Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoro Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen strategiaan ja palvelustrategiaan
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut kuulijat,
kokoomusryhmämme on ollut aktiivisesti mukana strategian suunnittelussa yhdessä muiden ryhmien kanssa. Aluevaltuutetut pääsivät jo kevään valtuustoseminaarissa pohtimaan tulevaa strategiaa. Palveluiden järjestämisen lautakunta on työskennellyt palvelustrategian parissa ja kehittämis- ja tulevaisuuslautakunta taasen koko hyvinvointistrategian valmistelussa. Pääsimme melko valmiiseen pöytään, sillä pohjaksi päädyttiin ottamaan Keusoten tuore strategiatyö ja siitä muodostettiin meille pohjaesitykseksi hyvinvointialueemme ensimmäinen strategia. Tämä ratkaisu oli järkevä, sillä aikataulu on ollut melkoisen kiireinen. Tiukka aikataulu aiheutti kipuilua molemmissa lautakunnissa, ja välillä kiire koettiin jopa kohtuuttomaksi. Strategian parissa työskenneltiin myös valtuustoseminaarissa marraskuussa ja seminaarin jälkeen strategia kävi vielä lautakuntien ja lopulta aluehallituksen käsittelyssä.
Lautakunnat työskentelivät yhdessä ja erikseen, ja alun perin täysin erilliset strategiat päätettiin yhdistää niin, että palvelustrategia tuli hyvinvointialueen strategian sisälle tärkeäksi osaksi. Kokouksissa käydyt keskustelut tulivat kuulluksi virkamiesten osalta ja muutosehdotukset otettiin huomioon. Nyt meillä on käsissämme meidän hyvinvointialueen ensimmäinen strategia.
On tärkeää erotella mitä kuuluu koko hyvinvointialueen strategiaan ja mitä palvelustrategiaan. Hyvinvointialueen strategiassa alueen asukkaat ovat keskiössä ja tarvitsemme tietoa asukkaiden palveluiden tarpeesta. Määrittelemme yhteisen tekemisen tahtotilan ja arvot, sekä tietenkin toiminnan painopisteet. Tavoitteena on asukkaiden hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden paraneminen sekä palveluiden saatavuuden, vaikuttavuuden ja laadun kehittyminen. On otettava huomioon yhteiskunnassa ja maailmalla tapahtuvat muutokset. Hyvinvointialueen strategian tulee vastata arkeemme vaikuttaviin uhkiin ja myös mahdollisuuksiin, kuten väestön kasvuun, ikääntymiseen ja yleisen taloustilanteen huonontumiseen. Tarvitsemme vaikuttavaa ja taloudellisesti kestävää uudistumista, unohtamatta että jokainen asukas ja työntekijä on tärkeä.
Palvelustrategia puolestaan vastaa siihen, millaisia palveluja ja millaista tulevaisuutta tavoittelemme. Määritetään periaatteet palveluiden järjestämisestä. Palvelustrategiassa korostetaan palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta ja korostetaan jokaisen osallisuutta omaan hyvinvointiin. Tavoittelemme kaikille turvallista arkea ja varmistamme, että lähineuvonta toteutuu yhdenvertaisesti ja myös yksilöllisesti. Ennaltaehkäisevän toiminnan kehittäminen korostuu. Palvelustrategiassa on myös otettu huomioon työntekijäpula lähes joka tasolla. Meillä on oltava riittävä oma palvelutuotanto, mutta hyödynnämme myös monituottajamallia. Mahdollisuus käyttää palveluseteleitä on tärkeä osa-alue, jotta palvelut saadaan järjestettyä. Ei voi olla miettimättä myöskään ekologisuutta, resurssien kestävää käyttöä ja toimivia palveluketjuja . Ja tärkeintä on, että palvelut järjestetään oikeassa paikassa, oikeaan aikaan ja oikealla tavalla.
Strategiassa on pohdittu myös sitä millainen hyvinvointialue haluamme olla. Tässä tärkeänä osana ovat tyytyväiset työntekijät ja tietenkin tyytyväiset asukkaat. Tiedolla johtaminen ja tiedottaminen ovat avainasemassa. Ja mikä tärkeintä, strategiassa on määritetty mittarit, joilla voimme seurata onko toiminta sellaista kun haluamme sen olevan ilman kustannusten nousua.
On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että kyse on strategiasta. Varsinainen työ on vasta edessä. Strategia antaa suuntaviivat toimintaan. Strategian perusteella aloitetaan toimeenpano-ohjelmien suunnittelu, joiden perusteella virkamiehet pääsevät tekemään työtänsä. Keusoten loppuessa ja Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen aloittaessa toimintansa on myös tärkeää ymmärtää, että kaikkea ei tarvitse muuttaa heti, eikä kaiken tarvitse olla heti valmiina. On pysähdyttävä miettimään, mitkä palvelut ovat vaikuttavia ja valitettavasti on myös mietittävä, mistä voimme karsia tai tehostaa. On myös muistettava, että strategiaa saa, voi ja pitää tarvittaessa muuttaa.
Meille valtuutetuille on tärkeää erottaa strateginen johtaminen ja operatiivinen johtaminen. Me valtuustona vastaamme strategisesta johtamisesta ja tehtävämme on tukea hyvinvointialueen operatiivista johtoa ja henkilöstöä parhaalla mahdollisella tavalla.
Palveluiden järjestämisen lautakunnan puheenjohtajana koin äärimmäisen positiivisena eri poliittisten ryhmien välisen avoimen keskustelun ja mielipiteiden vaihdon. Toisten mielipiteitä kuunneltiin ja kunnioitettiin. Joistakin asioista saatettiin olla alkuun eri mieltä, mutta pääsimme yhdessä toisiamme kuunnellen yhtenäiseen esitykseen. Haluankin osaltani kiittää palveluiden järjestämisen lautakunnan jokaista jäsentä hyvästä yhteistyöstä ja myös tulevaisuus- ja kehittämislautakunnan jäseniä tehokkaasta yhteiskokouksesta.
Haluamme kiittää virkamiehiä ja valmistelijoita ammattimaisesta työskentelystä ja nopeasti edenneestä valmistelusta hyvinvointialueemme strategian suunnittelussa
Toivomme, että hyvinvointialueen strategiassa määritetyt arvot; ihmislähtöisyys, yhteistyö ja vaikuttavuus ovat meidän jokaisen mielessä niin täällä valtuustossa kuin myös hyvinvointialueemme jokaisessa työyksikössä niin johtajien kuin työntekijöidenkin mielessä.
Sari Silventoinen, aluevaltuutettu, palveluiden järjestämisen lautakunnan puheenjohtaja
Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoro Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen strategiaan ja palvelustrategiaan