Vantaa-Kerava: Luotettavan tiedon avulla voidaan parantaa palveluja

Sote-uudistuksen tärkeimpiin tavoitteisiin kuuluu 1) turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut hyvinvointialueella asuville, 2) parantaa palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta, 3) kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, 4) vastata ikääntymisen ja syntyvyyden laskun aiheuttamiin haasteisiin sekä 5) hillitä kustannusten kasvua.

Ainakin kolmeen viidestä esitetystä tarpeesta voidaan vastata luotettavaa tietoa hyödyntämällä.

Oikeaan aikaan annetut ja laadukkaat palvelut tuovat säästöä

Aiemmin sosiaali- ja terveydenhuollosta on kerätty lähinnä suoritteisiin liittyvää tietoa, kuten tietoa hoitoon pääsystä ja sairaalajaksojen pituuksista. Tiedot ovat sinällään arvokkaita, mutta eivät kerro mitään, miten hoidossa on onnistuttu. Mikäli haluamme pärjätä jatkossa paremmin, tulee meidän seurata annetun hoidon ja palvelujen vaikutuksia. Vain luotettavan tiedon avulla voidaan nähdä kehittämisen kohtia, ennustaa palvelutarvetta ja arvioida hoitoketjun toimivuutta.

Vertaiskehittämisen ja tutkimuksen avulla voidaan tehdä asioita toisin

Tiedon kerääminen on arvokasta. Kuitenkin jos sitä ei hyödynnetä, tulee siitä vain yksi kuluerä. Parhaaseen mahdolliseen tilanteeseen päästään, mikäli kerättävän tiedon määritykset ja luokitukset on tehty yhdessä, kansallisesti. Täten koko maan kattavia hoitotuloksia voidaan vertailla keskenään, mikä mahdollistaa ammattilaisten oppimisen toisiltaan. Laajat aineistot luovat myös pohjan hoitojen kehittämiselle tutkimuksen avulla. Samoja sairauksia voidaan hoitaa monella tapaa – tärkeintä on löytää toimivat, vaikuttavat ja näyttöön perustuvat hoitokäytänteet.

Hyvään paikkaan halutaan tulla töihin

Sosiaali- ja terveydenhuollon yksi suurimmista ongelmista on osaavien ammattilaisten rekrytoiminen ja heistä kiinni pitäminen. Vaikka työ itsessään on arvokasta ja palkitsevaa, hoitajat ovat tyytymättömiä työoloihinsa. Mm. kiire, työkavereiden puuttuminen vuorosta ja johtamiseen liittyvät ongelmat aiheuttavat stressiä. Hoitajat eivät pysty toteuttamaan vaativaa työtä niin hyvin, kun olisi tarve. Se johtaa eettiseen kuormitukseen ja lopulta jopa mielenterveyden ongelmiin. Monet ammattilaiset reagoivat terveydenhuollon kaoottiseen tilanteeseen nostamalla kytkintä eli vaihtamalla työpaikkaa tai jopa alaa. Usein ammattilaiset haluavat tehdä työnsä hyvin, siihen on annettava mahdollisuus. Alue, joka haluaa aidosti panostaa hoidon laatuun ja vaikuttavuuteen, nousee varmasti halutuksi työpaikaksi.

Vantaa-Keravan hyvinvointialueen tavoitteena on olla asukkaalle ja työntekijälle Suomen paras hyvinvointialue. Tässä olisi siihen eräs resepti.

 

Anniina Pylsy 

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aluevaltuutettu