Kirjallinen kysymys massarikosten tutkinnasta
Kirjallinen kysymys KK 560/2018 vp
Eduskunnan puhemiehelle
Viime aikoina julkiseen keskusteluun on noussut huoli siitä, miten poliisin sisällä on annettu ohjeistuksia, joiden mukaan tiettyjä massarikoksia pitäisi jättää kokonaan tutkimatta. Tätä on selitetty pääasiallisesti viranomaisten resurssipulalla. Myös valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen on ilmaissut huolensa kyseisestä käytännöstä, sillä se voi luoda pohjan yleisen lainkuuliaisuuden heikkenemiselle ja vakavamman rikollisuuden kasvulle. Jos pieniä rikoksia jätetään tutkimatta, luo se mielikuvaa siitä, että rikoksia voi tehdä ilman seuraamusta.
Kyseiset käytännöt koskevat suurta joukkoa tavallisia suomalaisia, joihin kohdistuneet rikokset jätetään tutkimatta. Tämä taas heikentää suomalaisten oikeusturvaa sekä turvallisuuden tunnetta. Jokaisen rikoksen uhrin täytyisi voida luottaa oikeuslaitokseen ja siihen, että Suomessa oikeus toteutuu. Suomalaisten luottamus poliisiin ja oikeuslaitokseen on ollut aina korkealla tasolla, ja sellaisena sen täytyy myös tulevaisuudessa säilyä.
Tämän lisäksi resurssipulan seurauksena myös oikeuslaitoksen käsittelyajat ovat venyneet kohtuuttoman pitkiksi. Jokaisen kansalaisen perusoikeus on se, että rikosasiat käsitellään nopeasti ja viivyttelemättä, sillä asian pitkittyminen voi olla asianomaisille erittäin vahingollista. Myös tämä heikentää rikosten uhrien oikeusturvaa ja uskoa oikeuslaitoksen toimintaan.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta yleinen lainkuuliaisuus ei heikkene, rikosten uhrit tuntevat lakien suojaavan suomalaisia, uhrien oikeusturva toteutuu ja oikeuslaitoksen resurssit saadaan tarvetta vastaavalle tasolle?
Helsingissä 11.1.2019
RaijaVahasalo kok