Vantaa-Kerava: Mikä viesti hallitusohjelmaneuvotteluihin?
Hallitusneuvotteluissa haetaan kokoomuksen johdolla ratkaisuja sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuuskriisiin. Ratkaisuksi on esitetty Kelalta pyydettyä, yksityisiä tuottajia paremmin integroivaa mallia.
KELA esitti saatavuuskriisiin mallia, jossa lääkäripalveluiden Kela-korvaustasoa nostettaisiin niin, että käyntimaksu yksityisille terveysasemille olisi esimerkiksi 20 euroa.
Tämä malli on monella tavalla perusteltu. Tämä todennäköisesti lisäisi yleislääkäripalveluiden tarjontaa ja käyttöä ja siten nopeuttaisi hoitoon pääsyä. Näin saataisiin yksityiselle sektorille sitoutuneet resurssit koko väestön käyttöön.
Ei ole vielä tiedossa, tarttuuko Orpo Kelan tarjoamaan malliin, mutta yleisellä tasolla pääministeriehdokas on ilmoittanut yksityisen sektorin tarjonnan olevan osa ratkaisua.
Kommenteissaan Helsingin Sanomille (31.5) hyvinvointialueiden johtajat tyrmäävät kuitenkin esitetyn mallin. Hyvinvointialueiden aluehallitusten puheenjohtajien yhteiskannanotto sen puolesta, että nyt ei pitäisi keikuttaa venettä, ei myöskään näytä tuelta hallitusneuvottelijoidemme pyrkimyksille etsiä ratkaisuja saatavuuskriisiin kustannusvaikuttavalla tavalla.
Hyvinvointijohtajien perusteluissa korostuu kilpailu henkilöstöstä eli pelko, että pako pois julkisista työyksiköistä yksityiselle sektorille kiihtyisi.
Lisäksi vedotaan raskaimpien, paljon palveluja käyttävien asiakkaiden tarpeisiin, jotka eivät välttämättä tule hoidetuiksi pelkillä lääkärikäynneillä. Tällaisten asiakasryhmien osalta vaikuttava hoito edellyttää moniammatillista yhteistyötä ja suunniteltuja, pitkäjänteisiä hoitopolkuja, ei yksittäisiä käyntejä lääkärillä.
Kilpailu niukoista henkilöstöresursseista ja huoli paljon palveluja käyttävien kustannusvaikuttavasta hoidosta ovat toki perusteltuja argumentteja. Miten noihin huolenaiheisiin sitten voisi vastata?
Eri selvityksistä tiedämme, että n. 10 prosenttia väestöstä käyttää yli 80 prosenttia sote-resursseista – tämän asiakasryhmän haltuun ottaminen ja hyvä hoitaminen olisi julkiselle sektorille sopiva rooli.
Näiden paljon palveluja käyttävien asiakkaiden rinnalla on kuitenkin lukumääräisesti paljon isompi osa kysyntää, joka on eriytynyttä eikä tarvitse eri palvelujen integrointia ja niiden taakse raskasta palveluntuotantojärjestelmää. Jos tarvitsen tikkejä haavaan tai lääkärintodistusta ajokorttiin en välttämättä hyödy taustalla lymyilevästä omatiimijoukkiosta. Eriytyvä, yksittäisiin palvelutarpeisiin liittyvä kysyntä voisikin hyvin tulla hoidetuksi asiakkaiden valinnanvapauteen ja yksityisen sektorin tarjontaan perustuvassa, hyvinvointialueiden tarjontaa täydentävässä mallissa.
Jos hyvinvointialueiden oman tuotannon kohderyhmä rajattaisiin edellä kuvatulla tavalla, ei henkilöstön riittävyyskään olisi nykyisenlainen ongelma kun osa kysynnästä ohjautuisi yksityisille asemille ja kun niissä ei henkilöstöpulaa jostain syystä koeta. Ehkä yrittäjyydessä ja siihen kytkeytyvissä kannusteissa onkin jokin salainen voima?
Voisi myös kuvitella, että hyvinvointialueiden perustasoa täydentävät erikoispalvelut sekä tuon raskaimman asiakaskunnan hoitaminen moniammatillisesti houkuttelisi kunnianhimoisia ammattilaisia eli valitsisivat työnantajansa selvemmin vaihtoehtoisten urapolkujen väliltä – osa lääkäriasemille siirtyen, osa ison julkisen toimijan monipuolisia ammattikuvia ja esim. erikoistumismahdollisuuksia havitellen. Vetovoimatekijöitä hyvinvointialueilla kuvittelisi hyvinkin olevan.
Halu turvata oman organisaation toimintaedellytyksiä on ymmärrettävää, mutta nyt on syytä katsoa kokonaisuutta. Kansalaiset tarvitsevat kasvavassa määrin terveyspalveluita, ja hyvinvointialueilla on suuria haasteita vastata kasvavaan palvelutarpeeseen.
Kokoomus on jo pitkään esittänyt yksityisten palvelujen käyttämistä apuna terveydenhoidon ongelmien korjaamisessa. Kelan esitys on yksi tapa tehdä tätä. Siksi hallitusneuvottelijoille on syytä viestiä sille vahvaa tukea myös hyvinvointialueiden suunnasta.
Markku Pyykkölä
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aluevaltuutettu, VTM
Keravan kaupunginhallituksen puheenjohtaja