Miten hyvistä tekijöistä pidetään kiinni?
Työvoimapula haastaa hyvinvointialueita, mikä on aiheuttanut toimia myös Keski-Uudellamaalla.
Aluevaltuutettu Riina Mattila kertoo, että työvoiman saatavuus on haasteena Keski-Uudellamaalla, sillä eri ammattilaisia ei kouluteta riittävästi tarpeeseen nähden.
Mattilan mukaan tällä hetkellä on työntekijöiden markkinat. Rekrytointeja lisää myös se, etteivät ihmiset enää välttämättä etsi koko työuran mittaisia työpaikkoja.
- Työssä jaksamisesta puhutaan entistä enemmän. Jaksamisen edistäminen on sekä veto- että pitovoimaa, Mattila tuumaa.
Kun työntekijät kokevat työympäristönsä mielekkääksi, jäävät he Mattilan mukaan todennäköisemmin pidempään työsuhteeseen. Enää pelkkä palkka ei ratkaise, jääkö vai lähteekö henkilö muualle.
- Työyhteisö ja johtaminen ovat keskeisessä roolissa. Esihenkilötyön vaikutusta ei voi liikaa korostaa.
Keski-Uudellamaalla on Mattilan mielestä panostettu työntekijöiden hyvinvointiin, ja monissa työpisteissä voidaankin todella hyvin. Vaikka joukkoon mahtuu muutama haasteellinen työyhteisö, on isossa osassa paikkoja hänen mukaansa asiat kunnossa.
Palkat ja edut kilpailukykyisiä
Hyvinvointialueen käynnistäminen on tuonut mukanaan paljon muutoksia.
- Kun tehdään runsaasti muutoksia, tulee haasteellisuudesta huolimatta miettiä aina asiaa niin työntekijän, kuin esihenkilön silmin.
Palkkaharmonisaatio, eli palkkojen yhtenäistäminen, on saatu maaliin, mitä Mattila pitää erittäin iloisena asiana. Nyt samasta työstä saa aidosti saman palkan.
- Meillä on kilpailukykyiset palkat, mikä auttaa työntekijöiden saamisessa, Mattila pohtii.
Mattilan mukaan varsinaisen palkan ohella hyvinvointialueella maksetaan muun muassa sitoutumispalkkiota. Rahan lisäksi tekijöitä pyritään kannustamaan myös henkilöstöeduilla.
- Tavanomaisten liikunta- ja kulttuuriedun lisäksi meillä on käytössä auto- ja polkupyöräetu. Minusta Keski-Uudellamaalla on lähdetty rohkeasti miettimään uusia asioita työntekijöiden tukemisessa, Mattila avaa.
Mattilan mukaan työntekijöiden saamisessa ja pysymisessä on nyt parempi tilanne kuin hyvinvointialuetta edeltäneen kuntayhtymän aikaan. Poislähdöt liittyvät usein muualle muuttoon tai opiskelemaan lähtemiseen.
Työtehtävät vastaamaan koulutusta
Kilpailua työntekijöistä Mattila pitää myönteisenä asiana, sillä se saa jokaisen toimijan tarkastelemaan omia toimintatapoja.
- Mitä voidaan tehdä entistä paremmin ja mitä asioita tehdään esimerkiksi liian vanhanaikaisesti, Mattila pohtii.
Mattila nostaa työvoiman saatavuudessa myös työtehtävien sisällön esille. Hänestä olisi syytä tarkistaa, että tekevätkö korkeasti koulutetut ammattilaiset todella koulutustaan vastaavia työtehtäviä.
- Usein työhön kuuluu myös niin sanottuja sihteerin töitä: kirjauksia, palvelujen tilaamisia sekä tulkkien varaamista. Nämä ovat lääkärin varsinaisesta työstä pois.
Itse sosiaalityöntekijänä työskentelevä Mattila kertoo omakohtaisen kokemuksen, mitä tapahtui, kun työpaikalle palkattiin lisää sihteereitä.
- Ammattilaisten aikaa vapautui enemmän asiakastyöhön.
Henkilökunnan kuuleminen ja osallistaminen keskiöön
Mattilan mielestä oman henkilökunnan osallistaminen ja kuuleminen ovat tärkeitä. Kuulemistilaisuuksia onkin järjestetty useita, mutta niihin tulisi lisätä aitoa vuorovaikutusta.
- Työntekijöille tulisi kertoa, mitä heidän palautteestaan voidaan toteuttaa. Jollei jotakin ideaa pystytä toteuttamaan, tulisi sen syyt kertoa entistä laajemmin kunnioittavassa hengessä, Mattila sanoo.
Mattila on varma, että myös työntekijät ymmärtävät hyvinvointialueen haastavan tilanteen, mihin heillä voisi olla “kentän ratkaisuja”. Muutoksista tulee hänestä keskustella sisäisesti laajemmin, ennen kuin ne ovat luettavissa lehdistä.
- Ammattilaisilla on varmasti tietoa siitä, mistä voitaisiin säästää ja mitä muutoksia olisi järkevä tehdä, Mattila kiteyttää.
Teksti: Santeri Nousjoki
Artikkeli on julkaistu osana Kokoomuksen Keski-Uudenmaan aluevaltuustoryhmän Sinituuli-lehteä: https://digiplus.fi/www/tabloid/Kokoomus_Uusimaa/Keski-Uusimaa_2_23/index.html#