Vantaa-Kerava: Kotona asumista tukevat ikäihmisten palvelut ja niiden kehittäminen

Asiakaslähtöisyys on tavoitteena myös ikäihmisten palveluissa. Palvelutarpeen arvioinnissa kartoitetaan, minkälaisia palveluja henkilö tarvitsee, jotta kotona asuminen olisi mahdollisimman turvallista. Nykyisin ikäihmiset ovat entistä terveempiä ja toimintakyky säilyy pitkään. Eliniän noustessa myös palvelutarve kasvaa. Dementia on suurin iäkkäiden ihmisten pitkäaikaisen hoidon tarpeen aiheuttaja. Ennusteen mukaan vantaalaisia 65 vuotta täyttäneitä dementiaa sairastavia henkilöitä on vuonna 2025 noin 4400 ja vuonna 2035 noin 6300. Muistisairaudet etenevät asteittain, joten palvelutarve täytyy myös huomioida asiakkaan tarpeen mukaisesti.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on kehittämässä kotihoidon etäpalvelua sellaisille ikäihmisille, joiden toimintakyky on vielä suhteellisen hyvä. Meillä on paljon senioreita, joilla on dementian alkuvaihe, mutta he pystyvät vielä itsenäisesti hoitamaan arkipäivän askareet. Sosiaali- ja terveysministeriö rahoittaa kotihoidon etäpalveluhanketta. Tällä hetkellä kehittämishankkeessa on mukana 90 etähoidon asiakasta. Ajatus on se, että asiakkaalla on kotonaan tablettitietokone, jossa on erittäin helppo käyttöliittymä, jolloin käyttö on helppoa. Tällä tavoin asiakas voi olla yhteydessä hoitajaan kuvayhteyden avulla. Mikäli asiakas haluaa, yhteys voidaan muodostaa myös omaisiin. Ajatuksena on kehittää lisää myös erilaisia kuntoutus- sekä hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä tukevia ryhmiä.

Asiakkaiden palaute etäkotihoidosta ja -ryhmistä on ollut positiivista. Suurin osa vastaajista (60 %) kokee etälaitteen käytön helpoksi. Ikäihmiset ovat kokeneet, että kuvayhteys on tuonut enemmän turvallisuuden tunnetta, koska he voivat jutella henkilön kanssa kuvayhteyden välityksellä. Lääkkeet tulevat otetuiksi ajallaan ja kysymykset arkipäivän haasteisiin selvitetään heti. Osa asiakkaista on ottanut käyttöön myös omaisliittymän, mikä on vähentänyt yksinäisyyden tunnetta ja omaiset voivat olla mukana enemmän ikäihmisen elämässä. Tämä on todettu hyväksi erityisesti silloin, kun omaiset asuvat kaukana. Tarvittaessa hoitajat tekevät myös kotikäyntejä ja erityisesti silloin, mikäli vanhusta ei tavoiteta. Näin voidaan varmistua siitä, että ikäihminen saa nopeasti avun, mikäli kyseessä olisi vaikka sairauskohtaus.

Kun palvelutarve lisääntyy ja ikäihminen tarvitsee apua peseytymisessä, kodinhoidossa ja muissa päivittäisissä rutiineissa, kotihoito käy säännöllisesti vanhuksen luona. Palveluasuminen ja ympärivuorokautinen hoito on ajankohtaista siinä vaiheessa, kun vanhus ei enää pärjää yksin omassa kodissa. Dementian loppuvaiheessa ympärivuorokautinen hoito on välttämätöntä. Osa vanhuksista on omaishoidon piirissä, jolloin hoitajana on yleensä oma puoliso. Tärkeintä on se, että jokainen vanhus ja hänen omaisensa löytävät parhaan vaihtoehdon. Palveluja kehittämällä saadaan jokaiselle omaan elämäntilanteeseen parhaiten soveltuva palvelu.

Anitta Orpana

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen valtuutettu, VTM