Itä-Uusimaa: Sote-palveluiden jonoja on purettava

Kansalaisilla on oikeus saada perustason palvelut ilman jonottamista 

 

Sosiaali- ja terveyspalveluiden siirto kunnilta hyvinvointialueille on ovella. Päätösten tekemisen jälkeen on luvassa paljon käytännön asioiden ja yksityiskohtien viilausta, onhan kyseessä sodan jälkeisen Suomen mittavin uudistus.

Uudistuksen peruslähtökohdat ja tarpeet on laajalti tunnistettu ja tunnustettu. Tavoitteistakaan ei suurempaa erimielisyyttä ole ollut. Käytännön työn ja ratkaisujen rakentaminen on silti haastavaa erityisesti nyt, kun yhteiskunnassa on eletty ja eletään hyvin poikkeuksellisia aikoja.

Yksittäisen kansalaisen näkökulma on valitettavan usein hautautunut hallintohimmeleihin ja hienoihin ympäripyöreisiin puheisiin ja kirjauksiin.

Mitä kansalaiset uudistukselta odottavat ja mitkä asiat nousevat esille?

Lähipalvelut, palveluiden saatavuus ja saavutettavuus ja palveluiden oikea-aikaisuus ovat niitä asioita, joihin keskusteluissa tullaan hyvin nopeasti. Pääviesti tuntuu usein olevan se, että kaikki jatkuu käytännössä kuin ennen, asioidaan samoissa paikoissa, tutuksi tulleiden henkilöiden kanssa.

Todellisuudessa näin toimien hiljaa hyväksymme, ettei kehittämistä ja muutoksia tarvitsekaan tehdä – tai ainakaan niitä ei aiota tehdä. Mielestäni hyvinvointialueiden tulee nopeasti, rohkeasti ja ennakkoluulottomasti lähteä kehittämään ja parantamaan palveluja. Ei tule tyytyä siihen, mitä meillä nyt on. Strategisina tavoitteina on useimmilla hyvinvointialueilla, mm. Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella, nostettu esiin vaikuttavuus, ennaltaehkäisevä työ ja oikea-aikaisuus. Tavoitteet ovat sinällään oikeita. Kysymys kuitenkin kuuluu, miten ne käytännössä saavutetaan, jos emme ole valmiita tekemään asioille konkreettisia toimia?

Otetaan esimerkiksi jonot. Näyttää siltä, että vuosien saatossa on järjestelmään ja palveluihin leivottu sisään oletus siitä, että sotepalveluihin kuuluu jonottaminen, eikä asialle voi tehdä mitään. Näin on ollut ”aina”. Väitän, että asenteella ja uudella ajattelulla pystytään puuttumaan jonoihin sote-palveluissa. Eivät ne hetkessä poistu, mutta määrätietoinen asennemuutos ja konkreettiset toimet kullakin palvelualueella johtavat tuloksiin, kun aitoa halua on.

Otetaan selkeäksi tavoitteeksi hoitojonojen poistaminen. Edetään osatavoitteiden kautta, tarkastellaan etenemistä useamman kerran vuodessa, ja tehdään tarvittavia korjaustoimia arjessa.

Peruspalveluissa pahimmat ongelmat ovat mielenterveyspalveluissa, hammashoidossa, ei-kiireellisissä hoitaja- ja lääkärivastaanotoissa sekä ennaltaehkäisevässä työssä monella muullakin eri sektorilla. Nopeat toimet ja matalan kynnyksen palveluihin pääseminen ilman jonotusta ehkäisevät ongelmien pahentumista, tuovat vaikuttavuutta ja samalla myös kustannussäästöjä.

Kansalaisen oikeus on saada perustason palvelut ilman ”pakollista” jonoa.

 

Arto Kujala

Aluevaltuutettu, Itä-Uusimaa

Kokoomus