Vantaa-Kerava: Yksityinen palvelee – julkista on kehitettävä

Kaikkia toimijoita tarvitaan tuottamaan terveydenhuollon palveluita nopean hoitoonpääsyn takaamiseksi. Hyvinvointialueelle pitää rakentaa toimiva terveydenhuollon malli, ilman turhaa byrokratiaa.   

– Julkinen terveydenhuolto on rikki, ihmiset eivät saa palveluja, joita odottavat saavansa. Yksityiseltä saa ajan heti, vaikka samana päivänä. Tämä johtuu siitä, että yksityinen on joustava, toteaa keravalainen sisätautien erikoislääkäri Jüri Linros, joka valittiin Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aluevaltuustoon tammikuussa. 

 

Millaista laastaria julkinen tarvitsisi? 

Jüri Linros lähti aluevaaleihin mukaan, koska Krista Kiuru mainitsi ennen äitiyslomaansa reilu vuosi sitten, sotea leivottaessa, että julkinen terveydenhuolto tuottaa jatkossa kaikki terveyspalvelut.  

– Näin ei voi olla. Halusin mennä aluevaltuustoon kertomaan, että tarvitsemme kaikkia terveydenhuollon toimijoita tuottamaan ihmisille palveluita, Linros toteaa.  

– Yksityiselle ajan saa melkein heti, vaikka samana päivänä, myöskin erikoisalan spesialistille. Tutkimuksiin pääsee hyvin nopeasti. On hyvä olla vakuutukset kunnossa, mutta yksityisellä käyvät ihan tavalliset eläkeläiset, tutut ihmiset, jotka ovat olleet tyytyväisiä, ei vain raharikkaat. Rahat kyllä riittävät yksityiseen palveluun. 

– Olen huolissani siitä, että yksityisen hoidon Kela-korvauksia ollaan lakkauttamassa. Vaikka korvaus ei ole suuri, se voi vaikuttaa valintaan yksityisen ja julkisen välillä, ja vaikeuttaa entisestään julkisen palvelun saatavuutta. 

 

Palveluseteli purkaa ruuhkia  

Jüri Linrosilla on positiivisia kokemuksia palvelusetelien käytöstä – se voi olla jopa edullisempi kunnalle kuin omana tuotantona tuotettu palvelu. Keravalla tällaista kokeiltiin puolen vuoden aikana, jolloin 50 € setelillä sai lääkärin vastaanoton ja tutkimuksia. Julkisella puolella vastaavan palvelun kulut olivat 93 €.  

Tulevilla hyvinvointialueilla jonoja voisi purkaa ostamalla yksityisiä lääkäripalveluja palvelusetelin avulla, joka antaa vapauden valita palvelun mistä parhaaksi katsoo. Seteleitä voisi tarjota myös ihmisille, jotka haluavat laittaa setelin päälle lisäksi vähän omaa rahaa, saadakseen hyvää palvelua nopeasti. Ne, jotka eivät halua käyttää seteliä, pääsisivät nopeammin hoitoon, kun setelit purkaisivat ruuhkaa. 

 

Ihmistä, ei systeemiä varten  

– Julkinen perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito pitää näissä pohdiskeluissa erottaa toisistaan. Perusterveydenhuollossa ihmiset odottavat, että saisivat terveyttänsä koskeville huolilleen ammattilaisen vastauksen, oli huoli pieni tai iso. Nykyinen järjestelmä ei pysty vastaamaan niin nopeasti kuin halutaan. Erikoissairaanhoito on laadukas ja toiminut hyvin, mutta siinäkin on säröjä, kun jonot leikkauksiin ja tutkimuksiin ovat liian pitkiä, Linros toteaa.  

Myös julkista puolta tarvitaan, ei voida olla vain yksityisenkään varassa. Vaativan erikoissairaanhoidon pitäisi olla edelleen julkista, sillä yksityinen ei pysty tekemään vaativia operaatioita, esimerkiksi sydänleikkauksia. 

– Julkisen arvostus on aika alhaalla ja sieltä puuttuu tehokkuus. Nyt sitten tehdään hallinnollisia uudistuksia, ilman että siitä olisi merkittävää hyötyä. Henkilökunta väsyy, ei jaksa. Julkisella puolella pitäisi olla ajatus, että ollaan potilaita, ihmisiä varten, eikä palvella systeemiä, Jüri Linros toteaa. 

– Kerava on alan piireissä hyvämaineinen, eikä ole lääkäripulaa, kuten Keusotessa. Kun Keravalle tulee nuoria, kokemattomia lääkäreitä, heitä tukemaan on luotu koulutuslääkäreiden systeemi, jossa kokeneemmat lääkärit ohjaavat nuorempia. 

 

Miten julkista voisi parantaa?  

Julkisella puolella voisi luoda tiimimuotoista toimintaa: lääkäri-avustaja-hoitaja -tiimille voisi antaa tehtäväksi hoitaa määrätyn alueen ihmiset omalla tavallaan vapaasti. Henkilökunta tuntisi asiakkaat ja asiakkaat henkilökunnan. 

– Voisi olla pieniä, toimivia, terveydenhoidon yksiköitä, jossa henkilöstö tuntee ja tietää omat asiakkaansa. Jos syntyy hoidon tarpeita, hoitohenkilökunta tuntee ihmisen. Näin avun voi antaa helpommin etäkontaktina tai sähköisenä viestinä. Tämä lisää tehokkuutta ja potilastyytyväisyyttä, Linros toteaa.  

– Kun asiakas soittaa julkiselle puolelle, sairaanhoitaja haastattelee ja annetaan aika pitkän ajan, vaikka kuukauden päähän. Yksityisellä puolella voi varata heti ajan, netistä tai soittamalla. Potilas kertoo asiansa suoraan haluamalleen lääkärille. Kasvotusten tai etävastaanottona.  

– Julkinen työ on jäykkää ja byrokraattista, yksityisellä puolella on joustoa. Jos on paljon potilaita tulossa, järjestetään lisää lääkärin vastaanottoaikoja, kutsutaan hoitajia. Yksityisen puolen lääkärillä on vapautta tehdä työtä mielekkäämmin. 

 

Hyvinvointialueen tulevaisuus  

Linros arvelee, että Keravan tilanne pysyy hyvinvointialueella aika lailla samanlaisena kuin nyt. Kerava on pohjoisosassa aluetta vajaan 40 000 asukkaan väestöllä, jolle peruspalveluiden tulee olla saatavissa läheltä. Tikkurilan uuteen hyvinvointikeskukseen voidaan keskittää tiettyjä suppeita erikoisalapalveluita, mitä ei Keravalta saa.  

– Myöskään HUSin toiminta ei tule paljoa muuttumaan nykyisestä. Rahoituspohja kylläkin menee huterammaksi, kun raha tulee hyvinvointialueelta. Valtio antaa tietyn potin, jonka kanssa on pärjättävä. Jos hoitoon tulee paljon ihmisiä, eikä valtio anna lisää rahaa, joudutaan jostain leikkaamaan.  

– Tällä hetkellä kunnat raapivat jostain kasaan ylimääräiset rahat. Hyvinvointialueella lainsäädäntö on sellainen, että jos hyvinvointialue ei tuota peruspalveluita ja leikkaa paljon, on riski, että se joutuu valtion holhoukseen.  

– Hyvinvointialueelle pitäisi alkaa rakentaa mahdollisimman tehokasta ja toimivaa terveydenhuollon mallia, ilman turhaa byrokratiaa. Keskiöön pitäisi ottaa tulevaisuudessa ihminen – potilas. 

 

Teksti ja kuva: Jukka Nissinen