Mielipide: Hyvinvointialueen toimittava Keusotea fiksummin!
Keusoten toiminnan aloittamisesta on kulunut kolme vuotta, kun maaliskuussa 2022 Keski-Uudenmaan hyvinvointialue aloittaa toimintansa. Mitä hyvää sotekuntayhtymältä jää perinnöksi ja missä tuleva hyvinvointialue voi panna paremmaksi? Hyvinä esimerkkeinä voidaan pääsääntöisesti pitää etävastaanoton ja digitaalisten palvelujen kehittämistä sekä kotisairaanhoitoa. Julkisen kirjoittelun ja palvelujen käyttäjänä kokemani perusteella olen saanut kuitenkin kuvan, ettei Keusoten toimintatapoja tule hyvinvointialueella kaikilta osin sellaisenaan jatkaa.
Keusotessa on ollut synnytystuskia. Sen visiossa -parasta asukkaille, henkilöstölle ja yhteistyökumppaneille- on jääty vaille riittävää konkretiaa. Asiakkaille kuntayhtymän toimintatapamuutokset ovat näkyneet osittain huonompina palveluina. Asiakkaan ääntä ei ole juurikaan kuultu, eikä henkilöstön asiantuntemusta ole riittävästi hyödynnetty. Tämän johdosta asiantuntijoita ja henkilökuntaa on siirtynyt toisaalle vastaaviin tehtäviin. Lääkärit ja muu henkilökunta ovat tuoneet epäkohtia esille useissa Keusoten toimintayksiköissä. Esimerkkeinä diabeteksen hoito ja vanhusten pitkäaikaisyksikön lakkauttaminen Nurmijärvellä, palvelutapamuutokset Järvenpään Justissa, kuntayhtymän vanhusten laitos- ja kotihoidossa sekä vammaisten palveluissa.
Tulevien hyvinvointialueiden tärkeimpinä tehtävinä ja strategisina valintoina on siirtää painopistettä sairauksien ennaltaehkäisyyn ja elintapamuutoksiin. Erityisesti on otettava huomioon krooniset kansansairaudet, kuten kakkostyypin diabetes ja sen hoitotasapaino, lisääntyvät mielenterveysongelmat, nuorten ja lasten hyvinvointi, vanhusten toimintakyvyn ylläpito sekä laadukas pitkäaikaishoito. Lisäksi uutena painopisteenä tulee pelastustoimen kriittiset turvallisuustehtävät.
Hyvinvointialueen toiminnan onnistuminen vaatii erityisesti panostusta jämäkkään johtamiseen, hyvään henkilöstöpolitiikkaan ja työhyvinvointiin. Tämä edellyttää uudenlaista, keskustelevampaa sekä asiakkaitaan että henkilöstöään riittävästi kuuntelevaa toimintakulttuuria.
Hyvinvointialueen valtuuston tärkeimmät päätökset heti toiminnan alussa koskevat hallituksen ja johtajan valintaa, hallintosäätöä ja strategiaa. Hallituksen tulee toimia erittäin haasteelliseen tehtävään valittavan johtajan kannustajana ja tukijana. Hyvinvointialueella tehtyjen valintojen ja strategian toteutumista on mitattava ja seurattava palvelujen kehittämiseksi. Strategian tulee myös sisältää keinot henkilöstön saatavuuden takaamiseksi henkilöstöpulan jatkuvasti kasvaessa.
Hyvinvointialueen päättäjiltä edellytetään monipuolista asiantuntemusta, laaja-alaista kokemusta ja vastuullisuutta uudessa luottamustehtävässä. Tarvitaan paitsi fiksuja ja eri tavoin kyvykkäitä luottamushenkilöitä myös moniosaavaa ja yhteistyökykyistä virkamiesjohtoa niin että Keski-Uudenmaan hyvinvointialue voi luoda parhaat keinot uuden strategian läpiviemiseksi.
Kimmo Behm
Kunnanjohtaja, eläkkeellä,
aluevaaliehdokas (kok.)
Nurmijärvi