Työllistymisen pelisäännöt päivitettävä 2020-luvulle
45-vuotias maahanmuuttajamies istui tuskaisena vastaanotollani. Hän oli käynyt koulua kotimaassaan neljä vuotta ja työskennellyt aikuisiässä taksinkuljettajana. Nyt hän Suomeen tultuaan joutui suorittamaan peruskoulua. Koulu ei sujunut, oppiminen oli vaikeaa ja kaikki muut tuntuivat etenevän nopeammin. Kysyin mitä hän haluaisi tehdä elämässään Suomessa. Hän vastasi, että tehdä töitä ja elää rauhassa perheensä kanssa. Tehdä töitä, se on monen muunkin suomalaisen unelma. Suomessa oli vuoden 2023 alussa 211 000 työtöntä ja 50 300 avointa työpaikkaa. Suomen työttömyys on 6.8% ja Tanskan työttömyys 2.5%. Vielä on matkaa pohjoismaiseen hyvinvointiin työllisyyden osalta.
Viime hallitus päätti TE-palveluiden siirrosta paikallistasolle. Tämä toteutuu vuoden 2025 alusta. Uudistuksen tavoitteena on kuntien vastuun vahvistaminen työllisyyspalveluissa. Ajatuksena on, että kunnissa saadaan palvelut lähemmäksi asiakkaita. Kun työllisyyspalvelut, kunnan koulutuspalvelut sekä elinkeinopalvelut ovat saman järjestäjän vastuulla tukevat palvelut nopeamman työllistymisen tavoitetta. Kaunis tavoite, mutta organisaatiomuutos TE-palveluissa ei paranna työllisyyttä, jos työelämän pelisääntöjä ei muuteta. Nykyiset pelisäännöt ovat 1980-luvulta, jolloin töissä käytiin klo 8-16, viitenä päivänä viikossa, paikan päällä, pitkäaikaisesti samalla työnantajalla. Nyt 2020-luvulla työelämä on merkittävästi muuttunut.
Työelämän säännöt pitää vastata nykyajan työn tekemisen tapoja ja niiden pitää olla eri tilanteissa riittävän joustavat. Työnantajat ja työntekijät ovat valmiita muutokseen, milloin ammattiyhdistykset ja valtio ovat valmiita?
Tanskassa on uudistettu työelämää jo vuosia sitten. Tanskan mallin ydin on työmarkkinoiden joustavuus. Tämä koostuu monesta eri suuntaan joustavasta järjestelmästä. Mallissa työntekijä on helppoa palkata, mutta myös helppoa irtisanoa. Työttömäksi joutuminen ei ole katastrofi, koska uuden työn saa helposti. Työaika joustaa ylitöiden ja viikonlopputöiden osalta. Nämä ovat paikallisesti sovittavissa. Tämä toimii hyvin, kun joustoa löytyy sekä työntekijältä että työnantajalta. Isot työelämän raamit pitää määrittää valtakunnallisesti, mutta on nykyaikaa antaa valtaa paikallisesti sopia työn tekemisen yksityiskohdista.
Työ luo yksilön hyvinvointia ja yhteiskunnallista vakautta. Ruotsin suurimman vankilan Kumlan johtajan haastattelu julkaistiin HS:ssa 18.4.23. Johtaja puhui jengirikollisuudesta ja siitä miksi Ruotsissa ei ole aikaisemmin ollut vastaavia ongelmia, vaikka maahanmuuttajia Ruotsissa on ollut satoja tuhansia 60-luvulta lähtien. Yksi vastaus hänen mukaansa on töiden saatavuus. Työ luo hyvinvointia yksilölle ja perheelle. Työssäkäyvien vanhempien lapset näkevät vanhempien käyvän töissä ja olevan osa toimivaa yhteiskuntaa. Perheen kulttuuri ja arvot siirtyvät lapsille ja he toteuttavat niitä omassa elämässään.
Suomessa pitää valtion, ammattiyhdistysten, TE-keskusten ja työnantajien yhdessä tehdä kaikki voitava, jotta kaikki kynnelle kykenevät 15-70 vuotiaat saavat tehdä töitä omien kykyjensä ja voimavarojensa mukaan.
Marja Ahava, Vantaa