Mielipide: Kansantalous, terveys ja turvallisuus
Kansantalous, terveys ja turvallisuus ovat hyvinvointimme peruskivet sosiaali- ja terveyspalveluihin ja pelastustoimeen. Kun puhutaan hyvinvointipalveluista, vaikka niistä lakisääteisistäkin, niin kyse on aina myös rahasta. Organisoimalla ja rakentamalla nykyiset sote-palvelut ihmisten todellisten tarpeiden ja laajuuden mukaisesti kuntoon, tulisimme saavutamaan taloudellisia säästöjä. Siis ihan ilman maakuntaveroa. Lisää lakisääteisiä palveluita ja verorasitusta emme enää tarvitse soten vuoksi.
Yhdessä tekeminen tuo turvallisuutta ja tulosta. Monet lait, kuten esimerkiksi sosiaalihuoltolaki 41 § velvoittaa monialaiseen yhteistyöhön, jos ihmisen tilanne sitä vaatii. Jos esimerkiksi sosiaaliohjaaja toimenpiteestä vastaavana pyytää terveydenhuollon ammattilaista mukaan palvelutarpeen arvioinnin tekemiseen ja asiakassuunnitelman laatimiseen, on siihen osallistuttava. Uusi sosiaalihuoltolaki astui voimaan 1.4.2015 ja sote-ammattilaisena olen huomannut edelleen sen toiminnassa ongelmia yhteistyön osalta. Kaikki asiantuntijat eivät voi tehdä kuitenkaan samoja asioita, vaan jokainen toimii oman osaamisalansa mukaisesti asiantuntijana. Eri asiantuntijat toimivat asiakkaan tarpeen mukaisesti yhdessä, josta syntyy vaikuttavaa ja mitattavaa toimintaa. Silloin sote-palveluiden käyttäjä saa parhaan avun ja kansantaloutemme pysyy kunnossa.
Nopea apu. Mitä varhaisemmin ihmisten ongelmat hoidetaan kuntoon, sitä vähemmillä inhimillisillä ja taloudellisilla kustannuksilla silloin sote-palveluissa selvitään. Tämähän menee jo maalaisjärkeenkin. Lisäksi sote-palvelut pitäisi olla asiakaslähtöisiä, joka edellyttäisi käyttäjilleen valinnanvapautta palveluntuottajan valintaan. Tämä myös nopeuttaisi avun saamista ja parhaimmassa tapauksessa vähentäisi raskaiden korjaavien palveluiden käyttämistä. Hyvinvointialueen, yritysten ja järjestöjen saumaton yhteistyö toisi euroissa mitattavaa ja vaikuttavaa tulosta.
Selkeä palvelukonsepti olisi tärkeä apuväline niin sote-ammattilaisille kuin sote-palveluiden käyttäjille. Sote-palvelut pitäisi koota esimerkiksi ennaltaehkäisevän, satunnaisen tarpeen ja raskaan korjaavan avun moduuleihin, joita toteutettaisiin yhdessä hyvinvointialueiden, yritysten ja järjestöjen kanssa yhdessä. Ja näiden moduulien välille selkeä eri toimintojen sekä tehtävien jako, jotta ihmiset tietäisivät hakeutua oikeiden palvelujen luokse. Ja normaaleja ihmisten tarpeita ei tarvitse hoitaa – se on terveyttä ja voimavaroja!
Seija Haataja
Aluevaaliehdokas
Sosionomi YAMK