Katujengi-ilmiö kuuluu myös hyvinvointialueelle
Katujengit ja yleinen turvattomuuden kokemus ovat äkkiä muuttuneet yhteiskuntamme yhdeksi
merkittävimmistä ongelmista. Rikoksia tekevät yhä nuoremmat, ja ne ovat epäinhimillisempiä kuin ennen. Ilmiötä on syytä ymmärtää, jotta siihen löydettäisiin ratkaisuja.
Nuoremme elävät rinnakkaistodellisuuksissa. Suurin osa nuoristamme on kunnollisempaa kuin koskaan, eivätkä tee minkäänlaisia rikoksia. Itse asiassa nuorten juopottelu ja pikkukoiruudet olivat tavallisempia nykyisten keski-ikäisten nuoruudessa. Oikeaan suuntaan saattamista tarvitsee siis kohtuullisen pieni nuorisojoukko, mikä on tietenkin hyvä uutinen nuorisorikollisuusongelman ratkaisemisessa. Nuorten kaveriporukat ovat jyrkästi jakautuneet sellaisiin, joissa rikoksia ei tehdä lainkaan ja sellaisiin, joissa niitä tehdään valtavasti. Jos nuori on saanut elää turvallisessa ja vakaassa kodissa, on harvinaista, että hän ajautuisi rikostentekijöiden piireihin.
Syvältä rikollisjengien riveistä on hankalaa päästä pois. Tärkeää olisikin, ettei kukaan ajautuisi etsimään sieltä itselleen vertaisverkkoa. Hyvinvointialueen opiskeluhuollon palvelut ja raskaammat nuorten psykososiaaliset palvelut ovat tässä avainasemassa. Taitavat ammattilaiset pystyvät varmasti tälläkin hetkellä saattamaan paljon nuoria kestävämmille poluille rikosten tien sijaan. Tämä on se paikka, jossa hyvinvointialueen onnistuminen auttaa yksilön lisäksi koko yhteiskuntaa. Yhtäkään nuorta ei ole varaa menettää katujengeille, eikä kenellekään pitäisi tulla mieleen perustaa katujengiä. Terve ja hyvinvoiva nuori löytää muualta hyväksyntää ja sisältöä elämäänsä.
Jengiytymiskehityksen estämisen palvelut kuuluvat suurilta osin myös kuntatasolle. Siksi rajojen yli toimiva yhteistyö on tärkeää ja rajapintojen toimivuus ensiarvoista. Matalan tason indikaattoreita mahdolliselle ongelmien syntymiselle ovat esimerkiksi rikkomukset koulussa ja runsaat poissaolot. Opiskeluhuollon täytyy saada mutkattomasti tämänkaltaista tietoa, jotta ennaltaehkäisyyn päästään tehokkaasti.
Jos varhainen puuttuminen ei onnistu, ja nuori ajautuu syvemmälle rikolliselle tielle, tilanteen
ratkaiseminen mutkistuu olennaisesti vieden enemmän resursseja useammalta taholta ja huonommalla onnistumisprosentilla. Pehmeiden palveluiden täytyy siis toimia, jotta kovat rikokset saadaan estettyä.
Susanna Kaiju
Aluevaltuutettu, Vantaa-Keravan hyvinvointialue
Lähteet:
Harva nuori rötöstelee (Tiede, 14/2023)
Turvallinen ympäristö ja jengiytyminen (Vantaan kaupunki, 17.3.2023)
Tutkija: Katujengeiksi tulkitaan mitä tahansa nuorisoporukoita (Helsingin sanomat, 15.3.2023)
Vantaan kaupungin turvallisuussuunnitelma (Vantaa, 21.11.2021)