Vantaa-Kerava: Maksaako laatu?

On yleinen mielikuva, että laatu maksaa. Usein sama tulkitaan myös toisinpäin niin, että kallis on automaattisesti laadukas. Jos sote-menojen kasvua täytyy pystyä hillitsemään, se tarkoittaisi samalla heikompaa laatua. Onneksi asia ei ole ihan näin yksioikoinen.

Ensin on hyvä hahmottaa, mitä laatu tarkoittaa. Samalla on toki reilua myöntää, että laadun voi määritellä usealla eri tavalla eikä määritelmistä mikään ole yksiselitteisen oikea tai väärä. On kuitenkin useita eri tekijöitä, jotka yhdistävät laadukkaaksi koettua tuotetta tai palvelua.

Laadukas tuote tai palvelu tekee käyttäjän tyytyväiseksi, eli se täyttää tai ylittää odotukset. Toisaalta laatua voi arvioida myös tuottajan näkökulmasta. Silloin mitataan asetettujen tavoitteiden täyttymistä. Tässä voi olla ensimmäinen ristiriita: Jos käyttäjän odotukset eivät vastaa asetettuja tavoitteita, laatu ei ole milloinkaan kohdallaan, vaikka kaikki tehtäisiin oikein.

Poliitikon näkökulmasta olisi yksinkertaista asettaa asiakastyytyväisyys ainoaksi laatukriteeriksi, jotta saataisiin tyytyväisiä äänestäjiä. Mutta palveluilla on oltava muitakin tavoitteita, asiakastyytyväisyyttä yhtään väheksymättä. Hyvinvointialueen tehtävä on tuottaa hyvinvointia, joten palveluiden tavoitteet on myös asetettava asukkaiden hyvinvointia edistämään.

Näin ajateltuna sote-palvelut ovat laadukkaita silloin, kun ne tuottavat laajasti hyvinvointia.

Prosessien näkökulmasta laatu tarkoittaa, että asiat sujuvat kuten on tarkoitus. Jos tarkoituksena on esimerkiksi reikiintyneen hampaan paikkaus, kaikki muut kuin hampaan paikkaamista edistävät työvaiheet ovat turhia. Laadukas prosessi tuottaa tavoitellun lopputuloksen vähemmällä työllä.

Palataan alkuperäiseen kysymykseen: Maksaako laatu? Nyt kysymyksen voi muotoilla myös, tuleeko hyvinvointi tai pienempi työmäärä kalliimmaksi. Mielestäni ei.

Sami Kanerva 

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aluevaltuutettu