Vantaa-Kerava: Ensihoidon palvelupäätökset hyvinvointialueilla

Hyvinvointialueilla ympäri Suomen käynnissä oleva ensihoidon palvelutasopäätösten laatimistyö herättää keskustelua siitä, miten alueiden ensihoitopalvelut tulisi tuottaa. Yksityisellä ensihoitoalalla on ollut tärkeä rooli palveluverkon täydentäjänä ja vasteaikojen lyhentäjänä. Monituottajuus onkin tärkeää tunnistaa myös ensihoidon palveluissa, jotta voidaan turvata ne hyvinvointialueiden asukkaille ympäri maan.

Uudellamaalla, missä pelastuslaitokset tuottavat myös kiireellistä ensihoitoa ja missä pelastajat ovat mukana ensihoitotoiminnassa, on ensivastetoiminnan järjestäminen sujuvaa. Tämä perustuu siihen, että pelastajilla on ensihoito-osaaminen ja pelastusyksiköt on varustettu tarvittavilla ensihoitovälineillä. Tämä on yksi merkittävä osa pelastuslaitoksen ja ensihoidon varautumista suuronnettomuuksiin ja häiriötilanteisiin, sekä osa käytännön huoltovarmuutta. Samoin ensihoitotoiminnassa mukana olevat pelastajat voivat toimia ruuhkatilanteissa ensihoidon lisäyksiköissä.

Kiireetöntä ensihoitoa ja sairaankuljetusta on kiireellisten ja kiireettömien terveydenhuollon yksiköiden välisten potilassiirtojen suorittaminen sekä hätäkeskuksen välittämät D-kiireellisyysluokan tehtävät. Kiireettömissä tehtävissä potilaan tavoittamisviive on enintään 2 tuntia. Uudellamaalla HUS Akuutin Sairaankuljetus vastaa keskitetysti koko HUS:in sekä hyvinvointialueiden sairaankuljetuksesta. Siirtoja ja sairaankuljetuksia suoritetaan omana toimintana sekä ostopalveluna ambulansseilla ja potilaskuljetusautoilla.

Sairaankuljetuksessa potilaan siirtokuljetus on suorite, jolloin olemassa olevan henkilöstön ja ambulanssien mahdollisimman korkea käyttöaste on taloudellisen toiminnan tavoite. Sairaankuljetuksen ruuhkatilanteessa kuljetustehtäviä voidaan tai on mahdollista laittaa jonoon odottamaan sairaankuljetusyksiköiden vapautumista.

Sairaankuljetuksen korvaukset muodostuvat pääsääntöisesti sairaankuljetuksen korvaustaksan mukaisista korvauksista, jotka muodostuvat lähtömaksun, kilometrimaksun, toisen sairaankuljettajan lisämaksun ja odotusajan maksun korvausperusteesta.

Suomi on suurelta osin harvaan asuttu maa, ja ensihoitoalan yritykset ovat varmistaneet huoltovarmuuden haja-asutusalueilla, jotka ovat kaukana hyvinvointialueen toimintayksiköstä ja joissa palvelujen saatavuus voi olla haasteellista. On tärkeää huomioida, että kun yksityinen toimija ja ensihoitoalan markkinat menetetään jollakin alueella, niitä ei välttämättä saada helposti takaisin. Yritystoiminnan kadotessa ei ole enää kirittäjää tai vertailukohtaa julkiselle tuotannolle.

Päätöksiä ensihoidon tuotantorakenteesta tehtäessä on olennaista vaatia läpinäkyvyyttä eri palveluntuottajien laatu-, kustannus- ja vasteaikatiedoissa. Tämä on ainoa tapa varmistua siitä, että niukat resurssit kohdennetaan parhaalla mahdollisella tavalla. On tärkeää ottaa huomioon kaikki mahdolliset palveluntuottajat ja varmistaa, että päätökset perustuvat avoimeen ja objektiiviseen arviointiin, jotta voidaan taata ensihoidon palveluiden laatu ja saatavuus kaikilla alueilla.

Monituottajuuden arvostaminen ensihoidon palveluissa on tärkeää myös siksi, että se voi luoda kilpailua ja kannustaa sekä yksityisiä että julkisia toimijoita kehittämään palvelujaan entistä paremmiksi. Monipuolinen palveluntarjonta voi myös parantaa asiakaspalautetta ja potilasturvallisuutta sekä edistää innovaatioita ja tehokkuutta ensihoidon palveluissa. Siksi on olennaisen tärkeää, että hyvinvointialueiden tekemät päätökset ensihoidon palvelutasosta ja tuotantorakenteesta perustuvat avoimeen ja tasapuoliseen arviointiin.

Hyvinvointialueiden on myös otettava huomioon yksityisen ensihoitoalan erityispiirteet päätöksiä tehdessään. Yksityiset toimijat voivat joustavasti ja nopeasti reagoiden vastata eri alueiden tarpeisiin, erityisesti harvaan asutuilla ja syrjäisillä alueilla. Yksityisen ensihoitoalan rooli palveluverkon täydentäjänä ja vasteaikojen lyhentäjänä on tunnistettava ja hyödynnettävä päätöksiä tehtäessä. Lisäksi on tärkeää huomioida, että yksityinen ensihoitoala tarjoaa myös tervettä kilpailua julkiselle ensihoidon palvelutuotannolle.

Monituottajuuden arvo ensihoidon palveluissa on siis tärkeää tunnistaa ja ottaa huomioon päätöksiä tehdessä. Tämä voi varmistaa laadukkaiden ensihoidon palveluiden saatavuuden kaikilla alueilla ja mahdollistaa yksityisen ensihoitoalan tarjoamat hyödyt, kuten joustavuuden, nopean reagoinnin ja kilpailun, palveluverkon täydentäjänä. Samalla on tärkeää vaatia avoimuutta ja objektiivisuutta palveluntuottajien arvioinnissa ja päätöksenteossa.

Maarit Raja-Aho 

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtaja