Turvataan arvokas vanhuus

Palveluja tarjottava seniorien yksilöllisten tarpeiden mukaan.  

Kansa ikääntyy ja palveluntarve lisääntyy entisestään. Kuinka uusilla hyvinvointialueilla voidaan tukea arvokasta vanhuutta?  

Tätä pohtivat Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen valtuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja Paula Lehmuskallio ja vanhuspalvelujaoston varapuheenjohtaja Anitta Orpana. Kumpikin on kokenut vaikuttaja. Orpana on parhaillaan myös Vantaan kaupunginhallituksen jäsen ja Lehmuskallio Vantaan kasvatuksen ja oppimisen lautakunnan puheenjohtaja.  

Anitta Orpanan taustalla on työtä IT-alan yrityksissä sekä 16 vuoden pesti Ammattikorkeakoulu Haaga-Helian tietotekniikan lehtorina. Digitalisaatio on hänelle tuttu ja sitä voisi hyödyntää hänen mielestään myös ikäihmisten palveluissa.  

– Nuoremmat seniorit ovat käyttäneet tietotekniikkaa jo työelämässään ja se on heille tuttua. Vanhemmassa ikäluokassa on digihaasteita, mutta niihin he voisivat saada apua seniorineuvoloista ja -infoista, Anitta Orpana toteaa.   

Palvelua, kun tarvitsee 

– Palveluja pitää olla tarjolla silloin kun vanhus niitä tarvitsee. Terveyserot ovat suuria, osa senioreista pelaa golfia etelän maissa, osalla on paljon terveysongelmia.  

Vantaalla seniori voi soittaa tai mennä esimerkiksi Myyrmäen seniorien infopisteeseen, jossa vanhustyön ammattilainen päivystää jokaisen kuukauden viimeisenä keskiviikkona klo 13–15. Se on harvoin, mutta puhelimella pääsee puhumaan useammin. 

Seniori-infossa voi keskustella ammattilaisen kanssa arjen haasteista ja mahdollisista avuntarpeista. Sieltä osataan neuvoa myös erilaisten liikuntapalveluiden pariin. Palvelua voisi laajentaa, seniorineuvolassa voisi olla myös terveydenhoidon palveluita kuten verenpaineen ja verensokerin mittausta, jolloin vakavampien sairauksien puhkeamista voidaan ennaltaehkäistä. 

Vaikka digitaalinen palvelu Apotti on hoitoalan työntekijöille mutkikas, loppukäyttäjälle se on helppo. Kun Apotin Maisasta pirahtaa viesti puhelimeen, henkilö voi esimerkiksi katsoa laboratoriotulokset ja tulevat lääkäriajat. Kanta-palvelu taas yksinkertaistaa reseptien uusimista.   

Vanhusjaosto kehittää  

Seniorien palveluita kehittämään perustettiin tänä vuonna Vantaa-Kerava-hyvinvointialueen vanhusjaosto.  

– Voin tuoda vanhusjaostosta ideoita hallitukseen, virkamiehet valmistelevat niitä sitten päätöksentekoon. Päätösvaltaa jaostolla ei ole. Itse edistän mieluusti matalan kynnyksen seniorikeskuksia, Orpana toteaa.  

– Meillä olisi hyvä olla kevyen palvelun piste, seniorineuvola, jossa olisi sairaanhoitaja paikalla. Siellä havaittaisiin mahdolliset terveysongelmat, voitaisiin tehdä pienempiä operaatioita kuten vaikka tikkien poistoa ja vaativammissa tapauksissa ohjata terveydenhuollon piiriin. 

– Vantaalla kolmas sektori on maan laajimpia. Se voisi järjestää matalan kynnyksen palveluja sekä terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä luentoja. Tämä ehkäisisi myös ikäihmisten yksinäisyyttä. 

– Vanhuspalveluissa tarvitaan hoiva-avustajia, lähihoitajia, sairaanhoitajia – lisää käsipareja. Tämä pitää ratkaista esimerkiksi lisäämällä koulutuspaikkoja, käyttämällä maahanmuuttoresurssia ja tekemällä työolot houkutteleviksi. Palkan pitää myös vastata työn vaativuutta, Orpana toteaa.   

Mistä kehitysresursseja?  

Paula Lehmuskallio uskoo, että ajan oloon hyvinvointiuudistuksesta on asiakkailla vain hyvää sanottavaa.  

– Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tehtävä on jatkaa siitä mihin kaupunki jäi, pyrkien joka sektorilla yhä parempaan. Uskon, että lopputulos on varmasti hyvä – mutta se on kallista. Tämän vuoden budjetti on 57 M€ alijäämäinen, Lehmuskallio toteaa.  

– Hyvinvointialueella ei ole verotusoikeutta. Valtio on luvannut jälkikäteen korvata sen, mikä on kulutettu. On arvioitu, että kahden vuoden sisällä hyvinvointialueen budjetti on tasapainossa. 

Tikkurilan terveysasema vetelee viimeisiään ja suunnitelmissa on ollut jo jonkin aikaa saada rakennetuksi tilalle hyvinvointikeskus. 

– Hyvinvointialue ei voi kuitenkaan lain mukaan omin päin ottaa pitkäaikaisia lainoja. Valtioneuvosto päättää vuosittain valtiovarainministeriön esityksestä hyvinvointialueen lainanottovaltuuksista. Keskukseen suunnitellaan terveysaseman lisäksi myös erilaisia tukipalveluja, uuden teknologian suunnittelua ja kehittämistä, Lehmuskallio toteaa. 

Lisää käsipareja  

Hyvinvointialueen haasteina on saada rekrytoiduksi riittävä määrä työntekijöitä ja saada palkat maksetuksi oikea-aikaisesti. Ongelmana on myös saada vastaanottoaikoja ja päästä nopeasti palvelujen piiriin.  

– Vanhuspalveluista ajattelen hyvin laajasti. Ikäihmisten hoiva ja kotiolot pitää järjestää siten, että seniorit tuntevat olonsa turvalliseksi, eivätkä he joudu olemaan kotonaan yksikseen ja turvattomia.  

– Pitää saada apua niin, että vanhus kokee olevansa hyvissä käsissä. Vanhusneuvoloiden merkitys on suuri. Sairaiden todellinen hoidontarve tulee kartoittaa paremmin, jotta emme kuormita hoitopaikkoja ihmisillä, jotka mieluiten olisivat kotona.  

– Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on parannettavaa mm. kolmannen sektorin ja kaupungin välillä. Uskon hyvinvointialueen pärjäävän hyvin jatkossa, sitä työtä teen isolla sydämellä, Paula Lehmuskallio sanoo. 

 

 Teksti ja kuvat: Jukka Nissinen