Julkisen talouden törmäyskurssi
Eduskunnassa käytiin kiivasta keskustelua ensi vuoden talousarviosta koko tämä viikko.
Kuuntelin hieman murheellisena salin vasemman laidan juupastelua yhä vain siitä, että tehdäkö vai eikö tehdä. Rakenteelliset uudistukset kun olisi pitänyt toteuttaa Suomessa jo aikaa sitten. Meitä on varoitettu talousasiantuntijoiden suulla kestävyysvajeesta pitkään. On kehotettu tekemään reformit.
Miten ihmeessä nuo viestit eivät ole tavoittaneet politiikan vasenta laitaa? Miten sieltä kaikuu yhä vaan vastauksena sama vanha vuosikymmenien kestoviesti: Otatte köyhiltä ja annatte rikkaille.
Emme ota, emmekä anna. Koko väestöstä noin puolet (49 %) kuuluu kotitalouksiin, joissa hallituksen esittämät muutokset kasvattavat käytettävissä olevia tuloja. Runsas kolmannes (36 %) väestöstä kuuluu kotitalouksiin, joiden käytettävissä olevat tulot muuttuvat vain vähän tai ei ollenkaan.
Suomen julkinen talous on kestämättömällä uralla. Hyvinvointivaltiomme suurin uhka on tekemättömyys. Jollemme me nyt toimi, edessä on vielä rajumpi menojen leikkaaminen. Suomen talous ei ole kasvanut viiteentoista vuoteen. Olemme Euroopan seitsemänneksi velkaisin maa.
Kuinka pohjalle Suomen pitää rojahtaa ennen kuin käärimme yhdessä hihat ja ryhdymme pelastamaan Suomen julkista taloutta? No, me hallituksessa emme enää odota. Teemme sen, minkä edellinen hallitus jätti tekemättä.
On täysin edusvastuutonta antaa ymmärtää, että hyvinvointivaltion tulevaisuus olisi turvattu ilman reformeja. Sen pitäisi olla jo kaikille selvää. Silti vasemmalta laidalta huudetaan ei säästöille, ei työllisyystoimille, ei uudistuksille. Omia keinoja ei ole esitetty. Vastausta emme ole saaneet edes siihen, käykö sopeutuksen mittaluokaksi hallituksen ja valtiovarainministeriön kuusi miljardia.
Suomen julkisen velan suhde bkt:hen on runsaat 70 prosenttia, kun se Ruotsissa ja Tanskassa on noin 30 prosenttia. Kysyinkin useampaan otteeseen oppositiopuolueiden edustajilta, tietävätkö he, mistä tuo ero johtuu, kun hallituksen toimet eivät heille kelpaa. Ja jos tietävät, siitä vasta huolissani olenkin, sillä mikseivät he sitten hyödyntäneet tuota tietoa viime hallituskaudella. Sen sijaan Marinin hallitus otti surutta velkaa. Edellinen hallitus käytti yli 10 miljardia velkarahaa muuhun kuin sodan ja pandemian aiheuttamiin kuluihin.
Ja nyt me maksamme. Orpon hallitus sai Marinin hallituksen sotkut siivotakseen. Hoitovelan lisäksi julkista taloutta rasittaa pian jo yli kolmen miljardin lainakorot, kun ne vielä hetki sitten olivat 0,5 miljardia. On siis pakko ottaa lisää velkaa. Mutta ilman Orpon hallituksen esittämiä uudistuksia velkaa jouduttaisiin ottamaan vieläkin enemmän.
On siis olennaisen tärkeää sopeuttaa julkista taloutta ja vahvistaa samaan aikaan talouskasvua. Hallitus poistaa työllistämisen ja työllistymisen esteitä. Hallitus poistaa kannustinloukkuja ja lisää paikallista sopimista, jotta työtä ei jää tekemättä ja verotuloja saamatta. Investoinnit ja elinvoimaiset yritykset ovat terveen talouden pohja, ei velka!
Työllisyysasteen nostolla vahvistetaan julkista taloutta. Vain siten voimme rahoittaa sotepalvelut, koulutuksen ja turvallisuutemme. Hallituksen ensi vuodelle esittämien uudistusten arvioidaan vahvistavan työllisyyttä n. 65 000 työllisellä!
Ja kun asumistuen leikkaus nostetaan jatkuvasti esiin, voin vakuuttaa, ettei Suomessa asumistuki lopu. Asumistukimenot nielevät jo huikeat 2,2 miljardia, joten 300 miljoonan asumistukisäästöjen jälkeenkin asumistuet menot ovat massiiviset.
Kannattaa myös muistaa, että hallitus toteuttaa huomattavat satsaukset koulutukseen, tutkimukseen ja kehitykseen. Vaalikauden aikana vuosittaista tutkimusrahoitusta nostetaan peräti miljardilla eurolla ja perusopetuksen rahoitusta 200 miljoonalla eurolla.
Kyllä, näin tehdään! Hallituksen historiallisella miljardien investointiohjelmalla tuetaan kasvua koko Suomessa.
Lisää hyviä uutisia: ikäihmisten toimintakyvyn, kotona pärjäämisen ja omaishoitajien tukemiseen kohdennetaan yhteensä 27 miljoonaa euroa.
Ja lisää positiivisia uutisia: edellisen hallituksen kadottamat kehykset ovat vihdoin löytyneet! Noilla kehyksillä ei koristella valtioneuvostonlinnan seiniä, vaan ne käytetään välineenä valtiontalouden vastuullisessa hoitamisessa.
Valtion vuoden 2024 talousarvio luo uskoa siihen, että velkatunnelin päässä pilkottaa valoa. Ja se on se, mitä suomalaiset haluavat: tulevaisuuden, jossa jokaisella on mahdollisuus merkitykselliseen, terveelliseen ja turvalliseen elämään suomalaisessa hyvinvointivaltiossa.
Susanne Päivärinta
Kansanedustaja, Espoo