Elintärkeät sopimuspalokunnat
Palkatun pelastushenkilöstön lisäksi toimii vapaapalokuntia, joiden rooli suomalaisella pelastusalalla on korvaamaton. Hyvinvointialueuudistus vaikuttaa myös heidän toimintaansa, mutta miten?
Aluevaltuutettu ja pelastuslautakunnan jäsen Arto Hägg sanoo vapaapalokuntien, eli sopimuspalokuntien, olevan erittäin tärkeitä. Keski-Uudellamaalla sopimuspalokunnat ovat merkittävässä roolissa erityisesti kehyskunnissa.
Sopimuspalokunnat ovat mukana noin 45 prosentissa pelastustoimen hälytystehtävistä, ja näissä sopimuspalokuntien rooli vaihtelee alueittain., Hägg luonnehtii.
Sopimuspalokunnille maksettavan tuen Hägg pitäisi vähintään nykyisellä tasolla. Hän pitää järkevänä kaluston kierrättämistä sopimuspalokunnille. Myös heidän entistä suurempaa hyödyntämistänsä voisi arvioida, eli harkita hälytysaikojen lyhentämistä, joidenkin yksiköiden osalta.
Tällaista toivetta aktivoimisen suuntaan olen kuullut heiltä itseltään, Hägg kertoo.
Vara-aluevaltuutettu, entinen palomestari ja sisäministeriön pelastustoimen erityisasiantuntija Tommi Luhtaniemi on samaa mieltä Häggin kanssa sopimuspalokuntien korvaamattomuudesta, mutta nostaa lisäksi esille muutkin vapaaehtoistoimijat.
Vapaaehtoiset eivät näy välttämättä päivittäisissä asioissa, mutta varautumisessa heidän arvonsa on merkittävä, Luhtaniemi huomauttaa.
Vaikka Keski-Uudellamaalla pelastuspuoli on pitkälti palkatun henkilöstön ylläpitämää, ovat sopimuspalokunnat edelleen keskeisessä asemassa Luhtaniemen mielestä, sillä sopimushenkilöstö tekee arvokasta työtä.
Pelastustoimen tehtävistä sopimushenkilöstön rooli on osassa hälytyksistä ja niissä onnettomuuksien ehkäisyn tehtävissä, mitä voi tehdä ilman viranomaisroolia, hän avaa.
Luhtaniemen mielestä sopimuspalokuntien rooli ja tehtävän vaatimukset tulisi käydä läpi niin valtakunnallisesti kuin Keski-Uudellamaallakin. Näin varmistettaisiin paremmin, mikä on sopimuspalokuntien suorituskyky. Sopimuspalokuntia voitaisiin hyödyntää paremmin niihin tehtäviin, joihin heillä on kyky.
Pelastuslaitoksen tulee tukea sopimuspalokuntia, jotta suorituskyky saadaan ylläpidettyä, hän sanoo.
Sopimuspalokuntien jäsenmäärään kannalta Luhtaniemi pitää keskeisenä, että heidän toimintansa on mielekästä, joka toivottavasti houkuttelee uusia tulijoita ja pitää vanhat toimijat tyytyväisinä.
Toiminta on mielekästä silloin, kun sopimuspalokuntaa käytetään tilanteissa, joihin heillä on suorituskyky, Luhtaniemi alleviivaa.
Sopimuspalokuntien tilanne vaihtelee Luhtaniemen mukaan Keski-Uudellamaalla, sillä osalla on hyvinkin aktiivisista nuorisotoimintaan ja osassa sitä ei ole juurikaan.
Hyvinvointialueuudistuksen myötä vahvistuvan valtion ohjauksen Luhtaniemi näkee hyvänä asiana.
Tätä kautta saadaan pelastustoimea yhdenmukaisemmaksi, ja tämä koskee myös sopimuspalokuntien toimintaa, hän summaa.
Teksti: Santeri Nousjoki