Vantaa-Kerava: Hyvinvointialueuudistus vaarantaa oppilashuollon toimivuuden

Suomessa järjestettävien oppilas- ja opiskelijahuollon palveluiden tarkoituksena on ollut vuosikymmenten ajan edistää ja pitää yllä edellytyksiä lasten oppimisille sekä monipuoliselle terveydelle. Kouluterveydenhuolto, koulukuraattorin palvelut ja koulujen psykologipalvelut ovat tärkeitä ennaltaehkäiseviä palveluita siellä, missä lapset ovat.

Vajaan kuukauden päästä, oppilas- ja opiskelijahuollon palvelut tulevat siirtymään kunnilta aloittavien hyvinvointialueiden vastuulle. Uudessa arjessa kunnat järjestävät edelleen kasvatuksen ja opetuksen palvelut, mutta hyvinvointialueet kouluissa toteutettavan oppilas- ja opiskelijahuollon. Kokoomus on alusta saakka vastustanut oppilashuollon täysimääräistä siirtoa hyvinvointialueille.

Riskinä nyt toimeenpantavassa muutoksessa on, että tärkeät kuraattori- ja psykologipalvelut etääntyvät kouluyhteisöjen sekä yksittäisten oppilaiden ja opiskelijoiden arjesta. Etenkin koulukuraattorien työ on yhteisöllistä ja ennaltaehkäisevää ja on siksi erityisen tärkeää, että hyvinvointialueiden aloittaessa kuraattorit voivat jatkaa tätä tärkeää työtään tiiviissä yhteistyössä koulutoimen kanssa.

Tämän lisäksi hallinnollisen uudistuksen myötä on vaarana, että koulupsykologeja ja -kuraattoreja voidaan ohjata myös muuhun kuin kouluissa tapahtuvaan työhön. Psykologeista on ollut jatkuvasti pulaa niin kouluissa kuin muualla terveydenhuollossa, ja siksi muutoksen vaarana on että psykologille pääsy kouluissa tulee vaikeutumaan entisestään. Samoin kuraattoreiden työpanosta saatetaan tarvita myös muualla hyvinvointialueella, esimerkiksi lastensuojelussa.

Siirtymän aiheuttamat riskit oppilas- ja opiskelijahuollon toimivuudelle ovat erityisen huolestuttavia tässä ajassa. Viimeisten vuosien aikana lapsilla ja nuorilla ilmenneiden mielenterveysongelmien määrä on kasvanut huolestuttavasti ja korona-ajan eristäytyminen, sekä siitä johtunut oppimisympäristön muutos ei ole helpottanut tätä kehitystä.

Samalla nuorten syrjäytyminen ja jopa jengiytyminen ovat kasvaneet suureksi yhteiskunnalliseksi huoleksi. Syrjäytymisen ja jengiytymisen ehkäisemiseksi kaikista tärkeimpänä keinona pidetäänkin usein ennaltaehkäiseviä toimia. Koulujen ja perheiden arjessa oppilas- ja opiskelijahuollon palvelut ovat konkreettisesti näitä ensimmäisiä ennaltaehkäiseviä palveluita.

Koulujen terveydenhuoltoa tulee myös lainsäädännöllisesti kehittää entistä enemmän siihen suuntaan, että jo kouluissa tapahtuvalla ensi kontaktilla voidaan aloittaa lapsen auttaminen. Nyt etenkin koulupsykologit ohjaavat jatkuvasti lapsia ja nuoria perusterveydenhuollon liian pitkiin jonoihin. Myös kouluterveydenhuollon tarkastusten viestintää vanhemmille on parannettava siten, että vanhemmat tietävät, mitä lapselle kuuluu.

Oppilas- ja opiskelijahuollon palveluiden tulee olla mahdollisimman lähellä lasten ja nuorten arkea ja siksi niiden palauttamista kunnille tulee edelleen arvioida vaihtoehtona. Lasten ja nuorten hyvinvointia tukevat palvelut eivät saa toimia sosiaali- ja terveyspalveluiden hallintouudistuksen sijaiskärsijöinä.

Sari Multala

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen valtuutettu, kansanedustaja