Liike on lääke
Liikunnan merkitys on noussut esille julkisessa keskustelussa kuluneen kevään aikana. Suomalaisten kunto on tutkimusten mukaan heikolla tolalla. Tämä näkyy niin varusmiesten juoksutestin tuloksista kuin fyysistä kuntoa vaativien alojen työvoimapulana. Viimeisimpien mittaustulosten mukaan neljällä kymmenestä koululaisesta fyysinen toimintakyky on niin puutteellista, että se vaikeuttaa arjessa jaksamista. Tilanne on kokonaisuudessaan huolestuttava.
Tarvitsemme uusia tapoja kannustaa suomalaisia liikkumaan. Liikunnan hyödyt ovat kiistattomat paitsi yksilöiden fyysiselle kuin henkiselle terveydelle, myös välillisesti julkiselle taloudellemme. Ratkaisuja suomalaisten liikkumattomuuteen on haettu aina hallitusneuvotteluiden pöydissä asti. Liikunnan ei pidä olla pakkopullaa, eikä kaikkien tarvitse liikkua tavoitteellisesti. Tärkeämpää on, että jokaiselle löytyisi edes yksi liikuntamuoto, josta aidosti nauttii.
Suhde liikuntaan muodostuu usein jo lapsuus- ja nuoruusaikana. Mietimme huhtikuussa TET-harjoittelussa olleiden nuorten kanssa ratkaisuja asiaan. Heidän mielestään nuorten vähäinen liikkuminen voi johtua siitä, ettei kaikilla ole varaa harrastaa. He toivat esille myös kilpailemiseen liittyvän stressin ja sen, ettei uuden harrastuksen aloittamiseen tarjota tarpeeksi mahdollisuuksia teini-iässä. Heidän mielestään nuorille pitäisi järjestää koulun jälkeen maksutonta liikuntaa, johon kuka tahansa voi osallistua. Lisäksi voitaisiin järjestää useammin koulujen liikuntapäiviä. Liikunnasta pitäisi saada nuorille mieleistä, eikä sen tarvitsisi olla kaikille tavoitteellista tai edellyttää urheilutaustaa.
Meillä aikuisilla on iso rooli siinä, että lapsemme omaksuvat liikunnallisen elämäntavan. Kannustan yhdessä tekemiseen, sillä leikin tai yhteisen ajanvieton varjolla saamme lapset liikkumaan enemmän. Mennään siis tänä kesänä yhdessä metsäretkelle, uimaan, suppaamaan tai pyöräilemään. Kunnon ylläpitäminen ei ole mitään rakettitiedettä, vaan liike on lääke.
Sain kunnian toimia kesäkuun alussa järjestettävän Tuusulan kesäyön marssin suojelijana. Kesäyön marssien kaltaiset matalankynnyksen ja hyvänmielen tapahtumat ovat juuri sellaisia, joita tarvitsemme lisää kannustaaksemme suomalaisia liikkumaan. Oivallinen esimerkki meille kaikille on sotaveteraani Yrjö Saraste, joka osallistui tänäkin vuonna marssille. Hän täyttää tänä vuonna 100 vuotta ja hänen kuntonsa salaisuus on nimenomaan säännöllinen liikkuminen. Ei muuta kuin tehkääpä perässä!
Pihla Keto-Huovinen
Kansanedustaja, aluesyyttäjä