Vantaa-Kerava: ”Terapiatakuu voimaan!”

Terapiatakuu-kansalaisaloite luovutettiin eduskuntaan yli kolme vuotta sitten, lokakuussa 2019. Kansalaisaloite keräsi kannatusta laajalti yli puoluerajojen ja perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) linjasi lähetekeskustelussa 21.11.2019, että hallitus kannattaa aloitetta. 

Nyt vuosia myöhemmin ja koronakriisin runtelemina olemme tilanteessa, jossa mielenterveyden haasteet ajavat nuoria entistä useammin työkyvyttömyyseläkkeelle ja sairaslomien määrä mielenterveyssyistä kasvaa. Korona ajoi erityisesti nuoria ahdinkoon ja lisäsi mielenterveysongelmien aiheuttamaa oireilua. Kokoomuksen kansanedustaja, Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen valtuutettu Sari Multala on huolestunut mielenterveyden ongelmien lisääntymisestä ja palveluiden kasvavasta kysynnästä. 

 

Pula ammattilaisista

– Tällä hetkellä on todella kova pula ammattilaisista, erityisesti terapeuteista. Kysyntä on valtavaa ja siihen ei tällä hetkellä pystytä vastaamaan. Kun terapiatakuuta lähdetään toteuttamaan, on kyettävä vastaamaan entisestään kasvavaan kysyntään varmistamalla ammattilaisten riittävä määrä – ilman heitä terapiatakuu jää tyngäksi eivätkä apua kaipaavat saa tarvitsemaansa tukea. 

Multala on puhunut myös työllistymisen ja hoitotyön yhteensovittamisesta – ne voivat kulkea yhdessä käsi kädessä ja toistensa ehdoilla. Mielekäs työ ja arjen rutiinit voivat parhaimmillaan olla merkittävä apu mielenterveyden haasteista parantumisessa. Terapiatakuu kuntouttaisi vuosittain arviolta 7500 ihmistä työelämään.  

– Meidän täytyy löytää ja pitää kiinni ratkaisuista, jotka mahdollistavat niin työllisyysasteen nostamisen kuin ihmisten terveyden kohentamisen. Esimerkki tällaisesta onnistumisesta on ollut HUS psykiatrian ja Uudenmaan TE-toimiston yhdessä toteuttama IPS-hanke, jonka tavoitteena on tukea mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden henkilöiden mahdollisuutta työllistyä henkilökohtaisempaa työhönvalmennusta hyödyntäen. Hankkeen aikana lähes joka toiselle aikaisemmin kuntoutustuella tai työkyvyttömyyseläkkeellä olleelle löydettiin uusi mahdollisuus työelämästä.

 

Jäykät työmarkkinat

Tällä hetkellä Suomen työmarkkinat ovat erittäin jäykät eivätkä anna juurikaan osallistumismahdollisuuksia esimerkiksi osatyökykyisille, mikä voi erityisesti mielenterveyden haasteiden kanssa kamppailevalle olla kynnyskysymys. Esimerkiksi Kempeleessä on onnistuttu vähentämään mielenterveysperustaisia sairauspoissaoloja neljäsosalla uudella mallilla: kun työkyky heikkenee, voi tehdä väliaikaisesti osittaista työaikaa täydellä palkalla sairausloman sijaan. Malli on erittäin kustannustehokas: työnantaja maksaisi joka tapauksessa sairausloman tietyltä ajalta täyden palkan. Toisaalta työkyvyttömyyseläkkeitä ennaltaehkäisemällä voidaan vähentää huomattavia työkyvyttömyyseläkemaksuja. Samanlaisesta mallista on jätetty Julia Sangervon (vihr.) toimesta aluevaltuustoaloite Pirkanmaan hyvinvointialueella. 

 

Sijoitettu euro säästää liki viisi euroa

Hallintohimmeleiden välillä pompottelu on raskasta eivätkä kustannuksetkaan ole kevyitä: Mielenterveyskriisi maksaa nykytilassa ja tässä järjestelmässä Suomelle 11 miljardia euroa vuodessa. Se on yli kaksinkertainen summa verrattuna esimerkiksi vuonna 2022 Puolustusministeriön hallinnonalan tekemään talousarvioehdotukseen, joka oli 5,1 miljardia euroa. Summa rahaa, mikä menee toimimattoman järjestelmän ylläpitoon voitaisiin sijoittaa paremmin: terapiatakuuseen sijoitettu euro merkitsee lähes viiden euron säästöä. Ennen kaikkea se olisi sijoitus ihmisten kokonaishyvinvointiin. 

– Erityisesti perustason mielenterveyspalveluihin on suunnattava resursseja ja niitä on parannettava. Ideaaleinta olisi, että ihmiset tarvitsisivat entistä vähemmän erikoissairaanhoitoa, koska saisivat kaipaamansa ja tarvitsemansa avun perustasolta. Tämä on myös Terapiatakuun tavoite – oireita ja avuntarvetta vastaavaa hoitoa tulisi saada varhaisessa vaiheessa. 

 

Alalle tarvitaan osaajia

Tällä hetkellä tulevaisuuden kuvia värittää toivottomuus. Erityisesti nuoret ja opiskelijat ovat joutuneet kärsimään koronakriisistä ja sen seurauksista. Hyvinvointi on eriytynyt: niillä, joilla meni jo ennestään huonosti, menee nyt vielä huonommin. Samalla korkean pystyvyysuskon omaavat ja sopivassa tilanteessa olevat ovat voineet hyötyä koronarajoitusten vaikutuksista. Nämä tulokset ovat viimeistään paljastaneet suurelle yleisölle sen, kuinka erityisesti mielenterveyden haasteiden ja syrjäytymisen taustalla on usein eriytymistä ja muita kasaantuville ongelmille altistavia tekijöitä. Tämän vuoksi on ensisijaisen tärkeää kartoittaa mielenterveyskriisin pohjasyitä, ei vain hoitaa ongelmaa. 

– On vaikea sanoa, mitä ovat ne viimeiset juurisyyt, jotka ovat käynnistäneet tämän jo pitkään jatkuneen negatiivisen kehityksen. Korona-aika on tietysti lisännyt lasten ja nuorten oireilua, mutta 2010-luvulla trendi on ollut huonompaan päin. Olisi ensisijaisen tärkeää tutkia, mikä lapsiamme ja nuoriamme sairastuttaa.

Selvää on, että terapiatakuu ei tule olemaan osa hoitotakuuta vielä hetkeen. Odottelemaankaan ei sovi jäädä, sillä mielenterveysongelmat eivät ole vähenemässä, vaan vaativat nopeita ja innovatiivisia toimia. Hyvinvointialueet ovat tässä äärimmäisen merkityksellisessä asemassa. Ensinnäkin alueet voivat toimia suunnannäyttäjinä valtakunnan politiikkaan. mutta samalla alueilla on mitä parhaimmat edellytykset toteuttaa oman alueensa ihmisille toimivia ja tehokkaita palveluita niin terveyden edistämisen, työnantajatoimien kuin terapiatakuun osasten avulla.  

 

Teksti: Sera Savolainen

Kuva: Mikko Mäntyniemi