Kai Mykkänen: “Tarvittavat uudistukset huutavat rinnalleen työpaikkoja”

Tänä keväänä hallituksen on käännettävä suuntaansa tai erottava. Kysymys ei ole enää siitä, miltä osin hallitusohjelma jää toteutumatta. Kyse on siitä, että nykymenolla hallitus tekee enemmän päätöksiä, jotka vähentävät työpaikkoja kuin lisäävät niitä.

Tarvitsemme perhevapaauudistuksen. Tarvitsemme ikäihmisille tuhansia hoitajia lisää. Yhtä selvää on, että tällaiset uudistukset huutavat rinnalleen aktiivisen työvoiman määrää lisääviä päätöksiä, vaikeitakin. Edellisten kolmen vuoden aikana työssä käyviä saatiin 120 000 lisää. Tunnustettujen asiantuntijoiden arvioiden mukaan Rinteen hallituksen päätökset taas vähentävät työssä olevien määrää tuhansilla ja sama pätee valitettavasti myös Marinin hallituksen tänä talvena julkistamiin ehdotuksiin. Näin ei voi jatkua.

Työllisyystoimia odotellessa valtiovarainministeriö valmistautuu vuosittaisen velanoton moninkertaistumiseen vuoteen 2023 mennessä. Valtiovarainministeri Kulmuni, Te sanoitte viime torstaina, että ns. kertaluonteisten 3 miljardin euron menolisäysten vaikutus budjetissa päättyy vuonna 2022. Uskotteko todella, että kertaluonteisilla rahoilla palkatut tuhat opettajaa irtisanotaan vaalikauden lopulla? Ei niin pidä tehdä, ettekä tekään tule niin tekemään. Te vain pyörrätte puheenne ja kaivatte rahat ottamalla vielä lisää velkaa tai korottamalla vielä lisää veroja.

Tähän loukkuun teidän ei ollut pakko mennä. Olisitte voineet valita Kokoomuksen vaihtoehtobudjetin linjan. Se olisi toki tarkoittanut koviakin työllisyystoimia. Mutta se olisi tarkoittanut kymmenien tuhansien työttömien nousua omille jaloilleen töihin ja sitä, että olisitte voineet palkata ne kiireesti kaivatut tuhat opettajaa rehellisesti pysyvillä menolisäyksillä.

Onneksi vaihtoehtomme on edelleen tarjolla. Ottakaa vaihtoehtobudjettimme ja auttakaamme yhdessä kymmenet tuhannet suomalaiset palkkatöihin. Vähennetään köyhyyttä auttamalla suomalaisia seisomaan omilla jaloillaan. Silloin myös kouluihin, vanhusten hoivaan ja eläkkeisiin riittää rahaa – niin nyt kuin 10 vuoden päästä.

Minuahan te ette usko, mutta uskokaa riippumattomia asiantuntijoita.

Professoreista koostuva talouspolitiikan arviointineuvosto julkaisi juuri vuosiraporttinsa. Arviointineuvoston mukaan työpaikkoja lisäävät päätökset olisi kannattanut tehdä ensin. Neuvoston mukaan hallituksen tulevaisuusinvestointien pakettia voidaan pitää harhaanjohtavasti nimettynä, koska sen sisältö ei muistuta investointeja. Neuvoston mukaan on epätodennäköistä, että 75 prosentin työllisyystavoite saavutetaan ilman työmarkkinoiden rakenteiden uudistamista.

Tai jos ruotsalainen professori on suomalaista uskottavampi, niin kuunnelkaa ruotsalaisen taloustieteen professori Lars Calmforsin sanoja: ”Voi olla houkuttelevaa ottaa lisää valtionvelkaa nyt, kun korkotaso on lähellä nollaa. Mutta kun korot alkavat nousta, Suomen velkasuhde kasvaa sellaiselle tasolle, josta useat euroalueen maat kärsivät eurokriisin aikana”.

Lyhyellä tähtäimellä suomalaisten hyvinvointi on kiinni työllisyydestä ja talouskasvusta. Silloin, kun ne pidetään kunnossa, seuraa palkankorotuksia ja palveluiden paranemista. Jos taas talous laiminlyödään, seuraa vaikeuksia suomalaisten arkeen. Päätösten seuraukset tosin tuppaavat tulemaan viiveellä – niin myönteiset kuin kielteisetkin.

Pidemmällä sihdillä keskeinen kysymys on, että löydämme turvallisen polun vähäpäästöiseen yhteiskuntaan. Edelläkävijänä Suomi on voittaja, kun voimme myydä esimerkiksi täällä Helsingissä kehitettäviä lämmitysratkaisuja Torontoon tai Pekingiin. Monistamisesta syntyvä Suomen kädenjälki voi olla moninkertainen suhteelliseen hiilijalanjälkeemme verrattuna.

Päästöjä on vähennettävä niin, että talous kasvaa eikä suomalaisten elämä hankaloidu tai kallistu.

Meiltä poliitikoilta kaivataan nyt turvallisuuden tunnetta niille ihmisille, jotka pelkäävät, että ilmastopolitiikka tarkoittaa heille ongelmia.

Lämmitys on Suomen suurin päästölähde. Syyllistämisen sijaan voisimme auttaa taloyhtiöitä ja öljylämmittäjiä pääsemään eroon nousevista lämpölaskuistaan ja samalla päästöistään esimerkiksi maalämpöremontilla. Ehkä hallituksen ilmastorahasto kannattaisikin suunnata ensisijaisesti kotitalouksien ilmastoremontteihin. Kokoomus ehdottaa myös, että kotitalousvähennys laajennettaisiin ilmastoremonttien laiteinvestointeihin.

Entinen keskustalainen pääministeri Esko Aho lähetti teille viime viikolla viisaat terveiset: ”Ei uudistus tarkoita rahan jakamista tai etuuksien antamista”. Ilmastotoimien tehokkuutta mitataan päästöjen vähenemisellä, ei käytetyllä rahalla. Riittävän koulutuksen takaaminen jokaiselle mitataan putoamassa olevien vetämisellä takaisin, ei oppimateriaalirahoilla. Osoittakaa toimillanne, että Suomen kansa, teidän omat puoluelehtenne ja aktiivinne sekä oppositio ovat väärässä.

Pelkillä puheilla ja velkarahaa jakamalla te ette enää suomalaisia auta – nyt tarvitaan uudistuksia!

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkäsen puhe valtiopäivien avajaiskeskustelussa 11.2.2020
Muutokset puhuttaessa mahdollisia