Hoivatyön vetovoima kuntoon

Sote-ala on ollut pitkään otsikoissa työoloihin liittyvien haasteiden vuoksi. Erikoislääkäreinä ammatikseen työskenteleviltä aluevaltuutetuilta Inka Utriaiselta ja Sari Silventoiselta kysyttiin, miten he parantaisivat työntekijöiden tilannetta Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella. 

 

– Kuten valtakunnallisesti, niin myös meidän hyvinvointialueellamme on pulaa lääkäreistä ja hoitajista, Silventoinen kertoo hyvinvointialueen työntekijätilanteesta.

Järvenpäässä asuvan Silventoisen mukaan noin 20 prosenttia lääkärivakansseista on täyttämättä ja noin 150 hoitajaa tai lähihoitajaa voitaisiin palkata heti vakituiseen työhön. Tammi-elokuun välisellä ajanjaksolla henkilöstömäärä on vähentynyt vuodentakaiseen verrattuna 171 työntekijällä, jonka myötä palkkakulut ovat vähentyneet. 

 - Vastaavasti vuokratyöntekijöistä ja lääkäripalveluiden ostoista aiheutuneet kulut ovat nousseet. Nousu on ollut reilusti suurempaa kuin palkkakuluista muodostunut säästö, Utriainen huomauttaa. 

  

Jokaisen työpanos on tärkeä

Nurmijärveläinen Utriainen kertoo, että moniammatillisessa tiimissä jokaisen tiimin jäsenen työpanos on tärkeä. Tiimin yhteen hitsautumisen edellytyksenä on pysyvät työkaverit, sillä vie oman aikansa saada yhteystyöstä paras hyöty esiin. 

 - Heikossa työntekijätilanteessa ostolääkäreiden ja keikkahoitajien osuus kasvaa ja se voi jopa lisätä vakituisten työntekijöiden työnkuormaa, Utriainen tiivistää.  

Utriaisen mukaan vakituinen henkilöstö hyödyttää organisaatiota siksikin, että 

perehdyttämiseen ja perehtymiseen vaadittavat resurssit eivät ole pois itse operatiivisesta toiminnasta. Useimmat työtekijät arvostavat työn ennakoitavuutta ja on ymmärrettävää, että jatkuva ponnistelu työntekijävajeessa uuvuttaa. 

 - Työntekijöiden itseohjautuvuudelle ja tiimin yhteisöohjautuvuudelle pitää jättää tarpeeksi tilaa, Utriainen summaa. 

Silventoinen nostaa esille myös huolen alan negatiivisesta medianäkyvyydestä:  

– Lehdissä ja sosiaalisessa mediassa oleva yleinen negatiivinen ilmapiiri vaikuttaa myös työntekijöihin. Julkisuuteen valitettavasti pääsee aina enemmän negatiivisia asioita kuin onnistumisia. 

   

Joustavuus ja urapolut lääkkeenä 

Työpaikkaa vaihtavien työntekijöiden lähtökyselyssä nousi molempien mukaan haasteena esiin se, että mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhön ja sen kehittämiseen koettiin puutteellisiksi ja tiedonkulussa sekä erityisesti etenemismahdollisuuksissa nähtiin parannettavaa. 

 - Esimiestyö puolestaan sai positiivista palautetta, Silventoinen nostaa esille saatua positiivista palautetta. 

Molempien aluevaltuutettujen mielestä hyvinvointialueella tulee rakentaa mielekkäitä, sopivan haasteellisia ja palkitsevia urapolkuja, joissa tehtäväkuvat ovat selkeitä ja työyhteisössä jaetaan riittävästi tietoa. Uuden oppimiselle ja ammatilliselle kehittymiselle tulee heidän mukaansa tarjota hyvät edellytykset, mutta toisaalta työelämän pitää myös joustaa työntekijän elämäntilanteen mukaan. 

 - Työnantaja tarjoaa jo nyt tällä hetkellä mahdollisuuden osa-aikatyöhön ja myös koulutusmahdollisuuksia on lisätty. Arvostavassa ja mukavan innostuneessa työilmapiirissä on helppo nähdä itsensä jatkavan pitkänkin työsuhteen ajan, Utriainen linjaa. 

Haasteita kunnianhimoiselle tavoitteelle kuitenkin piilee matkassa. Keski-Uudenmaan hyvinvointialue on maantieteellisesti Suomen hyvinvointialueita tarkastellen aika kompakti. 

 - Alueella ei kuitenkaan ole erityisen tehokasta julkista liikennettä kaikkiin toimipaikkoihin eikä väestö, myöskään työntekijät, ole tasaisesti jakautuneena asuinpaikkansa osalta, Utriainen tarkentaa.

Suuri haaste on tulee olemaan Utriaisen mukaan siinä, että missään toimipaikassa ei ole töitä liian vähän tai edes sopivasti, vaan henkilöstöpulaa on kaikkialla, joskin toisissa toimipaikoissa vieläkin enemmän. 

  

Innovatiivista henkilöstöpolitiikkaa 

Maailman yleinen huonontunut talous- ja turvallisuustilanne luo yleistä turvattomuutta ja ihmiset miettivät elämänarvojaan. Selviytyminen jokapäiväisestä elämästä voi olla molempien aluevaltuutettujen mielestä haasteellista. 

Hyvä ja riittävä palkka luo Utriaisen ja Silventoisen mukaan turvallisuutta, ja he uskovat, että työnantajat haluavat tämän kaikille työntekijöille taata. Kuitenkin sekä Silventoinen että Utriainen huomauttaa, että uusien hyvinvointialueiden talous tulee olemaan äärimmäisen tiukka ja valtion rahoituksen riittäminen haastavaa. 

 - Tarvitaan innovatiivista henkilöstöpolitiikkaa, sitoutunutta osallistumista ja hyvää yhteystyötä, Silventoinen ja Utriainen tuumaavat yhdessä.  

 

Kuntayhtymästä hyvinvointialueelle  

Vuonna 2017 Keski-Uudenmaan alueen kunnat muodostivat sote-kuntayhtymän, Keusoten, järjestämään alueen sosiaali- ja terveyspalvelut. Palveluiden järjestämisvastuu siirtyi vuonna 2019 kunnilta perustelulle kuntayhtymälle.

Silventoinen kertoo, että kuntayhtymä tulee muodostamaan uuden 1.1.2023 aloittavan Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen. 

– Hyvinvointialueen henkilöstö muodostuu Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymän, kuntien oppilas- ja opiskelijahuollon, alueen Etevan palveluyksiköiden ja Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymän työntekijöistä, Silventoinen avaa. 

Inka Utriainen korostaa, että työnantajan vaihtumisesta huolimatta palvelussuhteiden ehdot pysyvät samoina.  

– Henkilöstön palkkojen yhdenmukaistaminen on käynnissä. Tämä ja työmarkkinaratkaisussa saavutettu sopu edesauttavat järjestelmällistä siirtymää uuteen organisaatioon ja toiminnan palautumista normaalimpaan koronan aiheuttaman hoito- ja hoivavelan puristuksessa.

Utriaisen mukaan sotehenkilöstön saatavuus on valtakunnallinen haaste.  

– Henkilöstön vaihtuvuus on ollut paikoin verrattain korkeaa eikä monipuolisista rekrytointiyrityksistä huolimatta kaikkiin vakansseihin ole saatu palkattua henkilökuntaa. 

Syyksi Utriainen luettelee muun muassa henkilöstön kovan työkuorman. 

 - Rajallisten resurssien äärellä voidaan joutua ammattieettisesti ristiriitaisiin tilanteisiin, kun potilaiden hoitoon pääsy ja hoidon jatkuvuus ovat päivittäisiä haasteita, Utriainen kuvaa. 

Sujuva siirtymä hyvinvointialueelle edellyttää molempien erikoislääkärialuevaltuutettujen mielestä sitä, että arvokkain toiminnan kivijalka, ammattitaitoinen ja sitoutunut henkilöstö, voi turvallisin mielin luottaa palkanmaksun toimivan ja työolosuhteiden kehittyvän parempaan. 

 

Teksti: Santeri Nousjoki