Mielipide: Terve suu on jokaisen oikeus
Suun terveydenhuollon palveluja käyttää noin kolme miljoonaa suomalaista vuosittain. Noin miljoona aikuista ja miljoona lasta hoidetaan julkisella sektorilla ja noin miljoona aikuista saa hoitoa yksityisvastaanotoilla. Eli puolet aikuisväestön hoidosta toteutuu yksityisellä sektorilla, jossa yhteiskunnan tuki potilaalle tulee Kela-korvauksen muodossa. Hallitus ehdotti Kela-korvausten poistoa mutta onneksi siihen ei päädytty. Monikanavarahoituksen purkamista selvittelevä parlamentaarinen työryhmä päätyi ehdottamaan Kela-korvausten säilyttämistä toistaiseksi. Päätös on hyvä, sillä koko väestön hoitoon ja hoitojonojen purkuun tarvitaan molempia sektoreita ja toimivaa yhteistyötä.
Suun terveydenhuollossa on otettu käyttöön uusia tapoja perinteisen vastaanottotoiminnan rinnalle. Kunnissa liikuteltavia PopUp-yksiköitä kierrätetään kouluilla ja erilaisissa hoitokodeissa ja laitoksissa. Vaativammat toimenpiteet pitää toki edelleenkin tehdä hoitolassa. Sähköisiä palveluja on julkisella sektorilla varaa parantaa edelleen mm. ajanvarauksessa. Vantaalla on saatu hyviä kokemuksia 1- ja 3-vuotiaiden lasten etänä tehtävistä ikäkausitarkastuksista samoin kuin terveysneuvonnasta some-kanavissa. Erikoishammaslääkäripalvelujen jalkauttaminen enemmän perustasolle vähentää painetta erikoissairaanhoidosta, jossa mm. lasten anestesiahammashoidot ovat pahasti ruuhkautuneet HUS-alueella.
Uusien hyvinvointialueiden päättäjien tehtävä on luoda kyvykkyys tarjota suun terveydenhuollon laadukkaat palvelut koko alueen asukkaille siten, että myös kustannukset pysyvät kurissa. Tarvitaan tilojen ja laitteiden tehokasta käyttöä, palveluseteleitä, ostopalveluja, saumatonta yhteistyötä. Ennaltaehkäisyn merkitystä ei voi liiaksi korostaa eikä sitä että suun terveys on osa kansanterveyttä.
Tiina Noro, kokoomus, hammaslääkäri, yrittäjä, Vihdin kunnanvaltuutettu, HUS Hallituksen jäsen, aluevaaliehdokas