Tervetuloa uusi Keski-Uudenmaan hyvinvointialue
Vuoden vaihteessa tapahtuu Suomessa suuri historiallinen muutos. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, oppilas- ja opiskeluhuolto sekä pelastustoimi yhdistyvät 21:n hyvinvointialueen harteiden alle. Meidän alueellamme ei muutos ole aivan yhtä suuri kuin niin sanotuilla sirpalealueilla, sillä olemme jo vuonna 2017 perustaneet yhteisen kuntayhtymä Keusoten. Tämä kuuden kunnan ennakkoluuloton ratkaisu on ollut hyvä, sillä olemme nyt selvästi edellä palveluiden yhdistämiseen liittyvän työmäärän osalta ja olemme myös harjoitelleet jo vuosia yhteisten alueellisten palveluiden järjestämistä ja tuottamista. Silti meilläkin on ollut kiirettä valmistelutyössä, kun toiminta, organisaatio ja hallinto on pitänyt päivittää tulevan hyvinvointialueen muotoon.
Työ on edennyt meillä suunnitelmallisesti ja olemmekin olleet jatkuvasti ministeriön seurannan mukaisesti valtakunnan ykkösiä siirtymän valmistelussa. Tammikuussa ei palveluiden käyttäjille ole tulossa näkyviä muutoksia palveluihin, kuin lähinnä palveluiden tuottajan nimen osalta. Suurin muutos tulee olemaan palveluiden rahoitusmalli, joka muuttaa kovasti talouden dynamiikkaa. Jatkossa rahoitus hyvinvointialueille tulee valtiolta eikä enää alueen kunnilta, kuten tähän saakka on tapahtunut. Lisäksi Uudellamaalla erikoissairaanhoidon järjestäjän, HUS-yhtymän, rahoitus tulee muuttuvassa tilanteessa suoraan hyvinvointialueilta sekä Helsingin kaupungilta
”On helppo luetella haasteita, mutta ratkaisuja tuntuu olevan vähemmän tarjolla.”
Ajankuvastamme kertoo karua kieltä se, että alueet ovat jo ennen aloittamistaan kertoneet vakavan huolenilmauksen tulevaisuudesta. Valtakunnallinen henkilöstöpula luo vaikean tilanteen palveluiden järjestämiseen, kun työvoimaa on saatavilla vaihtelevasti ja tilanne kuormittaa valtavasti esimiehiä ja työntekijöitä. Henkilöstö on alueemme tärkein pääoma ja teemme kaikkemme, jotta alueella olisi erittäin hyvä työnantajakuva ja työhyvinvoinnin aste.
Lisäksi uusi rahoitusmalli näyttää jo heti kättelyssä jääneen liian suppeaksi. Rahoituksen korjaussarjaa tarvitaan. Tarkastelua on pakko tehdä huolellisesti lähivuosina, jotta alueet saavat asialliset lähtökohdat järjestääkseen palvelut. Silti on selvää, että alueet joutuvat samaan aikaan myös perkaamaan sekä tehostamaan palveluvalikkoa ja palveluverkkoa.
On helppoa luetella haasteita, mutta ratkaisuja tuntuu olevan vähemmän tarjolla. On aivan selvää, etteivät alueet pysty itsenäisesti kaikkia ongelmia ratkaisemaan tai laittamaan yksin talouden haasteita kuntoon. Hyvinvointialueiden oman kehittämistyön rinnalle tarvitaan myös valtakunnallisia ratkaisuja lainsäädäntöön muun muassa henkilöstön mitoituksiin ja koulutuspoliittisia ratkaisuja nostamaan opiskelupaikkojen määrää.
Keski-Uusimaa on voimakkaan väestönkasvun aluetta ja väestö on valtakunnallisessa vertailussa pääosin hyvinvoivaa sekä hyvin toimeentulevaa. Tavoittelemme strategian teossa hyvinvointialuetta, jonka ytimessä ovat palveluihin ja hyvinvointiinsa tyytyväiset asukkaat ja henkilöstö, rohkea uudistuminen, tutkitusti vaikuttavat palvelut sekä kestävä talous. Tähän tavoitteeseen tarvitaan paljon toimijoita yhteisen tekemisen ääreen. Kunnat, yhdistykset, yritykset, seurakunnat, oppilaitokset ja tietenkin aktiiviset hyvinvointialueen asukkaat muodostavat yhteisön, jonka aktiivisen vuoropuhelun avulla teemme meidän hyvinvointialueestamme meidän näköisemme. Tähän työhön toivotan kaikki lämpimästi mukaan!
Helinä Perttu
Kirjoittaja on Keski-Uudenmaan Hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtaja