Tekoja Suomen hyväksi 2015–2019
Kokoomus on uudistaja- ja vastuunkantajapuolue. Tällä kaudella hallituksessa Kokoomus on ollut toteuttamassa laajaa uudistusohjelmaa, jonka tulokset näkyvät monin tavoin. Selkeimpiä onnistumisia ovat olleet työllisyyden kasvu ja sen monet myönteiset seuraukset.
Noin 22 000 nuorta on saatu pois syrjäytymiskierteestä opintojen tai työn pariin. Se on suunnilleen Tornion väkiluvun verran. Kaikissa tuloluokissa ihmisten tulotaso on kohentunut. Taloudellisia vaikeuksia kokeneiden osuus on alimmillaan koko 2000-luvulla.
Kaikilla koulutuksen tasoilla varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen on toteutettu tai käynnistetty uudistukset, joilla suomalaisten koulutustaso ja osaaminen voidaan nostaa takaisin tasolle, jolle se kuuluu. Sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden voimavaroja on lisätty, jotta viranomaisilla on ajanmukaiset keinot huolehtia siitä, että tässä maassa saa elää vapaana, turvassa ja ilman pelkoa. Ihmisille on annettu lisää vapautta päättää itse omista asioistaan, ja yrittäjille annettu lisää toiminnan vapautta.
Tämän sivun alla on kooste tällä kaudella tehdyistä toimenpiteistä Suomen ja suomalaisten hyväksi.
Sisällysluettelo
Talous, verotus ja hallinto
Valtiovarainministeriön hallinnonala
Keskeisintä
Kuluneella vaalikaudella talous ja työllisyys ovat kääntyneet voimakkaaseen kasvuun. Kauden alussa asetetut merkittävimmät talouspoliittiset tavoitteet on saavutettu.
Työllisyysasteen trendi nousi vuoden 2019 tammikuussa jo 72,6 prosentin tasolle, kun hallituksen tavoite oli saavuttaa 72 prosentin työllisyysaste vaalikauden loppuun mennessä. Kauden alusta yli 130 000 ihmistä on saanut työpaikan, mikä sekin ylittää kymmenillä tuhansilla hallituksen tavoitteen.
Hyvä työllisyyskehitys on vähentänyt myös syrjäytymisen riskiä: 22 000 nuorta on saanut vaalikauden aikana työ- tai opiskelupaikan. Työllisyyden positiivinen kehitys on vahvistanut julkista taloutta ja tuonut helpotusta kymmenien tuhansien perheiden arkeen ja toimeentuloon.
Vastuullisella talouspolitiikalla hallitus on onnistunut estämään julkisen talouden velkasuhteen heikentymisen ja viime vuonna valtio myös pystyi lyhentämään lainojaan ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen.
Hyvä suhdannetilanne on vaikuttanut talouspoliittisten tavoitteiden toteutumiseen, mutta asiantuntija-arvioiden mukaan noin puolet työllisyyden kasvusta olisi jäänyt toteutumatta ilman hallituksen aktiivisia toimia. Hallitus on luonut toimenpiteillään työllisyyskasvulle suotuisat edellytykset. Suomalaisen työn kilpailukykyä on parannettu, yrittäjyyttä haittaavia normeja purettu ja työnteon kannustavuutta on parannettu. Kokonaisveroaste on laskenut, eikä kenenkään palkansaajan verotus ole kiristynyt.
Talouden keskeisimmät mittarit
Tällä vaalikaudella työllisyysaste on saatu nostettua yli 72 prosentin. Tilastokeskuksen tammikuun julkistuksen mukaan työllisyysaste oli vuoden 2019 tammikuussa 72,6%.
Vaalikauden alkuun verrattuna yli 130 000 suomalaista enemmän on töissä.
Vastuullisella talouspolitiikalla on onnistuttu vahvistamaan julkista taloutta. Suomi lyhensi velkaansa vuonna 2018 ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen.
Ansiotuloverotus
Työn tekemisestä on tehty kannattavampaa kannustavan veropolitiikan avulla. Hallitus on keventänyt työn verotusta lähes 1,4 miljardilla eurolla työllisyyden ja talouskasvun tukemiseksi. Kevennykset on tehty kaikille palkansaajille, mutta painotettu pieni- ja keskituloisille. Kuluneen vaalikauden aikana kenenkään kokonaisveroaste ei ole noussut eikä kenenkään työn verotus ole kiristynyt.
Kilpailukykysopimuksen jälkeen eläkeläisten verotusta kevennettiin 135 miljoonalla eurolla eläketulovähennyksiä ja eläketulon lisäveroa muuttamalla, vaikka kiky-sopimuksen negatiiviset vaikutukset eivät kohdistuneet eläkeläisiin.
Tekoja
Digitaalisten lehtien- ja kirjojen sekä painettujen irtonumeroiden arvonlisävero alennettiin 24 prosentista 10 prosenttiin eli samalle tasolle tilattavien printtilehtien ja kirjojen kanssa. Muutos astuu voimaan kesällä 2019.
Yksityishenkilöille mahdollistettiin vuoden 2016 alusta verovähennysoikeus korkeakouluille annetuille 850 – 500 000 euron lahjoituksille. Tämä edistää tieteen ja taiteen edistämiseksi tehtävien lahjoitusten houkuttelevuutta ja vahvistaa korkeakoulujen toimintaedellytyksiä.
Luovutustappion verovähennyskelpoisuus laajennettiin koskemaan muuta pääomatuloa. Vuoden 2016 alusta voimaan astuneen uudistuksen myötä luovutustappion voi vähentää luovutusvoittojen lisäksi myös muusta pääomatulosta, mikä keventää sijoittamisen riskiä ja laittaa pääomia aktiivisemmin liikkeelle. Luovutustappioita saattoi aikaisemmin vähentää ainoastaan luovutusvoitoista, kuluneen ja seuraavan 5 verovuoden ajan (20 miljoonaa euroa)
Tulolähdejako poistuu. Aikaisemmin eri tulolähteiden voittoja ja tappioita ei ole voinut kuitata keskenään.
Autoveroa on kevennetty pienipäästöisiä autoja suosien koko hallituskauden aikana yhteensä 180 miljoonalla eurolla. Kevennys tulee voimaan portaittain vuosina 2016-2019. Vastapainoisesti auton käyttöä verotetaan kireämmin
Yksityishenkilöitä tuettiin vaalikauden aikana vähäpäästöisemmän auton hankinnassa romutuspalkkiolla
Yleisradioverosta on vapautettu kaikkein pienituloisimmat.
Esiintyville taiteilijoille ja urheilijoiden tarjottiin mahdollisuus hakeutua vapaaehtoisesti ALV-verovelvolliseksi. Tämä tuo esiintyvät taiteilijat ja urheilijat samalle viivalle muiden yrittäjien kanssa.
Korkovähennysrajoituksia on tiukennettu veronkierron mahdollisuuksien tilkitsemiseksi. Harmaan talouden ja verovälttelyn kitkemiseen on tällä hallituskaudella panostettu muutenkin. Esimerkkinä laaja, yli 100 maailman maata kattava kansainvälinen verotietojenvaihto, jota kautta Suomi saa tietoa suomalaisten sijoituksista. Tietojenvaihto kattaa myös lähes kaikki ns. veroparatiisimaat.
Perintöverotusta on kevennetty kaikissa portaissa. Alimmassa portaassa 20 prosentista 19 prosenttiin. Suurimmassa 36 prosentista 33 prosenttiin. Puolisovähennystä korotettu 60 000 eurosta 90 0000 euroon ja alaikäisyysvähennystä 40 000 eurosta 60 000 euroon.
Lahjaverotusta on kevennetty alimmassa portaassa 20 prosentista 17 prosenttiin. Suurimmassa portaassa 36 prosentista 33 prosenttiin. Pienin verotettava summa noussut 4000 eurosta 5000 euroon.
Muita tekoja
Kuntien tehtäviä ja velvoitteita on vähennetty. Kuntatalous on kokonaisuutena vahvempi kuin 20 vuoteen.
Uusi joukkorahoituslaki selkeyttää lainsäädäntöä ja monipuolistaa yritysten rahoitusvaihtoehtoja. Vuoden 2017 alusta voimaan tulleella lailla on avattu rahoitusmarkkinoita avaamalla uudelle, perinteisiin rahoitusmuotoihin nähden täydentävälle ja osin vaihtoehtoiselle rahoituskanavalle toiminta- ja kasvuedellytykset sekä luomalla toimialalle selkeät laintasoiset puitteet ja pelisäännöt.
Osakesäästötili otetaan käyttöön uutena sijoitusmuotona. Maksimissaan 50 000 euron sijoituspääoman voi jatkossa pitää osakesäästötilillä, josta verot maksetaan vasta siinä vaiheessa, kun varoja nostaa tililtä. Tällä edistetään kansankapitalismia ja parannetaan piensijoittajien asemaa. Samalla muiden sijoitustuotteiden kuten vakuutuskuorien ja henkivakuutusten verotuskäytäntöä yhtenäistettiin osakesäästötilin kanssa.
Hallitus on edistänyt isoja raideliikenneinvestointeja. Liikenneministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön ja valtiovarainministeriön yhteisvalmistelun jälkeen syntyi uusi ratahankkeiden rahoitusmalli – hankeyhtiö. Hankeyhtiöt koostuvat laajasta joukosta eri toimijoita, esimerkiksi valtio, kunnat, EU, yritykset ja työeläkelaitokset, jotka yhdessä rahoittavat liikennehankkeet. Hankeyhtiöt perustettiin heti alkuun Suomi-radalle sekä Turun tunnin juna –hankkeelle. Myöhemmin samaa mallia voidaan käyttää esimerkiksi itäradan rahoittamiseksi.
Koulutus ja sivistys
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
Keskeisintä
Ammatillisen koulutuksen reformi, joka on suurin koulutusuudistus kahteen vuosikymmeneen, tuli voimaan 1.1.2018. Koko ammatillinen koulutus, tutkinnot ja rahoitusjärjestelmä on uudistettu. Opiskelijoille rakennetaan yksilöllisemmät opintopolut, ja oppilaitoksissa ja työpaikoilla tapahtuvaa oppimista yhdistetään. Ammatillisen koulutuksen hallintoa ja byrokratiaa vähennetään tarjoamalla oppilaitoksille lisää vapautta järjestää koulutusta paikallisten tarpeiden mukaan. Reformin toimeenpanoa tuetaan 30 miljoonan lisärahoituksella vuosille 2018 ja 2019.
Peruskoulua uudistetaan uudella pedagogiikalla ja uusilla oppimisympäristöillä. Tavoitteena on tehdä oppimisesta innostavampaa, mahdollistavampaa ja paremmin yksilöllistä oppimista tukevaa. Uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön kouluissa syksyllä. Oppimista ja pedagogiikkaa uudistetaan kokeilujen avulla. Uudet oppimisympäristöt otetaan käyttöön kouluissa. Jokaiseen peruskouluun koulutetaan tutoropettaja, joka tukee muita opettajia uusien oppimisympäristöjen käyttöönotossa. Yhteensä peruskoulun uudistamiseen ohjataan 90 miljoonaa euroa. Vieraan kielen opiskelu on aikaistettu alkamaan jo ensimmäisellä luokalla.
Varhaiskasvatuksen maksuja on alennettu merkittävästi. Maksuja alennettiin kahdesti, ja viimeisimmät maksualennukset tulivat voimaan 1.1.2018. Esimerkiksi keskituloisen kahden lapsen perheen varhaiskasvatusmaksut laskevat yli 1200 eurolla vuodessa. 6700 perhettä siirtyy maksuttoman varhaiskasvatuksen piiriin. Tämä parantaa erityisesti yksinhuoltajien kannustimia ottaa työtä vastaan, helpottavat lapsiperheiden taloudellista tilannetta ja yhä useampi lapsi pääsee varhaiskasvatuksen piiriin. Maksutulojen menetykset kompensoidaan kunnille.
Lukio ja ylioppilastutkinto on uudistettu. Uudessa lukiossa korostuvat laaja-alainen yleissivistys, korkeakouluyhteistyö ja opiskelijoiden vahvempi tuki. Lukion rakennetta on joustavoitettu ja oppiaineiden välistä yhteistyötä on lisätty. Lisäksi jatkossa jokaisen lukiolaisen opintoihin tulee sisältymään korkeakoulukurkistus. Uusi laki tuo lukiolaisille myös lisää opinto-ohjausta ja oikeuden erityisopetukseen.
Koulutus
Lukion rakenne uudistuu ja koostuu jatkossa opintopisteistä. Nykyinen oppiainejako säilyy, mutta uusi rakenne mahdollistaa entistä tiiviimmän ja joustavamman oppiainerajat ylittävän yhteistyön. Yhteistyö korkeakoulujen kanssa tiivistyy ja kansainvälisyyttä vahvistetaan.
Lukiolaiset saavat jatkossa nykyistä henkilökohtaisempaa opinto-ohjausta sekä erityisopetusta. Jatkossa kaikki lukiolaiset laativat lukion alussa henkilökohtaisen opintosuunnitelman. Koulutuksen järjestäjän velvollisuutta puuttua kiusaamiseen vahvistetaan. Jälkiohjausvelvoitteella pidetään huolta myös lukion jo päättäneistä.
Ylioppilastutkinnon uusimiskertarajoituksesta on luovuttu ja tutkinto uudistettu. Näin vähennetään lukiolaisten stressiä ja parannetaan mahdollisuuksia hakeutua korkeakouluopintoihin. Jatkossa kaikki opiskelijat kirjoittavat vähintään viisi ainetta.
Ensimmäisen vieraan kielen eli A1-kielen opiskelu alkaa tulevaisuudessa jo viimeistään peruskoulun ensimmäisen vuoden keväällä. Varhaisempi kieltenopetus koskee kaikkia tänä vuonna koulunsa aloittavia ekaluokkalaisia.
Koulutussopimus on uusi joustavampi keino suorittaa ammatillinen tutkinto. Koulutussopimus sopii erityisesti nuorille ja tukee tutkinnon suorittamista loppuun ja työllistymistä. Tämän lisäksi oppisopimuksesta työnantajille aiheutuvaa hallinnollista taakkaa kevennetään.
Maailman parhaita opettajia tuottavaa Suomen opettajankoulutusta kehitetään entistä paremmaksi. Yli 60 miljoonan euron lisäpanostuksien tavoitteena on tukea opettajiamme ammattitaidon vahvistamisessa, jotta koulutuksemme on jatkossakin maailman kärkiluokkaa. Jokaiselle opettajalle taataan mahdollisuus läpi työuran jatkuvaan osaamisen kehittämiseen.
Korkeakouluille mahdollistettiin koulutusvienti sallimalla lukuvuosimaksut EU/ETA-alueen ulkopuolelta tuleville. Suomi on koulutuksen kärkimaa, ja osaamisemme herättää paljon kiinnostusta eri puolilla maailmaa. Nyt esteet koulutustuotteiden luomiselta ja niiden viemiseltä ulkomaisille ostajille puretaan myös toisen asteen tilauskoulutusten ja ulkomailla tapahtuvan opetuksen osalta.
Suomalaista koulutus- ja tutkimusjärjestelmää edustamaan maailmalle perustetaan Team Finland Knowledge -lähettiläiden verkosto. Toimet ovat tuottaneet tulosta, sillä arvioiden mukaan koulutusviennin arvo ylittää nyt 350 miljoonaa euroa vuodessa.
Maahanmuuttajien koulutuspolkujen nopeutetaan ja osaamistarpeisiin vastaamista uudistetaan. Järjestämällä koulutukset tehokkaammin vältetään päällekkäisiä tai hyödyttömiä koulutuksia ja saadaan niin aikuiset kuin lapsetkin oppimiseen ja työllistymiseen tähtäävälle polulle. Uusi koulutusmalli kansanopistoissa ja kansalaisopistoissa parantaa erityisesti kotona lapsia hoitavien vanhempien mahdollisuuksia luku- ja kirjoitustaidon ja suomen/ruotsin kielen opiskeluun.
Aikuisten peruskoulu on uudistettu. Aikuisten perusopetuksessa on henkilökohtaisiin osaamistarpeisiin perustuva malli, jossa jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opetussuunnitelma. Tähän yhdistetään tarvittaessa luku- ja kirjoitustaidon opetus. Opintosuunnitelmaan voidaan sisällyttää myös esimerkiksi ammatillisia opintoja sekä työelämään tutustumista.
Varhaiskasvatuksen laatua parannetaan henkilöstön koulutustasoa nostamalla. Varhaiskasvatus on tavoitteellista, pedagogista toimintaa, jota tekevät korkeasti koulutetut ammattilaiset.
Varhaiskasvatuksen opettajien koulutusmääriä yliopistoissa on nostettu merkittävästi ja pysyvästi. Nykyisistä lastentarhanopettajista moni on jäämässä eläkkeelle, ja opettajista alkaa olla monin paikoin pulaa. Yliopistojen kanssa on sovittu koulutusmäärien nostosta kahteen otteeseen.
Varhaiskasvatuksessa on käynnistetty maksuttomuuskokeilut. Maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilussa kunnat, jotka päättävät jättää maksut perimättä 5-vuotiaiden varhaiskasvatuksesta 20 tunnin osalta, saavat valtiolta avustusta. Kokeilujen kautta lähes kolmannes kaikista viisivuotiaista pääsee maksuttoman varhaiskasvatuksen piiriin.
Päiväkodin ja kodin välisen digitaalisen tiedonsiirron esteet poistettiin: lapsen vanhemmat voivat saada päiväkodista tietoa samanlaisilla järjestelmillä ja tietosuojalla kuin kouluissa käytetään.
Varhaiskasvatuksen tasa-arvoa tuetaan uudella 10 miljoonan euron määrärahalla, jolla voidaan esimerkiksi pienentää ryhmäkokoja ja palkata lisähenkilöstöä haasteellisilla alueilla toimivissa päiväkodeissa.
Korkeakoulujen valintakoemenettelyä on uudistettu ja yhtenäistetty. Korkeakoulut luopuivat v. 2018 pitkää valmentautumista edellyttävistä pääsykokeista. Soveltuvilla aloilla siirrytään valtakunnalliseen yhteishakuun ja yhteisvalintaan. Vuodesta 2020 alkaen pääosa valinnoista tehdään perustuen ylioppilas- ja ammatillisiin todistuksiin, mikä nopeuttaa ja helpottaa pääsyä korkeakouluun sekä vähentää kalliiden valmennuskurssien, ei-toivottujen välivuosien ja päällekkäisen testauksen tarvetta. Pääsykoeväylä kuitenkin säilyy vaihtoehtona.
Korkeakouluopetuksen digitaalisia oppimisympäristöjä vahvistetaan, ympärivuotisen opiskelun mahdollisuuksia parannetaan. Kokonaisuuteen on käytettty 105 miljoonaa euroa vuosina 2017–2018.Nuorten tutkijoiden tieteen tekemistä ja urapolkuja on edistetty 60 miljoonan rahoituksella, jonka on jakanut Suomen Akatemia.
Yliopistoille ja ammattikorkeakouluille on mahdollistettu yhteistyö opetuksen järjestämisessä lakia muuttamalla. Aiemmin jokaisen korkeakoulun oli järjestettävä kaikki tutkinto-opetuksensa itse; nyt esimerkiksi pääkaupunkiseudulla toimivat 10 korkeakoulua voivat hankkia opetusta toisiltaan tai järjestää yhteisiä opintojaksoja. Uudistus edistää korkeakoulujen yhteistyötä, mahdollistaa keskittymisen ydinosaamiseen, parantaa toiminnan laatua sekä säästää kustannuksia.
Suomi on menestyksekkäästi kokeillut innovaatio- ja palveluseteliä. Setelin avulla lähennetään elinkeinoelämää ja korkeakouluja kannustamalla pk-yrityksiä yhteistyöhön korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa. Setelillä voisi esimerkiksi ostaa uusien tuotteiden kehittämiseen liittyvää tutkimusta ammattikorkeakoululta. Näin lähennetään elinkeinoelämää ja korkeakouluja molempien eduksi.
Kielten opiskelun voi aloittaa jo ensimmäisellä luokalla. Hallitus käynnisti varhaisemman kieltenopetuksen kokeilut, joissa vieraan kielen opiskelu voi alkaa jo ensimmäiseltä luokalta, ja kokeilut voivat yltää myös varhaiskasvatukseen. Noin neljännes Suomen kunnista osallistuu varhentamista koskeviin kokeiluihin. Kokeilujen kautta 25 000 oppilasta on päässyt varhaisemman kielenoppimisen piiriin.
Rasismin ja vihapuheen ehkäisyyn panostetaan sekä yhteiskunnallista osallisuutta edistetään. Merkityksellinen Suomessa -toimenpideohjelma läpäisee koko koulutuksen, kulttuurin, nuorisotyön ja liikunnan kentät.
Hallitus on käynnistänyt kokeilun 5-vuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen tarjoamiseksi. Kunnat, jotka hakevat mukaan kokeiluun, sitoutuvat olemaan perimättä maksuja 20 viikkotunnin osalta 5-vuotiaiden lasten vanhemmilta.
Suomen Akatemia rahoittaa uuden Tutkimuksen lippulaivat -ohjelman suomalaisen huippututkimuksen edistämiseksi. Lippulaivoissa korkeakoulut, tutkimuslaitokset, elinkeinoelämä ja julkinen hallinto toimivat yhdessä luoden tiedon ja tutkimuksen ekosysteemejä ja tähdäten kansainväliselle huipulle.
Perusvalmiuksien saavuttamiseen panostetaan luonnontieteiden ja lukutaidon osalta. Luonnontieteiden ja matematiikan opetuksen kehittämiseen on osoitettu 5 miljoonaa euroa. Opetusministeri on asettanut kansallisen lukutaitofoorumin vastaamaan lukutaitohaasteeseen.
Hallitus on kaksinkertaistanut koulujen tasa-arvorahoituksen vuodelle 2018 30 miljoonaan euroon. Lisäksi hallitus kohdensi vuonna 10 miljoonaa euroa erikseen alueellisen tasa-arvon vahvistamiseen. Tavoitteena on, että jokaisella lapsella ja nuorella on tasavertaiset mahdollisuudet menestyä opinnoissaan riippumatta kotitaustasta ja erilaisista lähtökohdista.
Yliopistoja on pääomitettu 150 miljoonan euron vastinrahoituksella, joka on jaettu yliopistojen kesken suhteessa näiden keräämään yksityiseen pääomaan. Kannustimen avulla yliopistot keräsivät n. 130 miljoonaa euroa yksityistä pääomaa.
Psykologi- ja kuraattoripalvelut on laajennettu koskemaan kaikkia ammatillista perustutkintoa suorittavia opiskelijoita sekä valmentavassa koulutuksessa olevia opiskelijoita. Muutoksen myötä palveluiden piiriin on päässyt noin 50 000 uutta opiskelijaa.
Opintotukeen on tehty 75 euron huoltajakorotus. Vanhempien tulojen vaikutus itsenäisesti asuvan 18-19-vuotiaan toisen asteen opiskelijan opintotukeen on poistettu.
Pienituloisten perheiden lukio- tai ammatillisen koulutuksen opiskelijoille ryhdytään maksamaan opintotuen oppimateriaalilisää. Alle 20-vuotias pienituloisen perheen opiskelijalle tulee oikeus oppimateriaalilisään, jonka määrä on 46,80 euroa kuukaudessa.
Toisen asteen opiskelijoiden oppimateriaalikustannusten alentamiseksi luodaan uusia malleja oppimateriaalipiloteilla lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Tähän on varattu yhteensä 4 miljoonan euro määräraha.
Peruskouluista tutut, maailmallekin levinneet harjoittelukoulut eli norssit laajenevat varhaiskasvatukseen. “Pikkunorssit” avaavat uusia mahdollisuuksia varhaiskasvatuksen opettajien koulutukseen kuuluvan harjoittelun kehittämiseen ja vahvistavat varhaiskasvatuksen tutkimuksen, yliopisto-opetuksen ja päiväkotien yhteyttä.
Hallituskaudella käynnistetty peruskoulujen tutoropettajatoiminta kattaa nyt yli 90 prosenttia Suomen kunnista. Lisäksi toiminnan pilotoinnissa on mukana lähes 190 lukiota eli noin puolet Suomen lukioista.
Osana hallituksen käynnistämää jatkuvan oppimisen reformia yliopistoille myönnettiin 30 miljoonan euron rahoitus jatkuvan oppimisen koulutustarjonnan ja toimintamallien kehittämiseen. Lisäksi korkeakoululakeja muutettiin tuomaan yliopistoille ja ammattikorkeakouluille uusia mahdollisuuksia vastata yhteiskunnan ja työelämän muuttuviin tarpeisiin, kuten jatkuvan oppimisen kysyntään. Esimerkiksi YAMK-opiskelijaksi pääsyä helpotettiin.
Osaajapulaan on vastattu uudistusten lisäksi koulutuslisäyksillä, jotka kohdennetaan aloille, joilla on pulaa osaavasta työvoimasta. Tarkoitukseen on myönnetty muun muassa 10,9 miljoonan euron erityisavustukset, joilla vastataan osaajapulaan rakennus-, teknologia- sekä sosiaali- ja terveysaloilla sekä 19 miljoonaa euroa koodaripulaan vastaamiseksi.
Korkeakouluihin on tehty mahdolliseksi ympärivuotinen haku. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut voivat täyttää yhteishaussa yli jääneitä paikkoja joustavasti.
Osana tutkimuksen lippulaivat -ohjelmaa perustetaan alkuvuodesta 2019 säätiö, johon siirretään 60 miljoonan euron edestä valtion omistamia osinkoa tuottavia osakkeita. Säätiön perustamisella tuetaan tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta, joka on alansa kansainvälisessä kärjessä.
Ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjen kehittämistä ja koulutusvientiä vauhdittamaan perustetaan osakeyhtiö, jolle valtio luovuttaa 80 miljoonan euron pääoman. Perustettava osakeyhtiö myöntää rahoitusta yritystoimintaan, jolla tuetaan ammatillisen koulutuksen järjestäjien oppimisympäristöjen ja opetusvälineistön kehittämistä sekä koulutusvientiä.
Kulttuuri, liikunta ja nuoriso
Liikkuva koulu -ohjelma on laajennettu valtakunnalliseksi. Kuntia tuetaan kolmen vuoden aikana yhteensä 21 miljoonalla. Ohjelma tuo tunnin liikuntaa päivässä peruskoululaisten päivään muun muassa liikunnallisin oppitunnein, koulumatkaliikunnalla tai järjestämällä liikuntaa koulujen iltapäiviin yhdessä paikallisten urheiluseurojen kanssa. Kuntia tuetaan kolmen vuoden aikana yhteensä 21 miljoonalla. Vuoden 2018 lopussa ohjelmassa oli mukana 93 % Suomen kunnista ja 90 % kouluista. Peruskoululaisista 92 % käy koulua Liikkuvassa koulussa.
Kansainvälisiä elokuva- ja tv-tuotantoja houkutellaan Suomeen audiovisuaalisen alan tuotantokannustimella. 17 Euroopan maassa vastaava mekanismi jo on, ja sen puuttuminen Suomesta on karkottanut ulkomaisia tuotantoyhtiöitä ja ajanut kotimaisetkin ulkomaille.
Kirjailijoiden lainauskorvaukset yleisistä kirjastoista ja tiedekirjastoista on nostettu pohjoismaiselle tasolle. Näin maksetaan reilu korvaus teoksensa julkiseen käyttöön luovuttaville tekijöille.
Turvapaikanhakijanuorten vapaa-ajan toimintaa tuetaan. Hallitus on päättänyt yli miljoonan euron tuesta ja rahoituksen jatkumisesta myös tulevina vuosina.
Peruskoululaisten aamu- ja iltapäivien harrastusmahdollisuuksiin panostetaan. Lastenkulttuurin kärkihankkeen osana lapsilta ja nuorilta kysyttiin heidän kiinnostuksistaan taiteen, kulttuurin ja urheilun harrastamiseen. 120 000 peruskoululaista vastasi ministeriön kyselyyn, jonka perusteella jaetaan nyt kolmen vuoden aikana 7,7 miljoonaa euroa näiden toiveiden toteuttamiseen
Luovan talouden ja työn mahdollisuuksia edistetään osana hallituksen yrittäjäratkaisuja, Business Finland -kasvuohjelmia sekä Matkailu 4.0 -ohjelmaa.
Työelämä, yrittäjyys ja energia
Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
Keskeisintä
Kauppojen aukioloajat vapautettiin. Päätösvalta kauppojen aukioloista annettiin kauppiaille. Tämä on tavoite, jotka Kokoomus on vuosikausia ajanut, ja tällä kaudella se saatiin vihdoin toteutumaan.
Hallitus päätti kunnianhimoisesta energia- ja ilmastostrategiasta. Kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa linjataan toimia, joilla Suomi saavuttaa hallitusohjelmassa sekä EU:ssa sovitut tavoitteet vuoden 2030 osalta ja etenee johdonmukaisesti kohti kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä 80-95 prosentilla vuoteen 2050 mennessä.
Energia- ja ilmastostrategia
Luovutaan kivihiilen energiakäytöstä, ja tuontiöljyn käyttö puolitetaan vuoteen 2030 mennessä
Liikenteen biopolttoaineiden osuus nostetaan 30 prosenttiin, minkä lisäksi Suomessa otetaan käyttöön 10 prosentin bionesteen sekoitusvelvoite työkoneissa ja lämmityksessä käytettävään kevyeen polttoöljyyn.
Uusiutuvan energian osuus liikenteessä ylittää selvästi hallitusohjelman tavoitteen.
Uusiutuvan energian osuus loppukulutuksessa yltää n. 50 prosenttiin ja energian hankinnan omavaraisuus 55 prosenttiin.
Tavoitteena on vähintään 250 000 sähkökäyttöistä ja 50 000 kaasukäyttöistä autoa.
Tekoja
Hankintalain kokonaisuudistus. Byrokratia vähenee, pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuudet osallistua hankintoihin helpottuvat, kilpailun edellytykset vahvistuvat ja innovatiivisille hankinnoille on saatu ajanmukaiset säädöspuitteet.
5 vuoden irtisanomissuoja kuntaliitosten yhteydessä poistettu. Tämä tarjoaa kunnille paremmat edellytykset kuntaorganisaation kehittämiseen kuntaliitosten yhteydessä.
Hallitus panostaa biotalouteen ja puhtaisiin energiaratkaisuihin 300 miljoonalla eurolla. Nämä vauhdittavat uuden teknologian kehitystä.
Työllistämisen esteitä on purettu. Määräaikaisia työsopimuksia voidaan solmia joustavammin, koeaikaa pidennetty neljästä kuukaudesta kuuteen, ja työntekijän takaisinottovelvoitetta on kavennettu.
Tämä madaltaa työllistämisen piilokynnyksiä ja siten helpottaa uusien työtilaisuuksien syntymistä.
Työttömien työnhakijoiden palveluita uudistetaan. Työttömän työnhakijan työllistymiseen kiinnitetään entistä enemmän huomioita suorittamalla mm. säännöllisiä haastatteluja. Työvoimapalveluiden resursseja vahvistetaan palveluiden varmistamiseksi.
Sairauspoissaoloja ja sairausriskin vaikutuksia työnantajalle vähennetään. Viiden viikon ja sitä pidempiin vuosilomiin sisällytetään kuuden päivän omavastuu vuosilomalla sairastumisesta.
Yrittäjyys (mukana myös muita kuin TEM-asioita)
Hallitus on parantanut yrittäjän puolison työttömyysturvaa. Yrittäjän puoliso on oikeutettu vastaavaan työttömyysturvaan kuin palkansaaja, jos hän työskentelee perheenjäsenen yrityksessä, jossa hänellä itsellään ei ole omistusosuutta.
Pienten yritysten työllistämiskynnystä on helpotettu. Jatkossa irtisanomistapauksissa yrityksen koko otetaan aiempaa paremmin kokonaisharkinnassa huomioon. Täsmennys on merkittävä asia pienille yrityksille. Pienen yritysten työllistämisriski alenee ja työllistämishalukkuus kasvaa. Se on vuoroltaan iso asia niille työttömille, jotka pienet yritykset rohkaistuvat palkkaamaan muutoksen jälkeen.
Yrittäjyydestä on tehty kannattavampaa kannustavan veropolitiikan avulla. Hallituksen hyväksymässä yrittäjyysveropaketissa erityisesti pienyrittäjien asemaa on parannettu yrittäjävähennyksellä ja maksuperusteisen arvolisänveron käyttöä laajentamalla. Tämän lisäksi hallitus on korottanut mm. kotitalousvähennystä. Lisäksi hallitus on helpottanut sukupolvenvaihdoksia yrityksissä ja metsätiloilla.
Yksityisiltä osakeyhtiöiltä poistetaan 2 500 euron vähimmäispääomavaatimus. Muutoksen tavoitteena on helpottaa yritystoiminnan aloittamista.
Maaseutu
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
Keskeisintä
Maataloustuotannon toimintaedellytyksiä on parannettu sekä myönnetty 50 miljoonan euron kriisipaketti. Lisärahoitusta on myönnetty maatalouden investointien turvaamiseksi ja muihin ruuantuotannon kannattavuuden edistäviin toimiin.
Maataloustuotannon sääntelyä on kevennetty. Tämän lisäksi hallitus on edistänyt luomumaidon käytön lisäämistä julkisissa hankinnoissa sekä liha- ja maitovalmisteiden alkuperämerkintöjen käytön lisäämistä.
Elintarvikevienti on lähtenyt kasvuun. Hallitus on edesauttanut uusien vientimarkkinoiden avautumista suomalaiselle elintarviketuotannolle mm. Kiinaan.
Ravinteita kierrätetään ja vesiä suojellaan. Mm. ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelma tuo yhteensä 12,4 miljoonaa euroa uusien ratkaisujen kehittämiseen. Selvitetään, miten suomalaisen maatalouden ravinneomavaraisuutta voisi nostaa tehokkailla ravinteiden kierrätyksen ohjauskeinoilla.
Hallituksella on määrätietoinen linja lohen suojelemisessa ja ylikalastukseen vähentämisessä. Vuonna 2011 kokoomuksessa aloitettu kestävän kalastuksen linja alkanut tuottamaan tulosta.
Lohikiintiö on vahvistettu tutkijoiden suositusten mukaiseksi ja uhanalaisten kalakantojen suojelussa on edetty harppauksin.
Tekoja
Maatalouden kriisipaketti 50 miljoonaa vuodelle 2017.
Vuonna 2018 luonnonhaittakorvauksien leikkaukset puolitetaan siirtämällä tähän tarkoitukseen yhteensä 21 miljoonaa euroa. Vaikeassa sadonkorjuutilanteessa olevia viljelijöitä tuetaan 25 milj. euron panostuksella energiaveron palautusjärjestelmän kautta.
Aktiiviset toimet kotimaassa ja EU-tasolla maatalouden tämän hetkisen äärimmäisen vaikean tilanteen helpottamiseen.
Lisäpanostukset maatalouden ympäristö-, energia- ja eläinten hyvinvointi-investointeihin. Investointituki nousi 35 prosentista 40 prosenttiin.
Maatalousyrittäjien jaksamisen tukeminen huojentamalla lomituksen sijaisavun maksuja sekä Välitä viljelijästä -hankkeen avulla.
Suomi sallii hyönteisten pääsyn elintarvikemarkkinoille.
Maatilojen energiainvestointeja on tuettu valtiontakauksin.
Kalastuslain voimaantulo ja kalastusasetus. Uudet kalatalousalueet aloittavat toimintansa vuoden 2019 alusta lähtien.
Eläinten hyvinvointikorvauksen toimenpiteitä ja niiden perustasoja yksinkertaistettiin.
Lisäpanostukset kärkihankkeiden kautta uhanalaisten kalakantojen tilan parantamiseen (kalatierahat ja esim. äärimmäisen uhanalaisen Saimaan järvilohen elvyttäminen) ja lisäsatsaukset siniseen biotalouteen, kuten vesialan kansainvälistymiseen, vesistömatkailuun sekä vesistöjen ravinteiden ja energian uudenlaiseen hyödyntämiseen.
Saimaannorpan suojelun parantaminen laajentamalla kalastuskieltoalueita. Saimaalla on jo lähes 400 norppaa. Kannan kasvu on saatu turvattua.
Äänekosken biotuotetehtaan edistäminen. Hanke toimii malliesimerkkinä suuren teollisuushankkeen lupaprosessin hoitamisesta nopeasti ja sujuvasti mm. ennakkoneuvottelumenettelyä hyödyntäen.
Sähköisen puukauppapaikan avaaminen osoitteessa Kuutio.fi. Metsänomistajille maksuton palvelu helpottaa merkittävästi puunhankintaa ja puukaupan tekemistä ja sen on ottanut käyttöön myös henkilöitä, jotka eivät ole aiemmin tehneet toimenpiteitä metsäomaisuudelleen.
Metsävaratietojen avoimuuden lisääminen hallituksen esityksen myötä. Metsävaratiedot ovat entistä avoimempia, ajantasaisempia ja laadukkaampia. Tietovarantojen julkisen saatavuuden parantaminen on luonut edellytyksiä mm. uuden liiketoiminnan syntymiselle. Metsävaratietojen saatavuus on tehostunut ja sähköiset palvelut kehittyneet huomattavasti metsätieto ja sähköiset palvelut –hankkeen myötä. Toimet mahdollistavat koko metsäalan kilpailukyvyn paranemisen ja lisäävät Suomen houkuttelevuutta.
Tuotantoeläinten lannanpoltto sallitaan jatkossa ilman jätteenpolttolupaa EU-asetuksen muutoksen myötä. Suomi on ajanut aktiivisesti etenkin hevosenlannan polton helpotuksia EU-lainsäädäntöön.
Hallitus oli aktiivinen LULUCF-neuvotteluissa, joista lopulta saatiin Suomelle oikeudenmukainen neuvottelutulos.
Elintarvikealan toimijoihin kohdistuvaa byrokratiaa purkava hallituksen esitys annettiin. Valvonnan painopistettä siirretään huoneistojen valvonnasta toiminnan valvontaan. Pyrkimyksenä on siirtyä valvontakäynneistä kohti yrittäjien neuvontaa ja valmennusta.
Eläinsuojelulainsäädäntö on hallituksen esityksessä päivitetty vastaamaan nykyisin saatavilla olevaa tieteellistä tietoa eläinten hyvinvoinnista. Samalla on turvattu suomalaisen eläintuotannon toimintaedellytykset jatkossakin. Lisäksi hallitus on ottanut askeleita pentutehtailun kieltämiseksi. Koirien pakollisesta tunnistusmerkinnästä ja rekisteröinnistä on tarkoitus säätää myöhemmin. Kokoomuksen aloitteesta laissa on säädetty myös mm. vapaasta juomavedestä.
Hallitus on purkanut metsästämisen normeja. Hirvieläinten ja villisian metsästystapoja monipuolistetaan. Lisäksi nuorten riistanhoitomaksua on alennettu. Tavoitteena on monipuolistaa metsästysharrastusta ja tuoda näin uusia ihmisiä harrastuksen pariin.
Pölyttäjien elinmahdollisuuksia on parannettu. Ekologisen alan tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja parantaminen. Mesikasvien viljely tukee osaltaan tavoitetta lisäämällä pölyttäjien ja muiden hyönteisten elinmahdollisuuksia.
Satovahinko- ja kasvintuhoojavahinkovakuutusten verosta luovutaan.
Aktiiviviljelijäkäsitteen niin sanottu kieltolista on purettu.
Naakka palautettiin metsästettävien lajien joukkoon.
Korjattiin kalastuslakia tuomalla seuraamusmaksu salakalastukseen sekä palauttamalla Ylä-Lapin paikallisten kalastusoikeudet.
Ympäristö
Ympäristöministeriön hallinnonala
Keskeisintä
Kiertotalouden vauhdittaminen. Hallitus on osoittanut 34 miljoonaa euroa kärkihankkeeseen lanta-kaasu-ketjun kehittämiseksi, jätteen kierrätysasteen asettamiseksi 50% ja jätealan yrittäjyyden edistämiseen rajaamalla kuntien monopolia.
Hallitus hyväksyi kalastrategian.
Hossan kansallispuiston perustaminen ja Porkkalan luonnonsuojelualueen virkistyskäytön rahoittaminen.
Tekoja
Maakuntakaavojen alistaminen ympäristöministeriön vahvistettavaksi lopetettu.
Rakentamisen poikkeamispäätökset ovat siirtyneet kokonaan kunnille.
Ympäristönsuojelulain 3. vaihe on käynnistetty. Vaiheen tarkoituksena on sujuvoittaa ympäristölupamenettelyä.
Maankäyttö- ja rakennuslakia on uudistettu. Esimerkiksi kaavoituksen ja rakentamisen lupaprosesseja on sujuvoitettu ja normeja purettu. Kauppakeskusrakentamisen helpottaminen suuryksikköääntelyä keventämällä lisää työtä, investointeja ja kaupan kilpailua.
Haja-asutuksen jätevesikäsittelyn vaatimuksia kohtuullistettiin.
Esteellisyysvaatimuksia kohtuullistettiin asuntorakentamisessa. Kohtuullistaminen tuo joustavuutta asuntorakentamiseen siellä, missä nykyiset vaatimukset eivät ole tarkoituksenmukaisia.
Itämeren jätehuolto turvattiin. Jätehuoltomme nojaa merialueilla ja sisävesillä Pidä Saaristo Siistinä ry:n tekemään tärkeään työhön. Pidä Saaristo Siistinä ry:n käyttämä huoltoalus on tullut elinkaarensa päähän ja alushankinnan mahdollistamiseksi on osoitettu 0,5 miljoonan euron määräraha.
Hallitus vauhdittaa kiertotaloutta monin tavoin. Kiertotaloutta edistetään lainsäädännön keinoin, ja hallinnon toimintatapoja on virtaviivaistettu. Kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomainen osaamiskeskus perustetaan keväällä 2018.
Luontolahjani satavuotiaalle -kampanja. Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan kunniaksi maanomistajia kutsuttiin perustamaan yksityisiä luonnonsuojelualueita. Valtio osallistuu kampanjaan suojelemalla yksityisten osallistujien suojelualueita vastaavan pinta-alan. Uusia suojelualueita perustettiin vuoden 2017 aikana yhteensä 170 kappaletta, jotka ovat yhteensä 3064 hehtaaria. Kampanja ylitti siis reilusti tavoitteensa, joka oli 1800 hehtaaria.
Hallitus on koostanut muovitiekartan, johon on koottu joukko keskeisiä toimia muovien aiheuttamien haasteiden ratkaisemiseksi.
Hallitus päätti lisätä METSO-ohjelman rahoitukseen 5 miljoonaa euroa. Päätöksellä pidetään täysimääräisesti kiinni ohjelman suojelutavoitteiden täyttymisestä.
Natura 2000 -verkosto on päivitetty.
Puurakentamista on edistetty. Ministeriö on käynnistänyt esimerkiksi puurakentamisen tukiohjelman, jonka ensimmäisellä kierroksella tuetaan digitalisaatiota edistäviä hankkeita.
Lupa-asioinnista tehdään joustavampaa yhden luukun hankkeen myötä. Uudistus koskee ympäristölupia, vesilain mukaisia lupia, luonnonsuojelulain mukaisia poikkeuspäätöksiä, ympäristövaikutusten arviointia ja rakennuslupia. Samalla on edistetty myös sähköistä asioimista.
Laki ja oikeus
Oikeusministeriön hallinnonala
Keskeisintä
Rangaistuksia on kiristetty laajalla ohjelmalla. Tarkoituksena on nostaa uhrin näkökulma nykyistä suurempaan rooliin.
Ylivelkaantuneiden asemaa on parannettu. Ylivelkaantuminen vaikeuttaa monin eri tavoin ihmisten arkea. Tämän vuoksi olemme toimineet ylivelkaantumisen ennaltaehkäisemiseksi ja pyrkineet parantamaan jo ylivelkaantuneiden asemaa.
Tuomioistuinprosessien joustavoittaminen ja tehostaminen säästävät resursseja ja mahdollistavat tuomioistuimien keskittymisen ydintoimintaansa, monimutkaisten juridisten asioiden ratkaisemiseen.
Tekoja
Rangaistuspolitiikkaa on kiristetty. Raiskaus- ja hyväksikäyttörikoksia koskevan rikoslainsäädännön kokonaisuudistus on aloitettu. Uudistuksen tavoitteena on muuttaa rikoslakia siten, että suostumuksen asema raiskauksen tunnusmerkistössä vahvistuisi nykyisestä. Toisena keskeisenä tehtävänä työryhmällä on valmistella muutokset, joilla sukupuoliyhteys nuoren lapsen kanssa säädetään rangaistavaksi raiskausrikoksena. Myös rangaistusasteikot tulevat työssä arvioitavaksi.
Ehdollisia vankeusrangaistuksia on tehostettu valvonnalla myös yli 21-vuotiaiden osalta. Valvontaan voidaan jatkossa tuomita silloin, kun ehdollista vankeutta yksistään olisi pidettävä riittämättömänä rangaistuksena rikoksesta. Myös tilanteissa, joissa tuomitun aiempi rikollisuus, henkilökohtaiset olot ja rikokseen johtaneet seikat huomioon ottaen valvonta olisi tarpeen uusien rikosten ehkäisemiseksi. Yhdyskuntapalveluksen maksimimäärää nostettiin 90 tunnista 120 tuntiin.
Vapautuvien vankien väkivaltariskin arviointia ja valvontaa laajennetaan. Hallitus on tehnyt esityksen ehdonalaisen vapauden valvontaa koskevien säännösten tiukentamista. Ehdonalaisen vapauden valvontaan asettamisen edellytyksiin lisättäisiin korkeaksi arvioitu väkivalta- tai seksuaalirikokseen syyllistymisen riski. Tavoitteena on vähentää murhaan, tappoon tai murhan yritykseen syyllistyneiden sekä väkivalta- ja seksuaalirikosten uusijoiden todennäköisyyttä syyllistyä uusiin rikoksiin. Vapautumisvaiheessa väkivalta- ja seksuaalirikollisille tehtäisiin säännönmukaisesti väkivaltariskin arviointi. Tavoitteena on varmistaa se, että ehdonalaisen vapauden valvontaan määrätään väkivalta- ja seksuaalirikoksiin syyllistyneistä erityisesti ne, joiden riski syyllistyä uudelleen samankaltaiseen rikokseen on arvioitu korkeaksi.
Rikoksenuusijoiden rangaistuksia on kiristetty. Rikoksenuusijoiden mahdollisuus ehdonalaiseen vapautumiseen tiukentui. Esitys lisäsi rikosoikeusjärjestelmän oikeudenmukaisuutta ja hyväksyttävyyttä. Jatkossa vanki vapautetaan ehdonalaiseen vapauteen, kun tämä on suorittanut puolet vankeusrangaistuksestaan, jos hän ei ole rikosta edeltäneiden viiden vuoden aikana ollut vankilassa. Nykyisin vastaava määräaika on kolme vuotta. Muutos koventaa rikoksenuusijoiden rangaistuksia. Esityksen tavoitteena on parantaa ehdonalaisjärjestelmää siten, että se on nykyistä oikeudenmukaisempi ja uskottavampi. Järjestelmän uskottavuuden kannalta voimassa olevan lainsäädännön mukainen kolmen vuoden rikokseton aika on liian lyhyt. Määräajan nostaminen kolmesta viiteen vuoteen vastaa aikaisempaa sääntelyä, sillä viiden vuoden määräaika muutettiin kolmeksi vuodeksi 1970-luvulla.
Sakon muuntorangaistus on palautettu. Jatkossa seitsemännestä samanlaisesta teosta vuoden sisällä asia menisi käsiteltäväksi käräjäoikeudessa, jonka määräämä sakko olisi muutettavissa vankeudeksi, kun taas poliisin määräämät sakot eivät ole muutettavissa vankeudeksi.
Ylivelkaantumiseen puuttumisen toimenpiteet
Ulosottokaarta muutettiin ulosottoon liittyvien työllistymisen kannustinloukkujen purkamiseksi. Uudistuksella lisättiin ulosotossa olevien työttömien kannustimia ottaa työtä vastaan.
Talous- ja velkaneuvonta on siirretty kunnilta ja aluehallintovirastoilta oikeusapu- ja edunvalvontapiireille. Muutoksella vahvistettiin palvelujen laatua. Talous- ja velkaneuvonnan resursseja on lisätty tälle vuodelle kolmella miljoonalla eurolla vuoden 2018 tasoon nähden. Tällä ehkäistään ylivelkaantumista sekä parantamaan jo velkaantuneiden asemaa. Palvelun alueellinen saatavuus turvataan ja lisätään yhteistyötä velkaongelmien ennaltaehkäisemiseksi. Myös talous- ja velkaneuvonnan sähköisen asioinnin palvelua kehitetään. Talous- ja velkaneuvonnassa tulee työskentelemään 175 henkilöä, jotka sijoitetaan kaikkiin 23 oikeusaputoimistoon.
Ulosottolaitokselle ja tuomioistuimille on kohdistettu lisäresursseja ylivelkaantuneiden tukemiseen ja asioiden hoitamiseen. Mitä useampi saa ensimmäistä kertaa ulosottoon joutuessa apua, ja saa hoidettua asiansa kuntoon, sitä enemmän vältetään ulosoton asiakkuuden kierrettä. Ulosottolaitokselle on lisätty miljoona euroa tälle vuodelle velallisten neuvonnan tehostamiseen. Uusilla resursseilla luodaan asiantuntijaverkosto neuvontaan ulosottolaitokseen. Lisäksi ylivelkaantuneiden aseman parantamiseksi tuomioistuimille osoitettiin 2 miljoonan euron lisämääräraha velkomusasioiden joutuisaan käsittelyyn. Näillä lisäyksillä voidaan kohdistaa tuomioistuinkäsittelyyn ja ylivelkaantuneiden neuvontaan yhteensä 50 henkilötyövuotta.
Kuluttajaluottojen korkosääntelyä on kiristetty. Kuluttajaluottojen aiheuttamia velkaongelmia ja kohtuuttoman kalliiden luottojen tarjontaa pyritään vähentämään lakimuutoksella, jossa mm. laajennettiin korkokatto koskemaan myös yli 2000 euron suuruisia luottoja ja kiristettiin korkokaton rikkomisen seuraamuksia. Jatkossa kaikkia kuluttajaluottoja koskee 30 %:n korkokatto.
Lapsen oikeuksia on parannettu
Lapsen asemaa on parannettu huolto- ja tapaamisoikeusasioista sovittaessa. Jatkossa lapsella on oikeus tavata kaikkia sellaisia henkilöitä, jotka ovat lapselle erityisen läheisiä. Tällaisia henkilöitä voivat olla jatkossa esimerkiksi lapsen isovanhemmat. Lisäksi vanhempien velvollisuutta suojella lasta väkivallalta ja vaalia lapselle läheisiä ihmissuhteita vahvistetaan.
Lapsiavioliitot on kielletty. Avioliittolain alaikäisten avioliitot mahdollistavasta poikkeuslupamenettelystä luovuttiin. Kyse on periaatteellisesti tärkeästä muutoksesta, jossa alaikäisten suojelua koskeville näkökohdille on annettu keskeinen painoarvo.
Lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistuksia on kiristetty. Uudistuksella pyritään suojelemaan lapsia entistä tehokkaammin. Rangaistusten tiukentaminen korostaa lasten ruumiillisen koskemattomuuden merkitystä. Ankarammalla suhtautumisella voidaan ennaltaehkäistä lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia.
Muita hyviä tekoja
Oikeusprosesseja yleisissä tuomioistuimissa on kevennetty. Syytetyn velvollisuutta olla henkilökohtaisesti läsnä pääkäsittelyssä on lievennetty. Lisäksi tuomioistuimen kokoonpanovaatimuksia on kevennyttä asioissa, joissa useamman tuomarin kokoonpano ei ole välttämätön syytetyn oikeusturvan näkökulmasta.
Osakeyhtiön vähimmäispääomavaatimus on poistettu. Uudistus helpottaa ammatinharjoittamista ja muuta mikro- ja pienyritystoimintaa. Lisäksi uudistus helpottaa yhtiön digitaalista ilmoittamista ja rekisteröinnin automatisointia.
Asunto-osakeyhtiöiden päätöksentekoa joustavoitettiin peruskorjauksen ja täydennysrakentamisen osalta.
Ajokieltoseuraamukset on siirretty kaikilta osin poliisille. Tuomioistuimet pystyvät jatkossa paremmin keskittymään monimutkaisempiin tapauksiin
Uusi etu- ja sukunimilaki keventää menettelyä nimiasioissa ja mahdollistaa siirtymisen joustavaan sähköiseen menettelyyn.
Terveys ja hyvinvointi
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
Keskeisintä
Palveluita käyttävän ihmisen mahdollisuus valita palveluntuottajansa on ollut mukana sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen valmistelussa keskeisenä osana Kokoomuksen linjausten mukaisesti. Valinnanvapaus sosiaali- ja terveyspalveluissa parantaa palvelujen laatua ja saatavuutta sekä ihmisten mahdollisuutta vaikuttaa palveluihinsa.
Tutkimus- ja innovaatiotoimintaa kehittää laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä. Laki edistää ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Tämän lainsäädännön päälle voidaan tulevaisuudessa rakentaa esimerkiksi suomalaista biopankkitoimintaa.
Alkoholilaki uusittiin. Monia vanhentuneita normeja karsittiin erityisesti ravintola-alalta. Ravintoloiden aukioloajat vapautettiin kokonaan, ja anniskelun jatkoajat muutettiin ilmoituksenvaraisiksi. Pienpanimoille ja muille juomavalmistajille sekä ravintoloille annettiin ulosmyyntioikeus samoilla ehdoilla kuin esimerkiksi päivittäistavarakaupalla on. Tilapäisten anniskelupisteiden perustamista esimerkiksi ulkoilmatapahtumissa helpotettiin. Happy hour -mainonta vapautettiin. Päivittäistavarakaupan prosenttirajaa nostettiin sekä purettiin valmistustapaa koskeva sääntely.
Terveys ja hyvinvointi
Sote-uudistuksen valinnanvapautta pohjustava palvelusetelikokeilu alkoi vuonna 2017 ja väliarvioinnin mukaan asiakkaat arvostivat lääkäriaikojen saatavuutta. Palvelusetelikokeilu tuottaa tietoa asiakaslähtöisistä palveluista valinnanvapauden käyttöönottoa varten. Kokeilussa mukana ovat olleet Hyvinkään kaupunki, Keski-Uusimaa, Hämeenlinna, Jyväskylä, Tampere, Ylä-Savo, Eksote, Kainuu, Pohjois-Karjala, Vaasan kaupunki ja Päijät-Häme. Valinnanvapauspilottihankkeisiin on varattu 200 miljoonan euron rahoitus.
Muitakin kokeiluja on tehty hyvin tuloksin. Esimerkiksi asiakkaat ovat saaneet valita sote-palveluita henkilökohtaisen budjetin avulla. Sen käyttöä kokeilleet asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä. Tämä valinnanvapauslainsäädännössäkin oleellisesti mukana oleva henkilökohtainen budjetti mahdollistaa asiakkaan osallisuuden ja itsemääräämisoikeuden, sillä hän voi vaikuttaa palveluiden sisältöön ja valita, mistä hankkii asiakassuunnitelmaansa kuuluvat palvelut. Etenkin elämän mittaisissa palveluissa, kuten vammaisten asumispalveluissa, tämä on arvokas väline ihmisoikeuksien toteutumiseksi.
Isyyslain muutos. Isyyden voi tunnustaa avoliitossa jo ennen lapsen syntymää.
Hallitus uudisti tupakkalakia EU:n direktiivien mukaisesti. Uusi tupakkalaki pyrkii estämään erityisesti nuorten tupakointia kieltämällä tupakkatuotteissa tuoksut ja maut. Lisäksi autoissa tupakoiminen on jatkossa kielletty, kun kyydissä on alle 15-vuotias lapsi.
YK:n vammaissopimus ratifioitiin muuttamalla kehitysvammaisten erityishuollosta annettua laki. YK:n vammaissopimuksen ratifiointi suojaa paremmin syrjintää vastaan sekä antaa työkaluja oikeuksien toteuttamiseen. Vammaispalveluja koskeva lainsäädäntöesitys annettiin 2018.
Hallitus julkaisi oman tasa-arvo-ohjelman vuosille 2015-2019 ja samapalkkaisuusohjelman.
Tasa-arvo-ohjelma kokoaa yhteen hallituksen tavoitteet sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi.
Hallitus antoi esityksen lastensuojelulain muuttamiseksi. Lailla vahvistetaan lapsen oikeutta hyvään kohteluun, huolenpitoon ja kasvatukseen. Lasta tulee kuulla vahvemmin lastensuojelussa.
Turvakotien valtion rahoitus kasvaa, jotta turvakotipaikkoja saadaan lisää. Turvakotien ja perhepaikkojen määrä on kasvanut selvästi vuodesta 2015, jolloin turvakotien rahoitus siirtyi valtion vastuulle.
Genomistrategian toimeenpanoa vauhditettiin.
Vesirokkorokote sisällytettiin kansalliseen rokotusohjelmaan. Lasten rokottaminen vesirokkoa vastaan säästää sekä yhteiskunnan varoja että lapsia ikävältä sairaudelta sekä sen jälkitaudeilta.
Hallitus on antanut kaksi lääkelain muutosesitystä. Niillä mahdollistettaisiin itsehoitolääkkeiden hintakilpailu eli apteekit voivat myydä itsehoitolääkkeitä omasta katteestaan tinkimällä, vain enimmäishinnasta säädettäisiin. Lisäksi uuden apteekin perustamisedellytyksiä laajennettaisiin. Uusien apteekkien perustamisedellytysten muuttamisen tavoitteena on lisätä apteekkien määrää etenkin siellä, missä ihmiset liikkuvat sekä esimerkiksi sairaaloiden tai päivystysten yhteyteen.
Sairaanhoitajien rajattu lääkkeenmäärääminen mahdollistettiin ottaa käyttöön nykyistä laajemmin kunnan tai kuntayhtymän järjestämisvastuulle kuuluvissa perusterveydenhuollon avohoidon palveluissa sekä erikoissairaanhoidon avohoidon palveluissa. Rajattu lääkkeenmäärääminen olisi mahdollista ottaa käyttöön myös kunnan tai kuntayhtymän järjestämisvastuulle kuuluvissa sopimuksen perusteella tai kunnan tai kuntayhtymän lukuun muulla tavoin hankittavissa terveydenhuollon avohoidon palveluissa.
Hyväksyttiin YTHS:n laajennus esitys, palvelut myös ammattikorkeakouluopiskelijoille.
Toimeentulo
Hallitus päätti lakimuutoksesta, joka sallii ikääntyneen pitkäaikaistyöttömän siirtyä eläketuen piiriin ennen eläkkeelle siirtymistä.
Toimeentulotuen maksatus siirrettiin Kelalle vuoden 2017 alusta, minkä lisäksi toimeentulotuki suojattiin indeksien alentamiselta. Siirto Kelaan parantaa eri kunnissa asuvien ihmisten yhdenvertaisuutta ja vähentää kuntien tehtäviä.
Hallitus uudisti omaishoitoa ja perhehoitoa koskevaa lainsäädäntöä. Uudistus parantaa omaishoitajien jaksamista, palveluja ja mahdollisuuksia vapaisiin sijaishoitajakäytäntöjä parantamalla. Muun muassa omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastukset lisättiin lakiin. Koti- ja omaishoitoon kehitetään myös uusia toimintamalleja, joita testataan alueellisissa kokeiluhankkeissa.
Yrittäjän sairausvakuutuslain mukaista omavastuuaikaa lyhennettiin sairastumispäivään. Lisäksi molemmille vanhemmille voidaan jatkossa maksaa yhtä aikaa erityishoitorahaa kotona tapahtuvan lapsen saattohoidon ajalta.
Hallitus on päättänyt nostaa kaikkein pienituloisimpien eläkeläisten takuueläkettä hallituskauden aikana kolmesti. Myös toimeentulotuen perusosaa korotettu kolme kertaa.Eläkeuudistus vietiin loppuun. Eläkeuudistus takaa eläkejärjestelmän kestävyyden ja sukupolvien välisen tasa-arvon.
Yksinhuoltajalle maksettavaa lapsilisää korotettiin.
Työttömyysetuuden määrään vaikuttaa työttömän aktiivisuus työttömyysturvan aktiivimallin myötä. Malli kannustaa lyhyiden töiden vastaanottamiseen ja ehkäisee pitkäaikaistyöttömyyttä. Jos työnhakija on riittävän aktiivinen, maksetaan etuutta normaalisti. Jos aktiivisuutta ei ole riittävästi, työttömyysetuus heikkenee 4,65 prosenttia seuraavien 65 maksupäivän ajaksi. Työttömyyden alun omavastuupäivien määrä vähentyy muutoksen myötä 7 päivästä 5 päivään, joten malli ei ole vain ehtoja ja etuutta tiukentava.
Osallistavan sosiaaliturvan kokeilu käynnistyi vuoden 2018 alussa. Osallistavan sosiaaliturvan tavoitteena on edistää työikäisten työelämän ja opiskelun ulkopuolella olevien ihmisten osallisuutta, hyvinvointia, työelämävalmiuksia sekä ehkäistä syrjäytymistä. Myös selvitys nuorten osallistumistulosta on lähtenyt käyntiin. Työssä kartoitetaan osallistumistulon toteuttamismuotoja.
Osatyökykyisten työllistymistä vauhditetaan kokeiluhankkeiden avulla. Kokeiluhankkeissa on kehitetty osatyökykyisten työhön paluuta ja työllistymistä tukevaa toimintamallia. Hallituksen Osatyökykyiset työssä -ohjelma on hyvillä tuloksillaan parantanut sekä osatyökykyisten työllisyyttä sekä asenneilmapiiriä ja hallinonalojen rajat ylittävä yhteistyö on tiivistynyt.
Sisäinen turvallisuus ja maahanmuutto
Sisäministeriön hallinnonala
Keskeisintä
Hallitus panosti vuoden 2018 aikana useita merkittäviä lisämäärärahoja sisäisen turvallisuuden toimijoille. Keväällä 2018 varmistettiin 7 200 poliisimiehen taso tekemällä poliisin toimintamenoihin tasokorotus 18,044 milj. euroa vuodelle 2019 ja jatkovuosille 16,4 milj. euroa. Lisäyksiä tehtiin myös Rajavartiolaitokselle ydintoimintojen turvaamiseen sekä Helsinki-Vantaan lentoliikenteen kasvuun varautumiseen sekä Suojelupoliisille tasokorotus ja siviilitiedustelulain voimaantuloon määrärahoja. Kokonaisuudessaan Suojelupoliisin resurssit on nykyisen hallituskauden aikana lähes kaksinkertaistunut.
Poliisi- pelastus- ja rajavartiolaitos
Hallitus nosti turvallisuuden yhdeksi toimintansa painopistealueeksi hallitusohjelman puolivälitarkastelussa. Ministeriö päivitti vuonna 2011 laaditun Turvallinen elämä ikääntyneille -toimintaohjelman. Ohjelmassa päätettiin yli 12 toimenpiteestä ikääntyneiden asumisen turvallisuuden parantamiseksi, tapaturmien määrän vähentämiseksi sekä kaltoinkohtelun, väkivallan ja rikosten ehkäisemiseksi ja torjumiseksi.
Hallitus hyväksyi laajan sisäisen turvallisuuden strategian “Hyvä elämä – turvallinen arki” vuonna 2017. Loppuvuodesta 2018 poliisi julkaisi Kansallisen terrorismintorjunnan strategian 2018-2021 sekä sisäisen turvallisuuden tila raportin tammikuussa 2019.
Poliisin uudessa ennaltaestävän työn strategiassa 2019-2023, nostetaan vuodelle 2019 viisi kärkiteemaa, joihin panostetaan erityisesti: moniammatillinen Ankkuri-toiminta, poliisitoiminta lähiöissä ja harvaan asutuilla alueilla ja yhteistyö oppilaitosten kanssa, naisiin kohdistuvan ja perhe- ja lähisuhdeväkivallan vähentäminen sekä toiminta vähemmistöjen kanssa. Hallitus tukee toimeenpanoa myös lisämäärärahalla. Vuoden 2019 budjettiesitys sisälsi 2,5 milj. euron lisämäärärahan poliisin ennalta estävään toimintaan ja 3,3 milj. euron lisämäärärahan poliisin toimintaan erityisesti harvaan asutulla alueella.
Muita tekoja
Rajavartijoiden toimivaltuuksia yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi on lisätty. Rajavartiolaitos voi jatkossa antaa poliisille sotilaallista voimaa sisältää virka-apua merialueiden lisäksi osittain myös maa-alueilla. Jatkossa rajavartioilla on myös oikeus puuttua miehittämättömän lennokin ja muun lennokin kulkuun sekä tarvittaessa keskeyttää tai rajoittaa yleistä vesiliikennettä. Muutoksilla vastataan Suomen muuttuneeseen turvallisuusympäristöön.
Miehittämättömät lennokit ovat muodostuneet turvallisuusuhkaksi mm. onnettomuuspaikoilla ja mahdollistavat mm. uuden tyyppistä yritysvakoilua. Poliisille on siksi annettu lisää toimivaltaa puuttua miehittämättömien kulkuneuvojen toimintaan.
Rahankeräyslain uudistuksella helpotettiin yhteiskunnan näkökulmasta tärkeiden rahankeräysten järjestämistä. Uudistuksen yhteydessä huolehditaan valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä.
Jatkossa erityisesti taloudelliselta arvoltaan vähäisten kansalaisjärjestöjen ja muiden toimijoiden järjestämien pienkeräysten toteuttaminen helpottuu.
Jatkossa maahantulokiellon rikkomisesta voidaan määrätä sakkoa tai vankeutta enintään yksi vuosi. Uudistuksella kaikki maahantulokiellon rikkomistapaukset saatettiin yhtenäisen rangaistusasteikon alle.
Hallitus on reagoinut Suomen muuttuneeseen turvallisuusympäristöön ja on päivittänyt viranomaisten toimintavalmiuksia. Eduskunnan hyväksymä siviilitiedustelulaki mahdollistaa Suomen kansallista turvallisuutta vaarantavien uhkien torjunnan ja ennaltaehkäisyn nykyistä paremmin.
Julkisten tilojen turvallisuuden arvioiminen on ajankohtaista ulkomailla ja Suomessa tapahtuneiden väkivallantekojen johdosta. Sisäministeri käynnisti hankkeen, jonka tehtävänä on kerätä yleisten alueiden ja julkisten tilojen turvallisuuteen liittyvää aineistoa yhteen ja kartoittaa turvallisuuskäytäntöjä ja turvallisuuden parantamiseksi tehtyjä suunnitelmia. Näiden perusteella tehdään toimenpidesuosituksia yleisten alueiden ja julkisten paikkojen turvallisuuden parantamiseksi sekä pohditaan, tarvitaanko lainsäädäntömuutoksia.
Hallitus laati muutoksen poliisilakiin, jonka myötä poliisille mahdollistettiin oikeus kattavampiin turvallisuustarkastuksiin tilaisuuksissa ja tapahtumissa. Muutoksen myötä tarkastuksissa on jatkossa tilanteen vaatiessa mahdollista käyttää myös huumekoiraa.
Ampuma-aseiden lupaprosessia sujuvoitettiin ja nopeutettiin aseturvallisuudesta tinkimättä uudistamalla ampuma-aselakia.
Suomeen perustettiin Euroopan hybridiosaamiskeskus. Se edistää hybridiuhkien torjuntaa strategisella tasolla ja rakentaa kokonaisturvallisuuden asiantuntijoiden monikansallisia verkostoja. Keskuksen 12 osallistujamaata ovat Espanja, Iso-Britannia, Latvia, Liettua, Norja, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Viro ja Yhdysvallat. EU- ja Nato-mailla on mahdollisuus liittyä keskuksen osallistujamaaksi.
Rahoitus ruotsinkielisen hätäkeskuspäivystäjäkoulutuksen jatkamiselle Vaasassa turvattiin.
EU:n Frontex-operaatioihin on osallistuttu aktiivisesti. Esimerkiksi ulkovartiolaiva Merikarhu on toiminut Välimerellä koko vuoden ajan.
Maahanmuutto
Maahanmuuttovirasto on lisännyt sähköisen ulkomaalaisrekisterin hyödyntämistä maahanmuuttohallinnon lupaprosessissa. Tavoitteena on, että sähköisen tai mobiiliasioinnin piirissä olisi 90 % palveluista. Kehitystyötä tehdään Älykäs digitaalinen virasto -hankkeessa, joka on osa hallitusohjelman mukaista digitalisaatiokokonaisuutta. Hankkeella pyritään tehostamaan toimintaa ja parantamaan tuottavuutta maahanmuuton toimialalla.
Hallitus laati maahanmuuttopoliittisen ohjelman työperusteisen maahanmuuton vahvistamiseksi. Lisäksi sisäministeriö laati yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa laajan selvityksen työntekijöiden, yrittäjien ja opiskelijoiden oleskelulupien pullonkauloista, jolla käsittelyaika aiotaan vuoden 2019 aikana tiputtaa kahteen kuukauteen viime vuonna jopa yhdeksäksi kuukaudeksi venyneestä prosessista.
Ulkomaalaislakia on muutettu siten, että kasvuyrittäjille eli niin sanotuille startup-yrittäjille on luotu oma oleskelulupakategoria. Samalla jatkoluvan hakemisprosessia helpotettiin ja erityisasiantuntijoiden ensimmäisen oleskeluluvan voimassaoloaikaa pidennettiin.
Vapaaehtoisen paluun avustusta korotettiin. Sitä voi saada mm. kansainvälistä suojelua hakenut kolmannen maan kansalainen, joka poistuu maasta vapaaehtoisesti ja pysyväisluonteisesti peruttuaan hakemuksensa tai oleskelulupahakemuksen tultua hylätyksi.
Rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten karkottamista on nopeutettu. Jatkossa tietyt rikoksiin tai yleisen turvallisuuden vaarantamiseen perustuvat karkottamispäätökset voidaan panna täytäntöön kuukauden kuluttua niiden tiedoksi antamisesta. Muutoksen taustalla on hallitusohjelman kirjaus siitä, että törkeisiin rikoksiin syyllistyneiden, rikosten uusijoiden ja yleiselle järjestykselle vaarallisten henkilöiden maasta poistamista nopeutetaan.
Eduskunta on hyväksynyt kansalaisuuslain muutoksen, jonka mukaan jatkossa tiettyihin törkeisiin rikoksiin syyllistyneet kaksoiskansalaiset voisivat menettää Suomen kansalaisuuden. Tällaisia rikoksia ovat maanpetos-, valtiopetos- ja terrorismirikokset, joista on säädetty ankarat rangaistukset. Uudistus parantaa kansallista turvallisuutta.
Lisäksi uusintahakemusten käsittelyä on tehostettu. Jatkossa uusintahakemusten käsittelykynnystä on nostettu siten, että hakijan on esitettävä perusteet sille, miksei ole esittänyt vaatimuksia ja niiden perusteita jo ensimmäisessä hakemuksessa. Muutoksella vähennetään tarpeettomia uusintahakemuksia ja näin nopeutetaan turvapaikkapäätöksentekoa. Viivyttämistarkoituksessa jätetyt uusintahakemukset eivät enää myöskään keskeytä maasta poistamista. Jos ensimmäinen uusintahakemus siis jätetään vain välittömän maasta poistamisen estämiseksi silloin kun kaikki palautusvalmistelut on jo tehty ja henkilöä ollaan jo palauttamassa kotimaahansa, ei uusintahakemus automaattisesti estä palautusta.
Maanpuolustus
Puolustusministeriön hallinnonala
Keskeisintä
Asevelvollisuuslaki on uudistettu. Joustavan valmiuden kohottaminen on aiempaa helpompaa.
Puolustusmäärärahoja on korotettu. Viime vaalikaudella työskennellyt parlamentaarinen työryhmä esitti puolustusmäärärahojen korottamista, jonka johdosta hallitus päätti hallitusohjelmaneuvotteluissa korottaa määrärahoja esityksen mukaisesti.
Aluevalvontalakia on muutettu. Lakiin tehtiin muutokset, jotka ovat tarpeen tunnuksettomaan sotilaalliseen uhkaan vastaamiseksi alueloukkaustilanteessa. Keskeisin tavoite on kansallisen turvallisuuden parantaminen ulkoista sotilaallista uhkaa vastaan. Suomen tulee voida vastata myös sellaisen valtiollisen toimijan aiheuttamaan uhkaan, joka ei noudata kansainvälisen oikeuden periaatteita.
Puolustuspoliittinen selonteko on hyväksytty. Vuoden 2018 talousarvioesitys sisälsi puolustuspoliittisessa selonteossa esillä olleen 50 miljoonan euron lisäyksen valmiuden ylläpitämiseen.
Puolustuskaluston uusiminen. Toimet uskottavan puolustuksen kannalta keskeisten meri- ja ilmavoimien hankintojen, kuten Laivue 2020 ja Hornetien korvaaminen on käynnistetty.
Puolustusyhteistyötä on tiivistetty kumppanimaiden, mm. Ruotsin, Saksan, Britannian ja Yhdysvaltojen kanssa.
Liikenne ja viestintä
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
Keskeisintä
Liikennekaari. Hallitus mahdollistaa digitaalisten matkaketjujen yhdistämisen ja uusien liikennepalvelujen syntymisen. Jatkossa esimerkiksi yhdellä lipulla voi käyttää useampaa kulkuvälinettä.
Hallitus vapautti taksiliikenteen kilpailulle. Siirtymäajan jälkeen taksilupamenettely kevenee kilpailun lisäämiseksi.
Hankeyhtiöt ratayhteyksien parantamiseksi. Suuria ratahankkeita varten perustettiin valtion omistama osakeyhtiö ja tytäryhtiöitä. Hankeyhtiöt toimivat pohjana ratahankkeiden, kuten pääradan, Turun tunnin junan sekä Idän radan hankkeiden yhteisrahoitukselle hyötyvien kuntien, valtion ja muiden osapuolten investoinneille. Työkalu, joka mahdollistaa isojen infrastruktuurihankkeiden rahoittamisen valtion budjettirahoituksen rinnalla.
Pitkäjänteinen, parlamentaarinen liikennejärjestelmän suunnittelu. Vuodesta 2020 lähtien Suomen tehdään 12-vuotinen suunnitelma, joka ohjaa liikennejärjestelmän kehittämistä yli hallituskausien.
Liikenneyhteyksien ja liikenneturvallisuuden parantaminen. Huonokuntoisia väyliä on korjattu miljardin euron ylimääräisellä erillisrahoituksella. Määräraha on suunnattu mm. siltojen korjaukseen, päällysteiden uusimiseen ja huonokuntoisten teiden kunnostamiseen.
Tekoja
Tietoliikenneyhteyksien parantaminen. Kumppanuussopimus kotimaisten teleoperaattoreiden kanssa. Operaattorit investoivat nopeisiin laajakaistayhteyksiin miljardi euroa seuraavan kahdeksan vuoden aikana. Vastavuoroisesti valtiovalta purkaa laajakaistarakentamisen tieltä normeja. Lisäksi haja-asutusalueiden laajakaistahankkeiden tukikelpoisuutta on lisätty, jotta laajakaistojen rakentamiseen tulee vauhtia ja yhä useampi suomalainen saa toimivan verkkoyhteyden.
Älykäs maaseutu -ohjelma ja valtioneuvoston periaatepäätös maaseudun digitalisaation edistämiseksi. Digitalisaatiota hyödyntämällä arjen palvelut sekä opiskelu ja etätyön tekemisen mahdollisuudet tuodaan lähemmäs maaseudulla asuvia ihmisiä ja edistetään kokeiluja, joilla luodaan maaseutumaisille alueille uusia elinvoimaisuuden eväitä.
Postilain uudistus. Maaseudulla ainakin 5-päiväinen postinjakelu turvattiin jakelumäärien romahtamisesta huolimatta.
Joukkoliikenteen kehittäminen. Luodaan maailmanjohtava liikennelainsäädäntö, joka tarjoaa edellytykset liikenteen palvelullistumiselle mm. digitalisaatiota hyödyntämällä (liikennepalvelulaki-hanke). Hankkeella mahdollistetaan yksilöllisempien liikkumismahdollisuuksien luonti ja mm. samalla lipulla matkustaminen eri liikennevälineissä.
Kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa sovittu merkittävistä liikenteen päästövähennyksistä v. 2030 mennessä. Tavoitteeseen pääsemiseksi on tehty useita päätöksiä mm. henkilöjunaliikenteen avaamisesta kilpailulle, vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluverkosta, vanhojen autojen romutuspalkkiosta, sähköautojen hankintatuesta ja kaasu-/etanolikäyttöisten autojen muuntotuesta.
Liikenneturvallisuuden periaatepäätös. Päätös koostuu seitsemästä tieliikenteen turvallisuuteen vaikuttavasta asiakokonaisuudesta. Uudessa periaatepäätöksessä otetaan myös huomioon digitalisaation, robotiikan ja automatisaation vaikutukset tieliikenteeseen ja sen turvallisuuteen.
Ajokorttiuudistus. Mahdollistetaan joustavat opetustavat ja aikaisemman osaamisen huomioiminen. Siirretään painopiste määrämuotoisuudesta ajokokeessa käytännössä osoitettuihin taitoihin.
Opetusluvalla voi omien lastensa ohella opettaa kolmea ”vierasoppilasta” kolmen vuoden aikana, esim. kylän nuoria.
Junaliikenteen kilpailun avaaminen. Hallitus päätti talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa rautateiden henkilöliikenteen vaiheittaisesta avaamisesta kilpailulle. Tavoitteena on, että kaikki kilpailutukset olisi toteutettu vuoteen 2026 mennessä.
Liikenneväylät. Ratahankkeet: Luumäki-Imatra-Venäjän raja, Pori-Mäntyluoto -radan sähköistys, Turku-Uusikaupunki -radan sähköistys, suunnitteluhanke Helsinki-Turku -nopea ratayhteys.
Tiehankkeet: Valtatie 4 Kirri-Tikkakoski, Valtatie 4 Oulu-Kemi, Valtatie 5 Mikkeli-Juva, Valtatie 12 Lahden eteläinen kehätie, Valtatie 12 Tiilola-Koitti, Länsimetron jatkon liityntäliikennejärjestelyt, Kehä I Laajalahden kohta, Hailuodon kiinteä yhteys.
Vesiväylähankkeet: Vuosaaren meriväylä, Oulun meriväylä, Kokkolan meriväylä.
Avustukset: Raidejokeri, Tampereen raitiotie
Ulkosuhteet ja kansainvälisyys
Ulkoministeriön hallinnonala
Keskeisintä
Suomen ulkopoliittinen linja on pysynyt selkeänä vaikeasta ajasta huolimatta. Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon mukaisesti Suomi on vahvistanut läntisiä kumppanuuksiaan, korostanut kansainvälisen oikeuden sekä turvallisuusrakenteiden merkitystä ja pitänyt yllä vuoropuhelua Venäjän kanssa.
Suomi on toiminut vapaakaupan puolustajien etujoukossa Euroopassa. Tämä on näkynyt mm. aktiivisuutena EU:n ja kolmansien maiden kauppasopimusten edistämisessä sekä uusien ratkaisujen etsimisenä kauppasopimuksiin. Viennistä elävälle Suomelle on tärkeää, että maailmankauppa on mahdollisimman vapaata ja reiluihin sääntöihin perustuvaa.
Kokoomuksen johdolla valmisteltiin uusi kehityspoliittinen ohjelma, jolla kehityspolitiikkaa uudistettiin vastaamaan muuttuneeseen maailmantilanteeseen. Ohjelmassa huomioidaan entistä vahvemmin yksityisen sektorin rooli työpaikkojen ja kehityksen moottorina, kohdennetaan apua maahanmuuton lähtö- ja kauttakulkualueille ja panostetaan erityisesti naisten ja tyttöjen asemaan sekä puhtaaseen veteen ja energiaan.
Kauppapolitiikka ja kehitysyhteistyö
Yritysten kansainvälistymistä ja vientiä edistävä Team Finland –työ on ollut hallituksen kärkihankkeita. Kotimaassa on vahvistettu ns. yhden luukun periaatetta, joka tarjoaa yrittäjille kansainvälistymiseen ja viennin edistämiseen liittyvät palvelut joustavasti samasta paikasta. Vuonna 2018 aloittanut Business Finland kokoaa saman katon alle kaikki innovaatiorahoitukseen, vientiin, investointeihin ja matkailun edistämiseen liittyvät palvelut. Samalla vienninedistämisen resurssien painopistettä saadaan siirrettyä Suomesta ulkomaille.
Työ ulkomaankauppaa vahvistavien pk-yritysten määrän lisäämiseksi jatkuu. Rahoituksen pullonkauloihin haetaan ratkaisuja laajasti yritysten julkisia rahoituskanavia hyödyntäen. Vienninedistämistä on vahvistettu mm. palkkaamalla maailman kasvukeskuksiin kokeneita vientiasiantuntijoita sekä koulutus- ja ruokavientiin erikoistuneita ammattilaisia. Koulutusvientiä on vauhdittanut myös koulutusviennin suurlähettiläs Helsingissä.
Kaupan ja kehityksen yhteys on tiivistynyt. Yksityisen sektorin panostuksia hyödynnetään Suomen kehitysyhteistyössä entistä enemmän. Vaalikaudessa yli puoleen miljardiin euroon kohoavilla kehityspoliittisilla finanssisijoituksilla on täydennetty lahjamuotoista kehitysapua ja saatu liikkeelle yksityisiä pääomia kehitysmaiden hyväksi tehtävään työhön. Sijoitukset tarjoavat mahdollisuuksia myös esimerkiksi suomalaisen energiaosaamisen viemiseen maailmalle. Suomalaisyrityksille on myös avattu uusi rahoitusinstrumentti tukemaan kehitysmaiden julkisia kestävän kehityksen investointeja.
Erityishuomiota kehityspolitiikassa on kiinnitetty tuloksellisuuteen, josta eduskunnalle annettiin raportti vuoden 2018 lopussa. Suomen kehityspolitiikan prioriteeteiksi on määritelty naisten ja tyttöjen asema, yrittäjyys ja työllisyys kehitysmaissa, demokratia ja toimivat yhteiskunnat sekä ruokaturva, vesi, energia ja ilmastonmuutoksen torjunta. Suomi kantaa globaalia vastuuta vakauttamalla hauraita valtioita ja parantamalla ihmisten elinoloja ja työntekomahdollisuuksia, jolloin ihmisillä on paremmin mahdollisuuksia rakentaa elämäänsä kotiseuduillaan.
Tekoja
Suomi on tehnyt linjauksillaan ja teoillaan aiempaa selvemmäksi, että se on tiivis ja erottamaton osa läntistä yhteisöä. Suomi ei voi, eikä halua eristäytyä silloin kun turvallisuus sen lähialueilla tai muualla Euroopassa on uhattuna.
Suomi on toiminut vahvasti monenvälisen yhteistyön ja kansainvälisen yhdessä sovittuihin sääntöihin perustuvan järjestelmän puolesta. Samalla Suomi on esittänyt huolensa Trumpin Yhdysvaltojen kannanotoista liittyen mm. monenvälisen yhteistyön ja sopimisen (YK, Maailman kauppajärjestö WTO, Pariisin ilmastosopimus) merkitykseen, vapaakauppaan, ilmastonmuutoksen torjuntaan ja naisten asemaan maailmassa.
EU on Suomen vahvasti tukemana neuvotellut useita uusia alueellisia vapaakauppasopimuksia. Eduskunta hyväksyi EU:n ja Kanadan välisen kauppasopimuksen 2018. Talouksien koolla mitattuna toistaiseksi tärkein kahdenvälinen kauppasopimus Japanin kanssa astui voimaan 1.2.2019. Lisäksi EU on saattanut loppuun Singaporea ja Vietnamia koskevat kauppasopimusneuvottelut. Suurten Etelä-Amerikan talouksien kanssa neuvottelut ovat käynnissä. Vuonna 2018 neuvottelut aloitettiin myös Australian ja Uuden-Seelannin kanssa.
Suomi on vahvistanut turvallisuuspoliittista suhdettaan pääkumppanimaihin. Tämä näkyy tiiviinä vierailuvaihtona ja esimerkiksi puolustusyhteistyötä koskevina asiakirjoina Yhdysvaltojen, Britannian ja muiden kanssa. EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan saralla on jatkettu vuonna 2017 käynnistettyä ns. pysyvää rakenteellista yhteistyötä.
Laki kansainvälisen avun antamisesta ja vastaanottamisesta. Lailla mahdollistetaan EU:n yhteisvastuulausekkeen ja keskinäisen avunannon periaatteen mukaisesti se, että Suomi voi tarpeen tullessa antaa ja vastaanottaa apua.
Suomi on vahvistanut profiiliaan hybridivaikuttamisen torjumisessa ja kyberturvallisuuden edistämisessä. Helsinkiin perustettu Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskus on lyhyessä ajassa noussut näkyväksi kansainväliseksi toimijaksi.
Hallitus on panostanut kehitysyhteistyön finanssisijoituksiin 130 miljoonaa euroa vuodessa. Sijoituksia on tehty mm. Finnfundiin ja Maailmanpankin alaiseen ilmastorahastoon sekä YK:n alaiselle kv. maatalouden kehittämisrahastolle. Jatkossa sijoituksia tehdään myös muihin erityisesti ilmastonmuutoksen torjuntaa ja siihen sopeutumista edistäviin yksityisen sektorin sijoitusinstrumentteihin.
Helmikuussa 2019 julkistettiin toimenpideohjelma koulutuksen nostamisesta kehitysyhteistyön keskiöön. Suomalaisen osaamisen vientiä maailmalle vauhditetaan niin kehitysyhteistyössä kuin myös kaupallisessa koulutusviennissä. Ulkoministeriössä on toiminut erityinen koulutusvientisuurlähettiläs ja maailmalle on rekrytoitu suomalaisia koulutusviennin asiantuntijoita. Espooseen avattiin YK:n innovaatiolaboratorio, jonka neljästä painopisteestä yksi on koulutus. Tavoitteena on hyödyntää suomalaisia innovaatioita YK:n toiminnassa.