilöstö on kasvanut lyhyessä ajassa 20 prosenttia. Kasvu on ollut mahdollista vain ulkomaisen vuokratyövoiman avulla. Suomesta tätä työvoimaa ei ole löytynyt. Kotimaisten yritysten kasvu on joillakin aloilla jo täysin riippuvainen ulkomaisesta työvoimasta. Jos työvoimaa ei saisi ulkomailta, jäisi yrityksen kasvu tällöin nollaan. Jos työvoimaa ei saa, ovatko suomalaiset kasvuyritykset pakotettuja hankkimaan työn alihankintana muualta tai siirtämään toimintaansa esimerkiksi Baltiaan liian hitaan ja byrokraattisen työlupajärjestelmän vuoksi? On selvää, että talouskasvun tukemiseksi tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa.

***

Ilmastonmuutos ja muuttuvat sääolosuhteet ajavat maataloutta ja elintarviketuotantoa kriisiin. Kysymys on myös yli 300 000 elintarviketuotannon ja jalostuksen parissa toimivan ihmisen työpaikoista. Tilanne vaatii toimenpiteitä, jotta suomalaisten arvostama puhdas elintarviketuotanto voidaan turvata myös jatkossa muuttuvista sääolosuhteista huolimatta.

Kaksi peräkkäistä katovuotta, karjatilat harkitsevat teurastuksia rehuviljan loppuessa, ja pula siemenviljasta voi johtaa viljelyn loppumiseen.

Yhtä huonot olosuhteet ovat olleet myös muualla Pohjois-Euroopassa ja Baltiassa, kuivuuden runtelemasta Afrikasta ja Etelä-Euroopasta puhumattakaan. Kuivuus ja viljelymahdollisuuksien hupenemisen aiheuttama ruokapula pakottavat lopulta väen liikkeelle, hakeutumaan sinne, missä ruokaa on. Mihin me hakeutuisimme, jos oma elintarviketuotanto kuihtuu?

Siksi on välttämätöntä pitää huolta suomalaisen maatalouden toimintaedellytyksistä. Siihen ajatteluun ei vasemmisto-opposition iänikuinen haave maa- ja metsätalousmaan kiinteistöverosta sovi.

Kokoomus on hallituksessa ajanut kunnianhimoista energia- ja ilmastopolitiikka. Kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa linjataan toimia, joilla Suomi saavuttaa hallitusohjelmassa sekä EU:ssa sovitut tavoitteet vuoden 2030 osalta ja etenee johdonmukaisesti kohti kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä 80-95 prosentilla vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteena on luopua kiviihiilen polttamisesta 2020-luvun loppuun mennessä, ja olemme tuoneet kestävän kehityksen osaksi valtion budjetointia. Näistä teemoista kuulemme kesäkokouksemme aikana lisää.

Meillä on vain yksi maapallo, ja kokoomus varjelee sitä tulevia sukupolvia varten.

***

Kokoomuksen tavoite on, että Suomen veroastetta painetaan alaspäin ja että kenenkään verotus ei nouse. Tässä tavoitteessa on onnistuttu, ja Suomen kokonaisveroaste on laskenut pitkästä aikaa tällä hallituskaudella kaksi prosenttiyksikköä alaspäin. Siitä huolimatta verokertymä on kuitenkin kasvanut. Niin verodynamiikka parhaimmillaan toimii. Verotusta laskemalla verojen määrä kasvaa.

Kuten valtiovarainministeri Orpo on sanonut: ” Ne ovat ihmisten rahoja ja me haluamme ottaa niistä veroina yhteiskunnan käyttöön mahdollisimman vähän”.

Tavoitteemme on edelleen, että kenenkään eläkeläisen ja palkansaajan tuloverotus ei kiristy.

Kokoomus tekee vaalienkin alla vastuullista politiikkaa. Me emme heittele miljardilingolla katteettomia lupauksia sinne tänne. On totta, että eläkeläisten toimeentuloa ja ostovoimaa pitää parantaa. On kuitenkin yksinkertaista ja kylmää ajattelua, että ikäihmisten tarpeet hoidetaan satasella. Ikääntyvät tarvitsevat säällisen toimeentulon lisäksi turvallisuutta, hoivaa ja läsnäolevaa ihmistä koko ajan lisääntyvään yksinäisyyteen.

Väestön ikääntyessä meillä jokaisella on väistämättä enemmän vastuuta myös omista läheisistämme. Tämä on keskeistä paitsi kansantaloudellisesti, myös inhimillisesti. Yksi keino mahdollistaa läheisen hoitaminen olisi tuettu hoivavapaa.

Haluamme tavoitella aitoa mahdollisuutta hoivavapaaseen työssäkäyville, jotka hoitavat läheisiään. Valtaosa ihmisistä joutuu elämänsä jossain vaiheessa tilanteeseen, jossa läheinen tarvitsee apua ja hoivaa. Työn ja läheishoivan yhteensovittamisen tulee olla nykyistä helpompaa.

Arvioiden mukaan työikäisistä lähes kolmasosa hoivaa, auttaa tai pitää huolta omaisestaan tai läheisestään oman työssäkäyntinsä ohessa. Työssäkäyvien, läheistään hoivaavien määrän kasvaa väestön ikääntymisen myötä.

Tuki olisi tarkoitettu tilanteisiin, jossa työntekijä hoitaa omaistaan tai läheistään tilapäisesti. Tällaisia tarpeita voi tulla esimerkiksi iäkkään vanhemman leikkauksen jälkeen.

Hoivavapaan malli tulee Ruotsista, jossa työntekijän on mahdollista tuetusti jäädä hoitamaan sairastunutta läheistään. Ruotsissa työntekijä voi saada määräaikaista korvausta sairausvakuutuksesta. Suomessa työntekijällä on vuodesta 2011 ollut lain tuoma mahdollisuus hoivavapaaseen, mutta siihen ei saa taloudellista tukea.

Julkisen sektorin näkökulmasta omaishoidon kustannukset ovat vahvasti tuettunakin selvästi kodin ulkopuolisen ympärivuorokautisen hoidon kustannuksia alhaisemmat.

Mallin yksityiskohdista, hoivavapaan enimmäiskestosta, tuen tasosta ja hoivavapaan käyttäjien määrästä riippuen selvityksessä on arvioitu kustannusten asettuvan 22-56 miljoonaan vuodessa. On kuitenkin huomattava inhimillinen hyvinvointi, jota läheisten antama hoiva voi tuoda, ja lisäksi kotihoidon edullisuus julkiselle sektorille. Hoivavapaa voisi siis mahdollistaa parempaa elämää useammalle verrattain edullisin kustannuksin verrattuna esimerkiksi ympärivuorokautiseen kodin ulkopuoliseen hoitoon.

Ikääntyvien ihmisten kasvavasta palvelutarpeesta puhuttaessa on usein ikävä syyllistävä sivumaku. Ikääntyvät isänmaan rakentajasukupolvet ansaitsevat eläkkeensä, riittävät palvelut ja hoivan. Sen vuoksi sote-uudistuskin viedään maaliin, jotta palvelulupauksesta voidaan pitää kiinni.

Kokoomus ei ajattele eläkeläisiä vain yhteiskunnan palveluiden kustannuseränä. Aktiiviset eläkeläiset voivat olla kokemuksellaan yhteiskunnalle myös arvokas voimavara.

Kokoomus jatkaa vastuullista ja tulevaisuuteen luotaavaa politiikkaa jatkossakin. Tulemme syksyn aikana tuomaan useita ehdotuksia edellä mainituista teemoista, kuten ympäristön ja hyvinvointivaltion tulevaisuuden turvaamiseksi, rakenteellisten uudistusten toteuttamiseksi ja suomalaisen yhteiskunnan säilyttämiseksi yhtä turvallisena kuin se tänä päivänä on.

Teesimme on, että yhteiskunta ei saa olla rajoittaja ja tukahduttaja, vaan mahdollistaja ja kannustaja.

Tulevaisuuden Suomi on yhteiskunta, jossa saa tehdä ja toteuttaa itseään, saa onnistua, mutta myös epäonnistua ja oppia.

Eduskuntaryhmämme on hyvässä iskussa ja yhteishenki korkealla. Vaikeat ajat ovat hitsanneet porukan yhteen. Minulla on etuoikeus johtaa Suomen parasta eduskuntaryhmää, jonka jäsenet ovat jokainen huippuasiantuntijoita ja luotettavia toimijoita omalla politiikan sektorillaan.

100-vuotias Kokoomus on enemmän kuin valmis kantamaan tulevaisuudessakin vastuuta isänmaasta.

The post Kalle Jokinen: Kokoomuksen johdolla yhteiskunnasta tulee mahdollistava ja kannustava appeared first on kokoomus.fi.