Uusimaa tarvitsee lisää korkeakoulujen aloituspaikkoja

Korkeakoulupaikkojen määrä Uudellamaalla nousi taas keskusteluun, kun Helsingin yliopiston rehtori kertoi, että aloituspaikkojen vähyys johtaa jopa aivovuotoon. Uusimaalaiset nuoret hakeutuvat opintoihin ulkomaille, kun korkeakoulun ovet eivät omalla kotiseudulla aukea. Monelle pääkaupunkiseudulla kasvaneelle nuorelle on luontevampaa ja kiinnostavampaa suunnata esimerkiksi Tallinnaan tai Tukholmaan kuin kotimaiseen maakuntakorkeakouluun.

Nykyään korkeakoulutuksella tehdään valitettavan paljon aluepolitiikkaa. Korkeakoulujen tehtävä on korkeatasoisen opetuksen ja tutkimuksen tuottaminen – ei maakuntakaupunkien elävöittäminen.

Uudellamaalla on merkittävää alitarjontaa korkeakoulujen aloituspaikoista suhteessa toiselta asteelta valmistuneiden määrään. Ei ole oikeudenmukaista, että uusimaalaisen nuoren on huomattavasti vaikeampaa saada opiskelupaikka kotiseudulta, kuin vaikkapa Pohjois-Karjalassa kasvaneen.

Maakunnissa opiskelun hyödyllisyyttä perustellaan usein sillä, että pois kotiseudulta muuttaminen voi olla tärkeä askel itsenäistymisessä. Se kuitenkin unohtuu, että monelle muutto ei ole edes vaihtoehto, jolloin aiheutuu vältettävissä olevia välivuosia. Moni pienemmälle paikkakunnalle vastahakoisesti lähtenyt on yksinäinen eikä välttämättä löydä harrastuksia tai opiskelun aikaisia työmahdollisuuksia.

Suuri osa korkeakoulutettujen työpaikoista sijaitsee suurissa kaupungeissa. Esimerkiksi oikeustieteellisestä valmistuneiden työpaikoista valtaosa sijaitsee Kehä III:n sisäpuolella. Osaajia on järkevää kouluttaa siellä, missä työpaikat ovat. Tällöin työssäkäyntikin onnistuu jo opiskelujen aikana.

Korkeakoulupaikkojen lisääminen Uudellamaalla auttaisi ratkomaan alueemme työvoimapulaa. Sitä toivovat niin yritykset kuin julkisen sektorin työnantajat. Esimerkiksi varhaiskasvatusopettajia ja sairaanhoitajia kannattaisi kouluttaa täällä, missä työvoimapula on pahin.

Emma-Stina Vehmanen
Kaupungin- ja aluevaltuutettu, eduskuntavaaliehdokas (kok.)
Espoo