Pia Kauma: Ikääntymistä ei pitäisi joutua pelkäämään

Omien, iäkkäiden vanhempien kanssa vastaan tulleet ongelmat konkretisoivat aluevaltuutettu Pia Kaumalle monta muutostarvetta.

Kokemukset omassa perhepiirissä ovat viitoittaneet Pia Kauman tietä politiikassa. Alun perin hän, sijaisäiti, lähti politiikkaan vaikuttaakseen lastensuojelukysymyksiin.

Omien, ikääntyneiden vanhempien kohtalot lisäsivät kiinnostusta sosiaali- ja terveydenhuoltoon.

– Äitini, pitkäaikainen kipupotilas, kuoli pian hermokipujen muututtua syöpäkivuiksi. Isäni yksinjäätyä olin hänen tukenaan esimerkiksi Jorvin päivystyksessä.

Kauman isä ei ollut tottunut tekemään itsestään numeroa. Loputtomalta tuntuneen jonotuksen aikaan tytär osasi kysyä ja vaatiakin apua isälleen. Samalla hän mietti niitä vanhuksia, joilla ei ole ruuhkautuneissa terveydenhuollon toimipisteissä ketään tukenaan.

– Ihmisen ei pitäisi joutua vaatimaan eniten silloin, kun hän on kaikkein heikoimmillaan, Kauma sanoo.

Jatkuva yhteys ruohonjuuritasoon

Päätoimenaan Kauma on kansanedustaja.

– Ajattelen, että monet senioreiden asemaan liittyvät kysymykset ovat jääneet lapsipuolen asemaan, Kauma kertoo.

Eduskunnassa hän on sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen ja jalkautuu usein ruohonjuuritasolle. Tänään Kauma on sopinut tapaamisen Attendon Vuoripirtin hoivakotiin Espooseen.

Vuoripirtin tiimivetäjä Satu Kalter ja Kauma jakavat muun muassa eri potilastietojärjestelmiin liittyvän harmituksen.

– Byrokratia nielee espoolaisissa hoivayksiköissäkin kuitenkin paljon aikaa. Moni asia on kirjattava moneen eri paikkaan, Satu Kalter kertoo.

Kauma on vieraillut Vuoripirtissä kerran aiemminkin. Nyt hän kyselee muun muassa hoivakodin ja samassa rakennuksessa toimivan päiväkodin välisestä vuorovaikutuksesta.

On ilo kuulla, että lapset käyvät tanssimassa ja laulamassa vanhuksille. Aika ajoin myös vanhukset saavat kutsuja päiväkodin puolelle.

Uutta henkilökuntaa hoitajien oheen

Satu Kalter kertoo Kaumalle, että 35-paikkaisessa Vuoripirtissä ei ole koettu työvoimapulaa.

– Monissa muissa hoivakodeissa tilanne on haastavampi. Meillä panostetaan henkilöstön hyvinvointiin, ja työntekijöidemme kollegatkin soittelevat ja kyselevät, olisiko meillä keikkoja tarjolla.

Kalter kertoo, että Vuoripirtti on monikulttuurinen työyhteisö. Jos hoitajalla on työt aloittaessaan puutteita kielitaidossa, työnkuva räätälöidään kielitaidon mukaisesti.

Kauma toivoo, että hoivakotien työntekijöiden koulutustaustoihin suhtauduttaisiin jatkossa joustavammin.

– Koska läheskään kaikki toimenpiteet eivät vaadi sairaanhoitajan tai lähihoitajan koulutusta, myös ei-hoivataustaiset henkilöt voisivat tehdä avustavia tehtäviä.

– Koko ajan haastavammiksi muuttuvat olosuhteet pakottavat meidät miettimään työnjakoa uusiksi. Liian jäykät käytännöt ovat ay-politiikkaa, Kauma sanoo.

Merkityksellisyyttä ihmissuhteiden kautta

Pia Kauman mukaan poliitikoilla on paljon parannettavaa ikäihmisten asioiden ajajina.

– Meidän poliitikkojen pitäisi tehdä sellaisia ratkaisuja, ettei kenenkään tarvitsisi pelätä ikääntymistä.

Ensi vaalikaudella tulisi parantaa myös omaishoitajien asemaa. Heitä auttaisi lyhytaikaisten hoitopaikkojen ja sitä kautta vapaapäivien lisääminen.

– Olen kuullut hotellityyppisestä ideasta. Jos sentyyppinen väliaikaishoivan malli toteutuisi, mahdollisuus pitäisi avata vähävaraisillekin, Kauma pohtii.

Arvokkaan vanhuuden kulmakivinä hän pitää paitsi hyvää hoivaa myös läheisiä ihmissuhteita ja sitä, että ikäihminen saa kokea itsensä loppuun saakka tärkeäksi.

Vanhuuteen kannattaa alkaa valmistautua hyvissä ajoin etukäteen. Varmistaa, että elämään kuuluu edes muutama tärkeä ihmissuhde, ja muutakin kuin työ.

– Siinä suhteessa voisimme ottaa mallia Etelä-Euroopasta. Yhteisöllinen elämäntapa ja laajennetut perheet takaavat sen, etteivät seniorit tarvitse aina viranomaisapua, Kauma sanoo.

Seniorineuvolat lääkkeeksi sairauksien ennaltaehkäisyyn

Kauma on liputtanut jo pitkään niin sanottujen seniorineuvoloiden puolesta.

Mikäli EU-rahoitus järjestyy, Raahen seudulla menestyksekkäässä käytössä oleva malli saadaan pilotoitavaksi myös kahteen länsiuusimaalaiseen kuntaan.

– Meillä on pysäytetty seniorineuvolan avulla paljon esimerkiksi sokeritautitapauksia. Jopa joka kolmannella asiakkaallamme todetaan esidiabetes, Raahen sairaalan geriatrian erikoislääkäri Maisa Karjula kertoo.

Karjula on vuodesta 2004 saakka Raahessa toimineen palvelukokonaisuuden äiti.

Seniorineuvolaan kutsutaan vuosittain kaikki Raahen, Siikajoen ja Pyhäjoen 68-vuotiaat.

Vastaanotolla terveydenhoitaja ja asiakas käyvät läpi laajan kyselyn. Senioreilta on otettu kattavat verikokeet jo etukäteen, ja terveydenhoitaja voi ohjata heidät hoitoon tai jatkotutkimuksiin yksilöllisen tarpeen mukaisesti.

Henkilökohtainen kutsu tavoittaa keskimäärin 86 prosenttia ikäluokasta.

– Yleensä terveyspalveluja karttelevat ne juntturamiehet, joilla on eniten riskitekijöitä. Meiltä edes he eivät kuitenkaan lähde kiukkuisina vaan tyytyväisinä siihen, että olemme yhdessä saaneet puhallettua heihin lisää virtaa, Maisa Karjula kertoo.

Pia Kauma jätti viime vuonna hallitukselle kirjallisen kysymyksen seniorineuvoloiden maanlaajuisesta käyttöönottamisesta.

Raahessa seniorineuvoloilla saavutetaan välillisesti isoja säästöjä.

1,5 tuntia kestävälle terveydenhoitajan vastaanotolle tulee hintaa noin kaksisataa euroa. Yksi hoivakotipaikka maksaa yhteiskunnalle yli 60 000 euroa vuodessa.

Teksti: Leila Itkonen