Lasten ja nuorten pahoinvointiin on puututtava riittävän ajoissa

Tukea ongelmiin on oltava saatavilla varhaisessa vaiheessa unohtamatta toimivia peruspalveluja.  

Lasten ja nuorten pahoinvointi on lisääntynyt merkittävästi, mikä näkyy esimerkiksi auttavien tahojen saamien yhteydenottojen määrässä. Esimerkiksi vuonna 2021 Sekasin-chattiin hakeuduttiin keskustelemaan yli 170 000 kertaa – vastauksen heistä sai kuitenkin vain joka viides. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen valtuutettu, Tikkurilan lukion erityisopettaja Heli Hakala tunnistaa trendin ja kertoo havainnoistaan avun tarpeen luonteessa.

– Osa lapsista ja nuorista toivovat palveluita muun muassa ilta-aikaan ja chat-muodossa. Kohderyhmä täytyy ottaa huomioon, kun esimerkiksi hyvinvointialueilla lähdetään suunnittelemaan palveluita lapsille ja nuorille. Yhä harvempi haluaa käyttää palveluita vaikkapa koulupäivän aikana. On kriittisesti pohdittava sitä, tarvitseeko kaikkia palveluita tuoda koulupäivän yhteyteen vai voisiko näitä palveluita tarjota myös ilta-aikaan. 

 

Varhainen puuttuminen avainasemassa ongelmien ratkomisessa  

Lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin haasteet ovat lisääntyneet jo useiden vuosien ajan. Painopisteen tulee olla ennaltaehkäisevien toimenpiteiden lisäksi toimivien ja matalan kynnyksen peruspalveluiden parantamisessa kohderyhmä edellä ja tätä kuunnellen. 

– Perheisiin olisi äärettömän tärkeää päästä tuomaan tukea jo varhain. Meillä on Suomessa hieno neuvolajärjestelmä, jota kautta päästään seuraamaan kaikkia perheitä ja tavoittamaan vielä koko ikäluokan huoltajat. Tukea tulisi saada matalalla kynnyksellä jo hyvin varhaisessa vaiheessa, koska silloin ongelmiin puuttuminen on helpompaa.  

Loistava esimerkki ennaltaehkäisevästä ja varhaiseen puuttumiseen perustuvasta palvelusta on Voimaperheet-toimintamalli, joka alle kouluikäisten lasten käytösongelmien hoitoon kehitetty matalan kynnyksen apuväline, joka on loistava esimerkki toimivasta ja helposti saavutettavasta palvelusta. Kyseessä on Hakalan mukaan kustannustehokas koko perhettä tukeva palvelu, jolla on onnistuttu vähentämään pienten lasten käytösongelmia hyvinkin tehokkaasti.

– Kodin ja koulun välisessä yhteistyössä on se haaste, että perheet, jotka tuesta eniten hyötyisivät usein liukenevat ulottumattomiin ja yhteistyöhön osallistuvat lähinnä kaikista aktiivisimmat vanhemmat. Koulussa ongelmien ratkominen voi olla myös jo huomattavasti haastavampaa. Voimaperheet-menetelmä on onnistunut poistamaan käytösongelmat lähes kaikilta mallia hyödyntäneiltä.
 

Osallisuutta arjen asiantuntijoilta 

Kun puhutaan palveluista, on ymmärrettävää, että monelta löytyy aiheeseen mielipide – aihe koskettaa suurinta osaa ihmisistä tavalla tai toisella. Hakalan mukaan keskustelua tulisi kuitenkin rauhoittaa, ennen kuin hyvinvointialueilla tai valtakunnallisella tasolla tehdään muutoksia nykyiseen. Hakala peräänkuuluttaa työssä jaksamiseen ja viihtymiseen sekä johtamiseen panostamista, sillä se on avainasemassa henkilökunnan sitouttamisessa ja työhyvinvoinnissa. Henkilökunnan riittävyyttä ei takaa siis vain panostukset palkkaukseen, mitä tavataan esittää tärkeimmäksi toimenpiteeksi.
 

– Kuten palveluita suunnitellessa on tärkeää kuunnella kohderyhmää, on uudistuksia tehtäessä kuunneltava ja osallistettava myös henkilökuntaa. Arjessa läsnäolevilla ihmisillä on paras ja ajankohtaisin tietämys siitä, kuinka palveluita – oli kyse sitten koulutuksesta, oppilas – ja opiskelijahuollosta tai terveyspalveluista – tulisi kehittää. Arjen asiantuntijat täytyy siis saada tiiviimpään vuoropuheluun päättäjien kanssa onnistuneiden päätösten ja uudistusten takaamiseksi. 

 

Teksti ja kuva: Sera Savolainen