Menestyvä yrittäjyys ja yritystoiminta ovat välttämättömiä Suomelle!
Uskon markkinatalouteen ja yrittäjyyteen. Palvelujen ja tuotteiden tarjonnassa yritystoiminta on usein ylivoimaisesti järkevin tapa toimia verrattuna julkiseen tuotantoon. Yritykset reagoivat kuluttajien tarpeisiin, ja viime kädessä vain sellainen tuotanto menestyy, jolla on kysyntää. Jotta voimme rahoittaa hyvinvointivaltiomme, tarvitsemme laajaa yritystoimintaa sekä menestystä kansainvälisessä kilpailussa. Ilman vientituloja emme voi pyörittää kansantalouttamme.
Suurin osa uusista yksityisen sektorin työpaikoista syntyy mikro- ja pienyrityksiin – yrittäjien toimintaedellytykset on turvattava. Yrittäjät ottavat merkittäviä henkilökohtaisia riskejä erityisesti investoidessaan ja työllistäessään. Riskinottoon kannattaa kannustaa ja ennakoimattomia toimintaympäristön uhkia vähentää. Mikäli yritystoiminta hiipuu, koko kansantaloutemme voi huonosti.
Vasemmiston vaaliuhkaukset jopa kahden miljardin veronkiristyksistä yritystoiminnalle olisivat tuhoisia Suomelle. Yritystoiminnan vaikeuttamisen sijaan Suomen tulee voimallisesti tavoitella lisää menestyvää yritystoimintaa. Päättäjien tulee tiedostaa, että yritykset tekevät investointi- ja kasvupäätöksiään arvioiden tulevaisuuden riskejä ja toimintaympäristöä. Jo pelkkä pelottelu merkittävällä verotuksen kiristämisellä voi olla peruuttamatonta uusien työpaikkojen luomisen kannalta. Tarvitsemme Suomeen vakaan, ennakoitavan ja kannustavan toimintaympäristön yrityksille.
Yrittäjillä on oltava kannusteita
Yhä useampi yrittäjä on siirtymässä eläkkeelle ja he hakevat kuumeisesti jatkajia tai ostajia yrityksilleen. On merkittävä vaara, että osa yrityksistä joutuu vain lopettamaan toimintansa, mikä olisi kansantaloudellisesti ja yrittäjän kannalta haitallista. Yrityskauppojen verotuksen tulee olla mielekästä. Verottajan tulee hyväksyä myös matalampia yrityskauppojen hintoja kuin suoraviivaiset subtanssiarvoon perustuvat laskelmat antaisivat lopputulokseksi. Yritysten tulevaisuus ei ole aina välttämättä automaattisesti yhtä hyvä kuin menneisyys.
Nykyinen listaamattomien yhtiöiden osinkoveromalli on osoittautunut toimivaksi ja kannustavaksi. Useat pk-yritykset selvisivät koronalaman yli juuri tämän takia, että niitä oli kannustettu kasvattamaan vahvat taseet. Listaamattomien yhtiöiden osinkoveromalli tulee säilyttää kannustavana, vaikka sitä muutettaisiin vähemmän investoivia yrityksiäkin nykyistä paremmin tukevaksi. Nykymalli ei ole optimaalinen pienellä fyysisellä pääomalla toimiville yrityksille.
Vastaavasti yksinyrittäjien niin sanottu yrittäjävähennys tulee säilyttää. Tämä on eo. osinkoveromallia vastaava kannustava rakenne yksinyrittäjille.
Meidän on taattava motivoiva ja toimiva toimintaympäristö yrittäjille, jotka uskaltavat ottaa riskiä työllistäen itsensä ja usein muitakin.
Yritystoiminnan toimintaympäristön on oltava vakaa ja toimiva
Yritysten toimintaympäristön on oltava ennustettavaa ja ennakoitavaa. Äkilliset muutokset verotuksessa tai sääntelyssä luovat aivan turhaa epävarmuutta ja vaikeutta toimia pitkäjänteisesti. Yritystoiminta on aina kauas katsovaa toimintaa. Julkisen päätöksenteon vakaus on ensiarvoisen tärkeää.
Julkinen velkaantuminen on pysäytettävä. Raskas velkataakka tekee lisää merkittävästi riskiä sijoittaa Suomeen. Valtion korkokulut vaarantavat yhteiskunnan voimavarat. Kun yritykset päättävät investoinneistaan Suomeen, ne arvioivat maariskejä. Suomen talouden huono tilanne ja korkeat korkokustannukset ovat merkittävä pelote sijoittua tai investoida lisää Suomeen.
Työntekijöiden verotusta ei saa kiristää – ennemmin sitä on pyrittävä keventämään kaikissa tuloluokissa. Raskas työn verotus on ongelma myös palkanmaksajille, korkea progressio ei motivoi lisätyön tekemiseen, mikä haittaa yritysten kasvunäkymiä. Yritysten nykyinen yhteisöverotaso 20 % on siedettävä, kiristyksiä on vältettävä ja kansainvälistä verotasoa on seurattava.
Suomen Yrittäjien kyselyjen mukaan lähes 75 prosenttia yrityksistä kertoo kärsivänsä osaavan työvoiman pulasta. Ratkaisuja on löydettävissä sekä ammatillisen koulutuksen lisäresursoinnista että työperäisen maahanmuuton lisäämisestä. Erityisesti velvoitteet toisen asteen ammatilliselle koulutukselle ovat kasvaneet: ammattien ja osaamisten nopea muuttuminen, suuri määrä ammatinvaihtajia, maahanmuuttajien kouluttaminen, peruskoulun päättävien nuorten oppimis- ja mielenterveysvaikeudet yms. haastavat hyvin toimivaa ammatillista koulutustamme. Taloudelliset voimavarat on turvattava.
Suomessa siirtyy eläkkeelle vuosittain tuhansia ihmisiä enemmän kuin tulee työmarkkinoille. Tarvitsemme jopa kymmeniä tuhansia työntekijöitä ulkomailta sekä erityisosaajia että moninaisiin palvelutehtäviin tulevia. Suomen on toivotettava heidät tervetulleiksi ja autettava kotoutumisessa. Maamme pelisäännöillä toimivat kansainväliset ihmiset rikastuttavat maatamme ja vievät talouttamme eteenpäin. Ulkomaalaisen työvoiman oleskelulupaprosesseja tulee sujuvoittaa ja saatavuusharkinnasta luopua.
Vihreä siirtymä on Suomelle valtava mahdollisuus. Suomalaisen teollisuuden ns. hiilikädenjälki on jo paljon suurempi kuin Suomen omat kasvihuonepäästöt. Teollisuutemme myymät tuotteet vähentävät globaalisti enemmän päästöjä kuin tuotamme kansakuntana Suomessa. Vihreä siirtymä voi olla kansantaloutemme ”uusi Nokia”.
Työpaikoilla tunnetaan työpaikan tarpeet parhaiten. Työmarkkinoilla tulee lisätä merkittävästi paikallisen sopimisen mahdollisuuksia sekä luopua yleissitovista työehtosopimuksista.
Julkisen sektorin tulee pitäytyä kilpailemasta yksityisten toimijoiden kanssa silloin, kun markkinat ovat toimivat. Hyvinvointialueiden ei esimerkiksi tarvitse perustaa omia pesulayhtiöitä tai taksikuljetusten välitystoimintoja. Nämä haaskaavat vain rahaa sekä ovat erittäin epäreiluja yksityisellä rahalla toimivia kohtaan. Tällaiset keinotekoiset sidosyksikköjärjestelyt on kiellettävä.
Laajassa maassamme teiden ja rautateiden kunto on merkittävä yrityksille. Roudan ja vaikeiden sääolojen takia liikenneinfran rahoitukseen tulee löytyä riittävä rahoitus.
Yritystoiminnan ja yrittäjyyden tukeminen sekä vakaan ja toimivan toimintaympäristön tarjoaminen ovat Suomelle sekä suuri mahdollisuus että välttämättömyys, mikäli haluamme ylläpitää laadukasta hyvinvointivaltiota.
Petri Graeffe, eduskuntavaaliehdokas #54