Vantaa-Kerava: Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen ja kuntoutuspsykoterapian järjestämisvastuu on säilytettävä Kelalla
Tällä hetkellä Kela organisoi vaikeasti liikuntavammaisten alle 65-vuotiaiden kuntoutusta. Raha on korvamerkitty. Kela-kuntoutuksen siirto hyvinvointialueille rikkoisi pitkälle kehitettyä kuntoutusjärjestelmää ja vaarantaisi valtakunnallista yhdenvertaisuutta kuntoutuksessa.
Hyvinvointialueiden kyky kilpailuttaa ja valvoa vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta on olematon. Kela on tehnyt pitkään yhteistyötä palveluntuottajien kanssa kehittääkseen kuntoutuspalveluita. Kela on toimillaan onnistunut saamaan kuntoutuksen alueella laadukkaat, tarkoituksenmukaiset ja kustannustehokkaat palvelut yhdessä palveluntuottajien kanssa.
Olen samaa mieltä Suomen Kuntoutusyrittäjien kanssa siitä, että jos kuntoutus siirretään 21 hyvinvointialueelle, käy niin, että alue ottaa kyllä rahat, mutta ryhtyy sen jälkeen pohtimaan ja karsimaan, kenelle se kuntoutusta myöntäisi. Myös fysioterapeuttien asiantuntijarooli vaikeasti liikuntavammaisten kuntoutuksessa on vaarassa romuttua.
Kela vaatii palveluntuottajiltaan korkeaa laatua ja valvoo sitä tehokkaasti.
Kelan kuntoutusasiakkaat saavat taattua laatua. Kelan vaativa lääkinnällinen kuntoutus on aina asiakkaalle maksutonta. Kuntoutujan saamasta kuntoutuksesta hyötyvät niin kuntoutuja itse kuin lähipiiri ja yhteiskuntakin. Se tukee itsenäistä toimintakykyä ja osallistumista.
Kuntoutus pitää yllä arkisia asioita. Kuntoutuksen tauko heikentää taitoja, lisää jäykkyyttä ja kipuja. ”Mikä muuttuisi paremmaksi kuntoutuksessa hyvinvointialueilla”, kysyy palvelua käyttävä hermolihasliitoksen sairauden vuoksi kuntoutusta saava Marja-Leena Kaskinen. ”Palvelun määrä ja laatu heikkenisi, ja eriarvoisuus kasvaisi.”
Vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta tarvitsevat asiakkaat tarvitsevat fysioterapeutin konkreettisesti paikan päälle, jotta harjoitteita tehdessä ei tule tapaturmia ja niistä olisi konkreettista hyötyä eikä ne heikentäisi vointia. Asiakkailla on usein monialaisia vaikeuksia ja liikuntavammaa, joka voi heikentää arjessa toimimista. Siksi tarvitaan fysioterapeutin osaavat kädet konkreettisesti tutkimaan ja ohjaamaan asiakasta.
Mitä muutos tarkoittaisi hyvinvointialueiden kannalta?
On olemassa suuri riski, että kuntoutus hyvinvointialueilla laiminlyödään, ja rahat kuluvat johonkin muuhun.
Subjektiivisena henkilökohtaisena oikeutena myönnettyyn palveluun perustuva Kelan järjestelmä ei ole virheetön, mutta kuntoutuksen saralla se on tällä hetkellä parasta, mihin suomalainen kuntoutusjärjestelmä pystyy. Hyvinvointialueilla ei ole mitään kokemusta vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen tai kuntoutuspsykoterapian järjestämisestä eikä tuottamisesta.
Terhi Enjala, Vantaa-Kerava aluevaltuutettu ja aluehallituksen jäsen, Keravan kaupunginvaltuutettu ja sote-lautakunnan varapuheenjohtaja