Hyvinvoinnin edistäminen yhdessä on tärkeää

Mitä paremmin ihmiset kunnissa voivat, sitä vähemmän he tarvitsevat raskaampia sosiaali- ja terveyspalveluita.

Sote-uudistuksessa suuri osa hyvinvointia edistävästä työstä jäi kuntien järjestettäväksi. Esimerkiksi varhaiskasvatuksessa, kouluissa, liikuntapalveluissa, kulttuuripalveluissa, nuorisopalveluissa ja kansalaisopistoissa tarjotaan paljon palveluita, jotka edistävät ihmisten henkistä ja fyysistä hyvinvointia. 

Kuntien veroleikkaukset ja valtionavustukset ohjaavat päätöksiä 

Sote-uudistuksen myötä on noussut huoli siitä, miten taloudelliset kannusteet vaikuttavat kuntien haluun ja kykyyn tarjota asukkaille hyvinvointia edistäviä palveluita. Kun kustannukset ennaltaehkäisevien palveluiden heikkenemisestä valuvat kunnilta hyvinvointialueille, taloushaasteissa kamppailevan kunnan on helpompi leikata esim. matalan kynnyksen liikuntapalveluista.

Kunnilla on paljon velvollisuuksia, erityisesti lasten varhaiskasvatukseen ja opetukseen. Nykyinen soten rahoitusmalli heikentää myös kuntien insentiiviä järjestää laadukkaita varhaiskasvatus- ja opetuspalveluita, joilla on merkittävä hyvinvointivaikutus.

Lapsiperheet ovat olleet haluttuja kuntalaisia, sillä vanhemmat ovat tuoneet kuntiin runsaasti verotuloja. Nyt hyvinvointialueiden rahoitusmalli leikkaa kuntien verotuloja valtion isolla kädellä. Kunnat saavat takaisin osan kohdistettuna mm. väestöpohjan mukaan, mutta tällä hetkellä valtionosuuksissa lapset eivät ole kovin arvokkaita. Voisi jopa sanoa, että nykyisellä rahoitusmallilla rangaistaan kuntia lasten syntymisestä. Tämä kirpaisee etenkin alueilla, joissa asuu paljon lapsiperheitä, kuten Länsi-Uudellamaalla.

Seuraavan hallituksen tärkeä tehtävä onkin tehdä myös lasten hyvinvoinnista huolehtimisen kunnille helpommaksi korjaamalla valtionosuusjärjestelmää.

Länsi-Uusimaa näkee ennaltaehkäisyn ja yhteistyön arvon

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella ennaltaehkäisevä työ ja yhdyspintatyö mm. kuntiin on nostettu strategisellakin tasolla merkittäviksi kehityskohteiksi. Länsi-Uudenmaan kymmenen kuntaa ovat hyvinkin erilaisia ja niissä on eri tavoin järjestetty hyvinvointia edistäviä palveluita. Pienimmätkin kunnat ovat palkanneet hyvinvointikoordinaattoreita kehittämään määrätietoista työtä sote-palveluiden siirryttyä alueelle. 

Hyvinvointialue on aloittanut yhteistyön kehittämisen kuntien kanssa jo valmisteluvaiheessa, ja nyt sitä päästään syventämään eri osa-alueilla. Yhteinen tiedon keräys ja välitys varmistaa, että kunnat saavat tukea palveluiden kehittämiseen. Pienelläkin rahalla voi saada paljon aikaan, jos se on kohdistettu oikein. Yhteisellä tiedottamisella tavoitetaan enemmän asukkaita ja sitä ollaankin hyödynnetty jo ainakin ikääntyneiden ja nuorten osalta. 

Mitä paremmin onnistumme yhdessä hyvinvoinnin edistämisessä, sitä vähemmän meillä on kallista pahoinvointia.  

Satu Mollgren
Aluevaltuutettu
Länsi-Uusimaa